piirre on älykkyys. Se ärsyttää poliitikkoja ja myöskin yksinkertaista kansaa. Hän on taitava kirjoittaja ja pysyessään jatkuvasti totuudessa , on poliitikoille, pääministeriä myöten, jäänyt ainoaksi vaihtoehtoiseksi tavaksi vastustaa häntä, herjata häntä rasistiksi. Voi, voi, näitä poliitikko raukkoja.
Halla-Ahon
ärsyttävin
34455
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
voi sulattaa sitä että akateemisen koulutuksen saanut kaveri kirjoittaa maahanmuutto vastaisia juttuja,sitä vaan eräät eivät pysty käsittämään.
7 §
ESITYS KAUPUNGINHALLITUKSELLE SOPIMUKSEN MUUTOKSEN
HYVÄKSYMISESTÄ HELSINGIN VASTAANOTTOKESKUKSEN
MAJOITUSPAIKKOJEN LISÄÄMISEKSI JA TARVITTAVIEN VIRKOJEN
PERUSTAMISEKSI
Sosv
Esityslistan asia Sosj/5
Sosiaalilautakunta päätti tehdä asiasta kaupunginhallitukselle
seuraavan sisältöisen esityksen:
Turvapaikan hakijamäärien kehitys
Turvapaikan hakijamäärät ovat viime vuosina olleet yleisesti laskussa
EU:n jäsenvaltioissa Ruotsia lukuun ottamatta. Suomessa
turvapaikanhakijoiden määrä väheni 38 % vuonna 2007 verrattuna
vuoteen 2006. Jo tuolloin oli ollut laskua 35 % verrattuna vuoteen 2005.
Vuonna 2007 hakemuksen jätti yhteensä 1 505 henkilöä, vuonna 2006
hakijoita oli
2 324 henkilöä ja vuonna 2005 yhtensä 3 574 henkilöä. Yksin tulleiden
alaikäisten turvapaikanhakijoiden määrä on myös ollut viime vuosina
aleneva: 220 vuonna 2005, 108 vuonna 2006 ja 96 vuonna 2007.
Samoin kuin Ruotsissa myös Suomessa kansainvälistä suojelua
koskevien myönteisten päätösten osuus kaikista päätöksistä on
kasvanut viime vuosina. Osuuden kasvu johtuu sekä hakijamäärien
lisääntymisestä tiettyjen kansallisuusryhmien osalta että
soveltamiskäytännön muuttumisesta hakijoille myönteisempään
suuntaan. Myös ilmeisen perusteettomiksi katsottujen hakemusten
määrän on arvioitu vähentyneen. (Maahanmuuttoviraston
turvapaikkayksikön tilastoanalyysi 28.1.2008). Myönteisten päätösten
osuuden arvioidaan tänä vuonna olevan noin 60 %.
Turvapaikanhakijoiden vastaanoton keskeisenä piirteenä on
tulijamäärien ennakoimattomuus monien tekijöiden vaikuttaessa
kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden määrään ja liikkumiseen
valtioiden välillä. Turvapaikanhakijoiden määrä on kasvanut
huomattavasti viime vuoden aikana (arvio 4000 turvapaikanhakijaa).
Erityisesti ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten määrän ennakoidaan
olevan yli kuusinkertainen (marraskuun 2008 loppuun mennessä 578).
Vuoden 2008 marraskuun loppuun mennessä Suomeen on saapunut
3347 turvapaikanhakijaa. Sisäasiainministeriö on kesästä lähtien
etsinyt uusia toimijoita turvapaikanhakijoiden vastaanottoon.
Järjestelyjä on tehty lisäpaikkojen järjestämiseksi jo toimiviin
vastaanottokeskuksiin, mm. Rovaniemen vastaanottokeskuksen
toimipisteenä Kemiin (200 paikkaa), Oulun vastaanottokeskuksen
toimipisteenä Pudasjärvelle (40 paikkaa alaikäisille), Oravaisten
vastaanottokeskuksen toimipisteenä Pietarsaareen (150 paikkaa),
Turun vastaanottokeskuksen toimipisteenä Punkalaitumelle ja uutena
yksikkönä Parikkalaan (70–80 paikkaa alaikäisille). Myös Espoon
sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt 18.11.2008 alaikäisten
ilman huoltajaa tulleiden turvapaikanhakijoiden majoitustoiminnan
laajentamisen kaksivuotisena ”Siltatalo -projektina” Espoon ryhmä- ja
perheryhmäkoti Ingaksen yhteydessä.
Turvapaikanhakijoiden nykyinen vastaanottotoiminta Helsingissä
Pääkaupunkiseudun kuntien turvapaikanhakijoiden vastaanottoa
koskevaan työnjakoon perustuen Helsinki ylläpitää aikuisten ja
perheiden sekä Espoo alaikäisten, ilman huoltajaa maahan tulleiden
turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaa. Helsingillä on kaksi
vastaanotto-keskusta, 46-paikkainen Metsälän vastaanottokeskus ja
233-paikkai-
nen Helsingin vastaanottokeskus (Helsingin vastaanottokeskuksen
paikkalukua nostettiin kesäkuussa 2008 150:stä 233:een).
