Kemijoen ja Vuotosjoen yhtymäkohtaan kaavailtu tekoallashanke on puhuttanut Suomessa jo vuosikymmeniä.
Vuotos olisi pitänyt rakentaa jo aikoja sitten. Vuotoksen nostaminen nyt esille energia- ja ilmastopoliittisin perustein on harvinaisen kaksinaamaista politikointia.
Vuotoksen perustellusta allashankkeesta tuli naurettava farssi 1990-luvulla, ja siksi se jää. Poliittinen lepsuilu ja käsittämättömän heikko asioiden junailu hävittivät Vuotoksen terveen energiataloudellisen merkityksen ja tekivät siitä erillisen oikeuskysymyksen.
Vuotoksen altaaseen varastoiduilla vesimassoilla olisi saatu aikaan jo vuosikymmeniä valtavasti säätövoimaa, koska virtauksen säätelyllä Kemijoen voimalaitokset olisivat voineet käyttää vesimassoja silloin kun sähköä tarvitaan. Nyt t virtaavat ohi voimalaitosten, koska niitä ei voida varastoida.
Euroopan unioni ei ole ainakaan selkeyttänyt
Vuotos-kiistelyä. Hankkeen kannattajat vetoavat
EU:n vaatimiin uudistuvan energian ja tulvasuojien lisäämiseen, vastustajat vetoavat mm. vaikutuksiin Lapin luonnonsuojelualueisiin, etenkin EU:n määräämiin Natura-alueisiin.
Vuotos-hanke jakaa ihmisten mielipiteitä myös Lapissa; toiset jättäisivät hankkeen toteuttamatta ympäristöhaittojen takia ja toiset taas haluaisivat piristysruisketta alueen kituvalle taloudelle enenevissä määrin.
Kollaja jo saanut alueen tuen.
Vuotos olisi pitänyt rakentaa jo aikoja sitten. Vuotoksen nostaminen nyt esille energia- ja ilmastopoliittisin perustein on harvinaisen kaksinaamaista politikointia.
Vuotoksen perustellusta allashankkeesta tuli naurettava farssi 1990-luvulla, ja siksi se jää. Poliittinen lepsuilu ja käsittämättömän heikko asioiden junailu hävittivät Vuotoksen terveen energiataloudellisen merkityksen ja tekivät siitä erillisen oikeuskysymyksen.
Vuotoksen altaaseen varastoiduilla vesimassoilla olisi saatu aikaan jo vuosikymmeniä valtavasti säätövoimaa, koska virtauksen säätelyllä Kemijoen voimalaitokset olisivat voineet käyttää vesimassoja silloin kun sähköä tarvitaan. Nyt t virtaavat ohi voimalaitosten, koska niitä ei voida varastoida.
Euroopan unioni ei ole ainakaan selkeyttänyt
Vuotos-kiistelyä. Hankkeen kannattajat vetoavat
EU:n vaatimiin uudistuvan energian ja tulvasuojien lisäämiseen, vastustajat vetoavat mm. vaikutuksiin Lapin luonnonsuojelualueisiin, etenkin EU:n määräämiin Natura-alueisiin.
Vuotos-hanke jakaa ihmisten mielipiteitä myös Lapissa; toiset jättäisivät hankkeen toteuttamatta ympäristöhaittojen takia ja toiset taas haluaisivat piristysruisketta alueen kituvalle taloudelle enenevissä määrin.
Kollaja jo saanut alueen tuen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Salolainenkin olisi käynyt lintua kuvaamssa Vuotos alueella. Niin, onko käynyt.
Jos, niin kallis lasku perään.
Ilmastonsuojelu vaatii uusiutuvan energian osuuden nostamista Suomen energian tuotannossa.
Yksi prosentti tulee Kollajan ja Vuotoksen tekoaltaiden varastoiman veden avulla.
Pelkästään Kollajan allas toisi kymmenen miljoonan euron edestä sähköä vuosittain.
200 GWh joka vuosi.
1 tonni öljyä sisältää 11,9 MWh energiaa, josta lämmöksi voi muuttaa 90%, mutta pelkäksi sähköksi vain 30-40% parhaimmillaankin.
Kollajan altaan tuottaman sähkön tuottamiseen tarvittaisiin siis 100% hyötysuhteella 16.806 tonnia öljyä, mutta 30% hyötysuhteella jopa 56.000 tonnia öljyä.
Vuotoksen allas tuottaisi 325 GWh, joka vastaisi samalla tavalla 1.625 kertaa enemmän kuin Kollaja.
Eli 100% hyötysuhteella 27.309 tonnia öljyä ja 30% suhteella 91.032 tonnia öljyä.
Koska Kollaja ja Vuotos tuottaisivat suoraan sähköä, olisi niiden pelkän sähkön tuottaminen öljyllä 30% hyötysuhteella (generaattori kulutuspiikkitilanteissa)vaatinut 147.000 tonnia öljyä.
Vähimmilläänkin Vuotoksen ja Kollajan sähköenergia 100% suhteella öljyn muodossa olisi 30 miljoonaa euroa.
http://www.talouselama.fi/uutiset/article170420.ece?s=r&wtm=te-21012009
Perussyy sähkön edulliseen hintaan Suomessa on meillä noudatettu energiapolitiikka. Se on antanut monien kukkien kukkia. Meillä hyödynnetään laajaa tuotantomuotovalikoimaa. Suomessa myös mahdollisuus rakentaa uutta tuotantoa on ollut todellisempi kuin useimmissa muissa EU-maissa, vaikka lupa- ja valitusmenettelyt meilläkin ovat hitaanlaisia. Poliitikot ovat osanneet olla puuttumatta kovin syvälle sähkön tuotantoratkaisuihin. Erilaiset markkinaosapuolet, myös sähköntarvitsijat, ovat voineet rakentaa tuotantolaitoksia, eikä meillä ole koskaan ollut kansallista sähkömonopolia, toisin kuin useissa maissa.
Suomeen tuodaan paljon sähköä. Olemme todella kaukana omavaraisuudesta. Sähkö on yleensä hyvin kallista maissa, jotka joutuvat sitä jatkuvasti tuomaan, esimerkiksi Italiassa. Meillä ovat kuitenkin naapureina Ruotsi ja Norja, joissa on edullinen tuotantorakenne sekä ajoittain vesivoimaa tarjolla yli oman tarpeen.
Ruotsin tuotannosta liki puolet on ydinvoimaa, jonka tulevaisuutta on ihmetelty kolmisenkymmentä viime vuotta. Virallisen politiikan mukainen ydinvoiman purkaminen aiheuttaisi valtavia ongelmia koko sähkömarkkina-alueelle. Todellisuus on kuitenkin poikennut puheista – ydinkapasiteetti on lisääntynyt vanhojen voimalaitosyksikköjen tehonkorotusten kautta. Sähköpulan sijasta ylitarjontakin on tulevaisuudessa mahdollinen, jos Ruotsi ydinvoiman käytön lisäksi pitää säntillisesti kiinni EU:n vaatimasta uusiutuvan energian lisäämisestä.
Suomi on jatkuvasti tuonut runsaasti sähköä myös Venäjältä. Maassa on menneen ajan perua ollut sähköstä ylituotantoa. Kun lisäksi kuluttajahinnat on säännöstelty alhaisiksi, venäläistuottajan on kannattanut edistää mieluummin sähkön vientiä kuin myyntiä kotimaassa.
Talouden kasvaessa Luoteis-Venäjällä ylikapasiteettitilanne purkautuu ja Venäjä alkaa tarvita uutta sähköntuotantoa.
Niinpä Venäjän ja Suomen välille taannoin ehdotettu merikaapeli olisi voinut jäädä suunniteltua vähäisemmälle käytölle ja sähkön saanti olisi voinut olla arvaamatonta.
Myös Venäjä avaa sähkön tukkumarkkinoita, suunnitelmat tähtäävät vuoteen 2011. Tämän politiikan tarkoituksena on vastata kasvavan kulutuksen tarpeisiin ja saada maahan tuotannollisia investointeja. Samalla maa yksityistää sähköalaa. Tarkoitus on saada investointeja sähkön ja lämmön tuotantoon ja energiaverkkoihin.