Kummankaan keskuksen majoituskapasiteetin nosto ei nykyisten
majoitusta koskevien vaatimusten perusteella ole mahdollista.
Molemmissa keskuksissa tuotetaan vastaanoton palvelut sekä
keskuksessa asuville että niiden kirjoilla oleville yksityisesti
majoittuneille turvapaikanhakijoille. Metsälän vastaanottokeskuksen
käyttöaste oli 137 % ja Helsingin vastaanottokeskuksen käyttöaste oli
96 % 18.12.2008. Lisäksi yksityisesti majoittuneita turvapaikanhakijoita
oli keskusten kirjoilla yhteensä 467. Oleskeluluvan saatuaan
yksityismajoituksessa olevat hakeutuvat pääsääntöisesti sen kunnan
asukkaaksi, jossa he hakuaikanaan ovat majoittuneet.
Helsingin ylläpitämät vastaanottokeskukset toimivat
vastaanottojärjestelmässä pääosin ns. transit-yksikköinä, joiden
tehtävinä on järjestää turvapaikkaa hakeneille vastaanoton palvelut
siihen saakka, kunnes ulkomaalaispoliisi ja maahanmuuttovirasto ovat
selvittäneet turvapaikkaa hakeneen henkilön maahantuloa ja
hakemuksen perusteita koskevat seikat hakemuksen myöhempää
ratkaisua varten. Turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmässä
toimivien edellä mainittujen muiden viranomaistahojen työtä
edesauttaa, jos turvapaikanhakijoiden majoitus-kapasiteettia lisätään
pääkaupunkiseudulla. Transit-toiminnan luonteen ylläpitämisen
kannalta olisi kuitenkin tärkeää, että transit-vaihe kestäisi enintään
kuukauden, eivätkä turvapaikkahakemusta koskevat selvitykset
viivästyisi. Transit-vaiheen pidentyessä yhä useampi turvapaikan-hakija
jää yksityismajoitukseen Helsinkiin.
Sopimuksen muutostarve
Helsingin kaupungin ylläpitämä vastaanottokeskustoiminta perustuu
30.6.1994 solmittuun Uudenmaan lääninhallituksen ja Helsingin
kaupungin väliseen sopimukseen. Sopimuksen ajantasaistamisesta ja
uudistamisesta on käyty neuvotteluja Uudenmaan TE-keskuksen
kanssa, mutta valtion maahanmuuttohallintoa koskeneiden uudistusten
johdosta työ on edelleen kesken. Sisäasiainministeriö on 24.9.2008
asettanut hankkeen, jonka tarkoituksena on valmistella tarvittavat
säädösmuutosehdotukset toimivallan siirrosta maahanmuuttovirastolle
turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten ohjaukseen ja
turvapaikanhakijoiden sijoittamiseen liittyen. Hallituksen esitys
annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2009. Helsingin
kaupungin ja valtion välisen sopimuksen uudistamista koskevia
neuvotteluja jatketaan alkuvuoden 2009 aikana. Tämän vuoksi
nykyiseen voimassa olevaan sopimukseen esitetään lisättäväksi
Helsingin vastaanottokeskuksen majoituspaikkojen lisääminen 150–
200 paikalla Uudenmaankadulle perustettavassa yksikössä ja 180–200
paikalla Kaarlenkadulle perustettavassa yksikössä. Majoituspaikkojen
määrä tarkentuu Helsingin pelastuslaitoksen tekemien
paloturvallisuuteen liittyvien katselmusten jälkeen.
Keskustelu Helsingin vastaanottokeskuksen majoituspaikkojen
lisäämisestä käynnistyi syyskuussa 2008, kun sisäasiainministeriön
turvapaikanhakijoiden majoitusratkaisujen etsinnässä
pääkaupunkiseudulta löytyi vapaana olevaa helpohkoin muutoksin
vastaanottotoimintaan muutettavaa majoitustilaa (poliisikoulun tilat
Espoossa). Espoossa sijaitsevien tilojen käyttöönotto olisi kuitenkin
edellyttänyt kaavamuutosta, jonka vuoksi majoitustoiminnan
laajentamisesta Espooseen luovuttiin. Yhteistyöneuvottelussa
28.11.2008 sisäasianministeriön maahanmuutto-osaston ja
Uudenmaan TE-keskuksen kanssa sovittiin toimintaan sopivien tilojen
etsinnän jatkamisesta.
Majoituspaikkojen lisäyksen käytännön toteutus ja kustannukset
Turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaan sopivat tilat löytyivät
aiemmin Martta-hotellina toimineesta kiinteistöstä Uudenmaankatu
24:stä (noin 3 143 m2) ja hotelli Fennon kiinteistöstä Kaarlenkatu 7:stä
(noin 3 500 m2). Toiminnan käynnistäminen on mahdollista Uuden-
maankatu 24:ssä välittömästi tarvittavien vähäisten remontointien sekä
automaattisten paloturvallisuuteen ja muuhun turvallisuuteen liittyvien
järjestelmien rakentamisen jälkeen. Entisessä Martta-hotellissa oli
käytössä 2-4 hengen huoneita 44 ja laajennussuunnitelma osan
toimistotiloista muuttamiseksi majoituskäyttöön. Hotellin toiminta
lopetettiin kesäkuussa 2008 eikä siinä ole tällä hetkellä toimintaa.
Rakennuksessa on majoitustilojen lisäksi ravintola, toimisto- ja
neuvottelutiloja ja katu-tasossa sijaitsevaa liiketilaa sekä varasto- ja
kellaritilaa.
Kaarlenkatu 7:ssä toiminta voidaan aloittaa hotellin toiminnan
lopettamisen jälkeen (arviolta 2-3 kk kuluessa sopimuksen teosta).
Fenno-hotellissa on 100 huonetta, joista 32 on 1 - 2 hengen huoneita ja
2 - 3 hengen huoneita on 68. Lisäksi kiinteistön omistajalla on
voimassa oleva rakennuslupa muuttaa seitsemännessä kerroksessa
olevat saunatilat majoituskäyttöön, joka tuo lisää 12 - 15
majoituspaikkaa. Hotelli on toiminnassa, joten kaikki asuinhuoneet ovat
hyvin varustettuja ja suurimmassa osassa on omat wc:t ja suihkut.
Rakennuksessa on mm. toimistokäytössä olevia tiloja, vastaanotto,
ruokala ja kahvila varustuksineen, pesulatilat ja runsaasti erilaisia
varastotiloja. Kaarlenkatu 7 on peruskunnoltaan valmis
käyttöönotettavaksi heti hotellitoiminnan päättymisen jälkeen.
Koska Helsingin vastaanottokeskuksen Kyläsaarenkatu 12 A:ssa
sijaitsevat tilat ovat huonokuntoisia ja korvaavien tilojen etsintä on
käynnistynyt tarveselvityksen tekemisellä, on tarkoituksenmukaista
tässä vaiheessa muilta kuin vuokrasopimusten osalta toteuttaa
toiminnan laajentaminen määräaikaisena kahden vuoden ajaksi.
Vuokrasopimusneuvottelut tilojen vuokraamiseksi ovat kesken.
Sopimukset tuodaan erikseen sosiaalilautakunnan päätettäväksi.
Seuraavan kahden vuoden aikana selvitetään onko Helsingin
vastaanottokeskuksen Kyläsaarenkatu 12 A:ssa sijaitsevien toimintojen
siirtämiselle muihin tiloihin tarvetta, vai ovatko ne yhdistettävissä nyt
perustettaviin Uudenmaankadun ja Kaarlenkadun yksiköihin.
Turvapaikanhakijoiden määrien sekä vastaanottojärjestelmän
toiminnan kehitys määrittänee tarvittavien majoituspaikkojen määrän
pääkaupunkiseudulla tulevina vuosina.
Helsingin vastaanottokeskuksen johtaja vastaa kolmen toimipisteen
toiminnasta kahden vuoden ajan. Perustettavien toimipisteiden
henkilöstöön kuuluvia määräaikaisia virkoja ovat 2 apulaisjohtaja, 1
johtava sosiaalityöntekijä, 3 sosiaalityöntekijää, 2 sosiaaliohjaajaa ja 2
etuus-käsittelijää. Henkilöstöön kuuluvia määräaikaisia toimia ovat
vastaava ohjaaja, 2 taloussihteeriä, 2 toimistosihteeriä, johtava hoitaja,
2 terveydenhoitajaa, 2 psykiatriaan erikoistunutta sairaanhoitaja, 4
sosiaaliohjaajaa, 10 ohjaajaa ja 2 asiakasneuvojaa (vahtimestaria),
yhteensä 36 työntekijää. Turvallisuudesta vastaavat vartijat, jotka
hankitaan osto-palveluna. Muita ostopalveluja ovat esim.
terveyspalvelut (lääkäri, neuvola, laboratorio, thorax), ruoka-, kiinteistö-
ja laitoshuolto, tulkki- ja lakimiespalvelut, suomen kielen opetus ja atk-
palvelut sekä lasten kerhotoimintaa.
Toiminnan aloittamiseen liittyvistä käynnistämiskustannuksista mm.
remontoinnista, automaattisen paloturvallisuus- ja kameravalvontajär-
jestelmien rakentamisesta, kalustamisesta ja tietotekniikasta ei vielä
ole kustannusarvioita. Alustava talousarvio vuodelle 2009 sisältää
arvion toiminnan käynnistämiskustannuksista molempiin toimipisteisiin
ja niissä on huomioitu Fenno-hotellilta ostettavat koneet, kalusteet ja
tarvikkeet. Toimeentulotuen kustannusten laskentaperusteena on
käytetty 500 asiakasta kuukaudessa (400 vastaanottokeskuksessa
majoittuneen lisäksi 100 yksityisesti majoittunutta turvapaikanhakijaa).
Hankkeen alustava talousarvio vuodelle 2009 on noin 9,5 miljoonaa
euroa ja siitä on neuvoteltu sisäasiainministeriön ja TE-keskuksen
edustajien kanssa. Talousarvioon sisältyy Helsingin kaupungille
maksettava hallintokulukorvaus 606 800 (arvio). Hallintokulukorvaus
maksetaan muista toteutuneista kustannuksista lukuun ottamatta
toimeentulotukea. Sosiaaliviraston vuoden 2009 talousarviossa
hankkeelle ei ole varattu määrärahoja. Tämän hetkisen arvion mukaan
lisämäärärahantarve on n. 8,9 milj. euroa.
Valtion kanssa neuvotellusta talousarviosta 9,5 miljoonaa euroa on
vähennetty kaupungille maksettava hallintokulukorvaus, joka tässä
yhteydessä esitetään nostettavaksi vallitsevaan hintatasoon (4 %:sta
8 %:iin).
Fenno Martta
Palkat, palkkiot ja henkilösivukulut 791 000 859 000 €
Palvelujen ostot 1 600 000 2 300 000 €
Aineet ja tarvikkeet 374 000 252 000 €
Avustukset 827 000 1 079 000 €
Vuokrakulut 617 000 784 000 €
Muut toimintakulut 3 000 5 000 €
Menot yhteensä 4 212 000 € 5 279
000 €
Neuvoteltavia asioita pääkaupunkiseudun kesken ja valtionhallinnon kanssa
Helsingin kaupunki on jo nyt erittäin merkittävä toimija
turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisessä ja Helsingin osuus
majoituspaikkojen lisäyksen johdosta korostuu entisestään. Yhä
useammat oleskelu-luvan saaneet turvapaikanhakijat kuten myös muut
maahanmuuttajat asettautuvat asumaan Helsinkiin. Heidän
palvelutarpeisiinsa vastaaminen edellyttää eri toimijoiden välistä
suunnitelmallista yhteistyötä ja resurssien oikein kohdentamista (mm.
rajavartiolaitos, ulkomaalaispoliisi, maahanmuuttovirasto,
työvoimahallinto, Kela, kunnan palvelut).
Tämän vuoksi sosiaalilautakunta pitää tärkeänä, että valtion
maahanmuuttohallinto tekee aktiivista yhteistyötä Helsingin kaupungin
sosiaali-viraston kanssa laajemminkin kuin turvapaikanhakijoiden
vastaanotto-toiminnasta vastaavien viranhaltijoiden kanssa.
Sosiaalilautakunta pitää tärkeänä selvityksen käynnistämistä
turvapaikanhakijoiden vastaanottoon liittyvistä pääkaupunkiseudun
kuntien välisistä työnjaon kysymyksistä ja pakolaisten vastaanottoon
liittyvistä kuntasijoituskysymyksistä.
Lopuksi sosiaalilautakunta toteaa, että sosiaalivirasto jatkaa myös
muiden tilavaihtoehtojen selvittämistä koko pääkaupunkiseudulla.
Esitys kaupunginhallitukselle
Sopimuksen muutos
Sosiaalilautakunta esittää kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi
Helsingin kaupungin ja Uudenmaan TE-keskuksen välillä sopimuksen
muutoksen lisätä Helsingin vastaanottokeskuksen majoituspaikkoja
400 majoituspaikkaa tulijamäärän mukaan.
Voimassa olevan sopimuksen kohtaa ”1. Sopimuksen kohde”, 1.
kappale esitetään muutettavaksi seuraavasti: ”Kaupunki perustaa ja
ylläpitää pääasiassa turvapaikanhakijoille tarkoitettua
vastaanottokeskusta, jossa tai sen hallinnollisessa yhteydessä olevissa
sivutoimipisteissä on sijoituspaikkoja 563–633 henkilölle.
Vastaanottokeskus toimii tarvittaessa myös vastaanottoasemana.
Paikkamäärää voidaan ylittää erityisestä syystä.”
Perustettavat uudet virat
Sosiaalilautakunta esittää toiminnan käynnistämiseksi tarvittavien
uusien määräaikaisten virkojen perustamista ajalle1.2.2009 -
31.1.2011:
Apulaisjohtaja 2 kpl 2900,25 euroa/kk
Johtava sosiaalityöntekijä 2828,26 euroa/kk
Sosiaalityöntekijä 3 kpl 2587,54 euroa/kk
Sosiaaliohjaaja 2 kpl 2199,14 euroa/kk
Etuuskäsittelijä 2 kpl 1888,88 euroa/kk
Kirje kaupunginhallitukselle.
Päätös syntyi äänestyksen jälkeen varapuheenjohtaja Rädyn
ehdotettua jäsen Huhtamäen kannattamana, että asia palautetaan
uuteen valmisteluun siten, että toiminnalle etsitään uudet toimintaan
sopivat tilat. Lisäksi kohteista tehdään asianmukaiset
ympäristöselvitykset ja käydään tarvittava dialogi naapuruston kanssa.
Suoritetussa äänestyksessä asetettiin vastakkain asian käsittelyn
jatkaminen tässä kokouksessa ja Rädyn tekemä asian palauttamista
koskeva ehdotus. Asian käsittelyn jatkaminen voitti äänin 7 – 4, jolloin
enemmistön muodostivat puheenjohtaja Gartz, jäsenet Forsman, In-
gervo, Mäki, Peltola ja Tarkkanen sekä varajäsen Ravela.
Vähemmistöön Rädyn ehdotuksen kannalle jäivät Rädyn ja Huhtamäen
lisäksi jäsenet Sipilä ja Sutinen.
Merkittiin, että esittelijä poisti päätösehdotuksensa ”Majoituspaikkojen
lisäyksen käytännön toteutus ja kustannukset” -nimisen luvun
kolmannesta kappaleesta ensimmäisen virkkeen, joka kuului:
”Vuokrasopimukset voidaan solmia seuraavaksi 10 vuodeksi vuoden
2019 loppuun saakka.”
Merkittiin edelleen, että esittelijä lisäsi päätösehdotuksensa
”Neuvoteltavia asioita pääkaupunkiseudun kesken ja valtionhallinnon
kanssa” -nimisen luvun loppuun viimeiseksi kappaleeksi seuraavan
tekstin: ”Lopuksi sosiaalilautakunta toteaa, että sosiaalivirasto jatkaa
myös muiden tilavaihtoehtojen selvittämistä koko
pääkaupunkiseudulla.”
Merkittiin vielä, että esittelijä poisti päätösehdotuksensa ”Esitykset
kaupunginhallitukselle” -nimisen kohdan ”Sopimuksen muutos” -
nimisen luvun ensimmäisestä kappaleesta sanojen ”Helsingin
vastaanottokeskuksen majoituspaikkoja” jälkeen olevat osoitteet:
”Uudenmaankatu 24:n ja Kaarlenkatu 7:n tiloissa”.
Merkittiin, että varapuheenjohtaja Räty sekä jäsenet Sipilä ja Sutinen
ilmoittivat eriävän mielipiteensä.
Lisätiedot:
Palviainen Leila, sosiaalisen ja taloudellisen tuen pääll., puhelin 310 58283
Karisto Sari, maahanmuuttajapalvelujen päällikkö, puhelin 310 37579
12.1.2009
Vastaanottokeskuksista
Turvapaikanhakijoiden määrän räjähdysmäinen kasvu vuonna 2008 on aiheuttanut sen, että jo jäihin pantuja vastaanottokeskuksia availlaan ja uusia perustetaan. Esimerkiksi Pietarsaareen luodaan Oravaisten vastaanottokeskuksen sivupiste, ja turvapaikanhakijoita asutetaan kaupungin vuokra-asuntoihin.
Kanta-asukkaat pelkäävät omistusasuntojen arvon laskua ja turvattomuutta. Oravaisten pakolaiskeskuksen johtaja Matts Hägglund haluaa hälventää pelkoja:
"[Turvapaikanhakijat] ovat kuin ketkä tahansa meistä. Rikollisuutta on saman verran kuin suomalaisillakin keskimäärin."
Miksi hän sanoo tuollaista? Eihän se ole totta.
Hägglund:
"Jos ihmiset ovat liian toimettomia, heidän vuorokausirytminsä kääntyy helposti yöpainotteiseksi."
Ilmiö on tuttu pääkaupungissakin turvapaikanhakijoiden naapurina eläville. Kyseessä lienee yksi tärkeimmistä syistä kantaväestön viihtymättömyydelle ja poismuutolle ja siten talojen ja asuinalueiden "etnistymiselle". Pietarsaaren kaupunginjohtaja Mikael Jakobsson ei kuitenkaan ole huolissaan toimettomuudesta:
"Kolmen kuukauden Suomessa oleskelun jälkeen turvapaikanhakija voi etsiytyä myös töihin."
Niin. Periaatteessa. Mutta entäpä, jos kieli- ja ammattitaidoton turvapaikanhakija ei taantumaan ajautuvassa ja työttömyydestä kärsivässä Suomessa saakaan töitä? Tämäkin mahdollisuus on syytä ottaa huomioon. Varsinkin, jos usko yöpainotteisen vuorokausirytmin ja kulttuurillisten törmäysten välttämiseen perustuu oletukselle turvapaikanhakijoiden työllistymisestä.
"Jakobsson näkee pakolaisten vastaanottokeskuksen sivutoimipisteen perustamisessa monia etuja. - Työpaikkojakin syntyy pitkästi yli 20."
Niin. Ne työpaikat ovat veronmaksajien rahoittamia, eivätkä ne tuota yhteiskunnalle yhtään mitään. Yhtä hyvin sama määrä työpaikkoja olisi voitu järjestää palkkaamalla kymmenen työtöntä kaivamaan kuoppaa ja toiset kymmenen täyttämään sitä. Itse asiassa tällainen työllistäminen tulisi veronmaksajille edullisemmaksi, eikä siihen liittyisi sosiaalisiakaan riskejä.
Toki, muistamme, että valtio vastaa kustannuksista, ja valtion rahoituksen loputtua Pietarsaari voi lyödä turvapaikanhakijoiden kouraan menolipun Helsinkiin. Näin useimmat turvapaikanhakijoita vastaanottavat kunnat tekevät. Toisaalta on kuitenkin niin, että ne valtion rahat tulevat samojen veronmaksajien kukkarosta kuin kuntienkin tulot. Pakolaisbisneksen hyötyjiä ovat kunnanisät, jotka saavat valtion kotoutusrahoilla tasapainotettua kunnan budjettia, 20 kukkahattutätiä, jotka palkataan kotouttamaan, sekä yksityiset yritykset, jotka myyvät vastaanottokeskukselle erilaisia kotoutuspalveluja. Laskun maksavat tavalliset pietarsaarelaiset, varsinkin ne, joiden naapuriin turvapaikanhakijat asutetaan.
Toivottavasti pietarsaarelaiset ymmärtävät tämän ja muistavat sen tulevissa vaaleissa. Toivottavasti he eivät ole niin tonttuja, että antavat RKP:n vedättää itseään populistisella nuuskakapinalla.
Samaan aikaan Helsingissä aiotaan perustaa kantakaupungin alueelle kaksi vastaanottokeskusta, yksi Kaarlenkadulle ja toinen Uudenmaankadulle. Tarkoitusta varten kaupunki suunnittelee vuokraavansa hotelli Martan ja hotelli Fennon. Paikkoja näihin vastaanottokeskuksiin tulisi 400 ja työntekijöitä 36.
Kuten päihdeongelmaisten asuntoloilla Punavuoressa ja Töölössä (jälkimmäinen päiväkodin naapurissa), vastaanottokeskuksellakaan ei hankkeen ajajien mielestä ole mitään oikeita negatiivisia vaikutuksia mihinkään. Kallion asukkaiden huolet ratkeavat valistuksella. Sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen:
"On ihan selvää, että meillä on myös velvollisuus antaa meidän naapureillemme tarkkaa tietoa siitä, mitä tämä merkitsee."
Vastaanottokeskukset ovat tietysti hyvä asia niiden 36 työntekijän kannalta. Ehdotetut sijaintipaikat ovat hyvä asia Martan ja Fennon omistajien kannalta, samoin kuin niiden yrittäjien kannalta, jotka tuottavat keskukselle ostopalveluina terveyspalvelut, ruoka-, kiinteistö- ja laitoshuollon, tulkki- ja lakimiespalvelut, suomen kielen opetuksen, atk-palvelut, lasten kerhotoiminnan ja vartioinnin. Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen tulisi kuitenkin edustaa ennen kaikkea kaupunkilaisia, ja näiden kannalta mieleen tulee montakin hyvää syytä olla sijoittamatta vastaanottokeskuksia Kallioon:
* Kantakaupunki on Suomen kalleimman kaupungin kalleinta aluetta. Miksi kalleimmille alueille halutaan sijoittaa toimintoja, jotka luonteensa puolesta voisivat sijaita vaikka keskellä metsää? Asumisesta Helsingin keskustassa on juuri saapuneille kotoutettaville yhtä vähän hyötyä kuin siitä on alkoholisteille tai muille päihderiippuvaisille. Lähtökohta on tietysti se, että turvapaikanhakijoita ei (vaikkapa vain kustannussyistä) saisi ylipäänsä päästää kasautumaan muutamaan suurimpaan kaupunkiin, mutta jos heitä on aivan pakko sijoittaa Helsinkiin, vastaanottokeskus voitaisiin kunnostaa johonkin tyhjillään olevaan (ja veronmaksajan kannalta puoli-ilmaiseen) teollisuushalliin.
* Vastaanottokeskuksen kaltaiset instanssit laskevat omistusasuntojen arvoa ja vaikuttavat nykyisten asukkaiden viihtyvyyteen ja turvallisuuteen (minkä kaikki oikeasti tietävät) sekä paikallisten yritysten toimintaan. Mikä on se hyvä, joka tällaisella kiusanteolla saavutetaan? Kuten Töölön asuntolan tapauksessa, nytkin näyttää olevan tärkeintä, että saadaan tehdä "rohkeita" ja "ennakkoluulottomia" päätöksiä. Niiden järkevyydestä ei ole niin väliksi. Päästään tuomitsemaan nimbyilijät ja tyrmistymään toiseuden pelosta.
* Työssäkäyvien mutta pienituloisten ihmisten on vaikea löytää Helsingistä kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Jos kaupungilla on varaa perustaa kantakaupunkiin turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia, sillä kai olisi varaa vuokrata samat hotellit kaupungin asunnoiksi ja vuokrata niitä edelleen sellaisille ihmisille, joiden on esim. työn vuoksi edullista asua hyvien liikenneyhteyksien varrella ja lähellä keskustaa. Olisihan tämäkin yhdenlaista sosiaalista sekoittamista, mutta siinä kaikki voittaisivat.
Toistan saman vanhan kysymyksen: Miksi sosiaalisesti riskialttiita ja naapuruston kielteisiksi kokemia hankkeita pyritään toteuttamaan keskustassa, vaikka niiden sijoittaminen muualle kuin keskustaan paitsi vähentäisi riskejä ja kohtaisi vähemmän vastarintaa myös olisi maksajalle (eli veronmaksajalle) edullisempaa. Ehkä tähän on olemassa hyviä vastauksia. Niitä odotellessani voimme seurata vastaanottokeskusprojektin etenemistä kaupungin luottamuselimissä. Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnan huomenna, tiistaina käsiteltävään esitykseen voi tutustua täällä. Esityksessä todetaan mm. seuraavaa:
"Helsingin kaupunki on jo nyt erittäin merkittävä toimija turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestämisessä ja Helsingin osuus majoituspaikkojen lisäyksen johdosta korostuu entisestään. Yhä useammat oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat kuten myös muut maahanmuuttajat asettautuvat asumaan Helsinkiin."
Jos osasyy Helsingille lankeavan turvapaikanhakijakuormituksen jatkuvaan kasvuun on juuri vastaanottokapasiteetin jatkuva lisääminen, eikö tämä tarkoita kääntäen sitä, että turvapaikanhakijoiden keskittymistä Helsinkiin voitaisiin parhaiten hillitä olemalla lisäämättä vastaanottokapasiteettia? Syyt, joiden vuoksi tätä keskittymistä pitäisi hillitä, lienevät ilmeisiä: Puhutaan kaupungin taloudesta, sosiaalisen asuttamisen vaikutuksesta vuokra-asuntojen saatavuuteen, ja viimeksi mainitun (sekä maahanmuuton itsensä) vaikutuksesta Helsingin tulevien vuosien demografiseen ja sosioekonomiseen ilmeeseen. Joka taas vaikuttaa keskeisellä tavalla Helsingin verotuloihin.
Jäämme seuraamaan asian etenemistä sosiaalilautakunnassa ja kaupunginhallituksessa.
On väestötiedettä.
http://www2.lut.fi/kete/teke/teke/kklemola/20060518-fin-demografia-ja-biopolttoaineet.htm
No kai se älykkyys on muille niin ärsyttävä piirre että diplomatian mestari ja siloposkiälykkö tekeytyy tyhmäksi ja yksinkertaiseksi ladellen muilta lainattuja "kulttuurimonipuolisuuden " vastaisia onttouksia.
Se että hän kirjottelee rasittavan monisanaisesti ei tee teksteistään alykkäitä.
jussi on suuri
Just, just, ihan kuin persjurritrollien "ihannoima" Allah?
Halla-aho ei ole kovinkaan älykäs väittelijä. Nettitrollina hän osaa heittää sarkastisia piikkejä vastapuolen kommentteihin ja sehän on nykyään tärkeintä politiikassa.
Halla-ahon heikkous näkyy parhaiten Li Anderssonin kanssa keskusteltaessa.
Halla-ahon käyttämät faktat ovat paskapuhetta ja irti asiayhteydestä.
Halla-ahon maailmankuva alkaa lähestyä peruspersun vastaavaa.
Enää hän ei tunne tarvetta esittää fiksua.
Ehkä Jussi vaikuttaa älykkäältä väittelijältä, jos vertailuna on Esson baarin kulmapöytä. Valitettavasti Jussilla on kovin heikot eväät. Jos häneltä yritetään jotakin kysyä, kieltäytyy hän yleensä vastaamatta ja saa kovin lapsellisen kohtauksen.
Toisaalta, kun Jussin mielipiteet eivät oikein faktoille perustu, on ymmärrettävää, ettei hän halua faktoista puhuttavan. Ja toisaalta, koska Jussin mielipiteet ovat äärimmäisen suomivastaisia, on myös ymmärrettävää, ettei hän halua niistäkään keskusteltavan. Jussille tärkein (ja ainut) tapa keskustella on etsiä syyllisiä mihin tahansa tilanteeseen. Joko maahanmuttajista tai siitä myyttisestä vihervasemmistosta.
Surullinen tapaus, jonka retoriikka ei uppoa kuin pieneen osaan kansasta.
Hmmmm. kovin on kommenttisi sisällöltää katkerän hölmöläisen laatimaa. Halla-ahosta ei hölmöä sillä tule, että sinä teet itsestäsi pellen palstalla, ja ihan vain ylimielisyyttäsi ja tyhmyyttäsi.
Verrattuna muihin suomen politikkoihin, aika faktapohjaista ja asiallista on Halla-ahon kommentoinnit. Ne vaan ovat narsisteille hiukan liikaa, kun eivät ymmärrä niitä, kuten eivät juuri muutakaan, kuin tuollaisia älyttömiä itsekirjoittamiaan, omasta mielestään "viisauksia".
🙄😏😅😂🤣
Heh heh....
Sinua taitaa vaan wituttaa se, kun valtaosa kansalaisista ei pidä Jussia fiksuna ja viisaana? Yli 4/5 Suomen kansastako sitten narsisteja ja hölmöläisiä?
Keskitysleirin vartijalla on keskitysleirin vartijan kannatus.
Jos Jussin kommentit pohjautuisivat faktoihin, luulisi että hän olisi valmis vastaamaan syventäviin kysymyksiin esimerkiksi vaalitenteissä. Mutta ei. "Minä vastasin jo tähän kysymykseen" (ei vastannut) tai joku muu itkupotkuraivari.
Rauhallinen Jussi on. Se on myönnettävä. Se ei tosin tarkoita, että hän olisi oikeassa ja muut väärässä.
Sanoilla, olivatpa ne kuinka viisaita tahansa, ei rakenneta mitään. Tarvitaan käytännön tekoja.
Sanot, että poliitikot pääministeriä myöten vastustavat Halla-ahoa, mutta kerropa mitä Halla-aho ja persut yleensäkin tekevät, jos eivät vastusta.
Ensi sunnuntaina Rovaniemellä
Juu hahaha, halla-ahon scriptan kun lukee, niin huomaa että "älykkyys"suorastaan pulppua ja pursuu hänestä, huhhuh!
Perussuomalainen mätä sieltä pulppusi ja homeiset ajatukset 100 vuoden takaa.
Höpö höpö. Ei Halla-aho suorastaan tyhmä ole, mutta ei todella mainittavan älykäskään. Sokeita pisteitä löytyy kosolti.
Järkevämpi kuitenkin kuin koko demukki-kaarti yhteensä .
Populismilla joutuu aina kuseen kun faktat puuttuvat täysin.
Kun aletaan keskustella faktapohjaisesti, Halla-aholla ei ole mitään sanottavaa. Häneen pätee hyvin sananparsi: hiljainen hölmö vaikenevaa viisasta muistuttaa.
Miksi Halla-aho pettänyt äänestäjänsä ja äänestänyt Brysselissä jopa Kokoomuslaisemmin kuin jotkut Kokoomuksen omat mepit?
Jos Jussi Halla-aho on parasta mitä perussuomalaisilla on, niin sitä ei voi muuksi muuttaa. Tietysti tuollaisen puolueen on vaikea saada johtoonsa älykästä ihmistä, kun puolueväki on sitä mitä on.
Ihanko omasta mielestäsi, suorastaan sinun älysi säkennöi näidet toistojesi kanssa ?
Halla-aho pyrkii esiintymään älykkönä. Eri asia on, onko hän todella sitä. Ainakin tietopohja mm. talousasioista on osoittautunut ohueksi.
Tosin perussuomalaisten joukossa hän varmaan on älykkö. Laurat, niikot, taviot ja teukat kun asettaa vertailupohjaksi, kuka tahansa on järjen jättiläinen ja ajatusten Aurajoki.
Eivät nämä typerät hyökkäyksesikään tee sinusta älykköä, painitte aikalailla eri sarjoissa. Sie vikiset ja Halla-aho vie.
Persujen on huono arvioida kenenkään älykkyyttä. Sen jo huomaa viestien sisällöstä.
menikö kommentti TUN-TEI-SIIN?
Onko muuten Halla-aho vapaamuurari? Se osaltaan selittäisi ne Halla-ahon Kokoomuslaiset äänestykset Brysselissä.
Oletko muuten hullu? Se selittäisi käytöksesi palstalla.
Jussin mielipiteet ovat laitaoikeistolaisia ja hänestä on tulossa EU:sta hyötyvä herra.
Persukansaa voi lohduttaa se tieto, että Jussi on yhä kunnon rasisti, joka haluaa rakentaa valkoisen Euroopan.
Vain älyköt lataavat asevideoita Internetiin!
Läsnäolo ja inhimillisyys ovat myös älykkyyttä.
Älykäs voi olla, mutta viisaus puuttuu. Nieleskelemättä.
sarasvuo sen sanoi