Minun vanhin lapsi, on nyt reilun 6v ikäinen. Pituutta melkein 134cm, ja painoa 45kg! Lapseni on erityislapsi, ja saa raivokohtauksien hillitsemiseen lääkitystä jonka sivuoireena on ruokahalun lisääntyminen. Pienenä oli hoikka poika, joka ei laittanut suuhunsa montaakaan eri ruoka-ainetta, erittäin valikoiden söi. Lääkityksen aloittamisen jälkeen paino alkoi vähitellen nousta, ja viimeisen vuoden aikana lähti räjähdysmäiseen nousuun, kun lääkitystä piti nostaa voimakkaiden raivokohtauksien vuoksi.
Laskin juuri lapsen bmi:n ja se oli n.24.5!
Olemme alkaneet laskea lääkitystä, nähdäksemme väheneekö pojan ruokahalu sillä.. no seurauksena taas jälleen raivokohtaukset ja jatkuva levoton liikehditä.
Menemme pian lääkärin luo painoreurantaan, jossa myös mietitään lääkityksen jatkoa/vaihtoa, painon nousun vuoksi.
Nyt kysynkin täältä vinkkejä painon nousun pysäyttämiseen, jos käykin niin ettei ruokahalu tästä vähene. Poika siis söisi ihan kaiken hereilläolo aikansa jos antaisi! Maito on vaihdetty kevysestä rasvattomaan, mehut ja limut lightiin, ruokakermaa vain harvoin ruoansekaan ja silloikin kevyttä, herkkuja saa vain viikonloppuna jne.. mutta tuntuu että mitä se auttaa jos esim. makeantuskaisena lapsi syö jälkiruoaksi 6 mandariinia putkeen, ja tahtoo vieläkin lisää? Tai kun koulussa kahden ruoka-annoksen jälkeen menee toisten lasten lautasille?! Miten ihmeessä saan lapsen unohtamaan syömisen? Lapsemme on ollut aina pitkä, ja nyt myös lihava.. ensikuussa menemme luuston-ikä-rontgeniin, jotta esim. aikainen buberteetti voidaaan poissulkea hurjan pituuden vuoksi.
En kaipaa kritiikiä, vaan neuvoja!!
Laskin juuri lapsen bmi:n ja se oli n.24.5!
Olemme alkaneet laskea lääkitystä, nähdäksemme väheneekö pojan ruokahalu sillä.. no seurauksena taas jälleen raivokohtaukset ja jatkuva levoton liikehditä.
Menemme pian lääkärin luo painoreurantaan, jossa myös mietitään lääkityksen jatkoa/vaihtoa, painon nousun vuoksi.
Nyt kysynkin täältä vinkkejä painon nousun pysäyttämiseen, jos käykin niin ettei ruokahalu tästä vähene. Poika siis söisi ihan kaiken hereilläolo aikansa jos antaisi! Maito on vaihdetty kevysestä rasvattomaan, mehut ja limut lightiin, ruokakermaa vain harvoin ruoansekaan ja silloikin kevyttä, herkkuja saa vain viikonloppuna jne.. mutta tuntuu että mitä se auttaa jos esim. makeantuskaisena lapsi syö jälkiruoaksi 6 mandariinia putkeen, ja tahtoo vieläkin lisää? Tai kun koulussa kahden ruoka-annoksen jälkeen menee toisten lasten lautasille?! Miten ihmeessä saan lapsen unohtamaan syömisen? Lapsemme on ollut aina pitkä, ja nyt myös lihava.. ensikuussa menemme luuston-ikä-rontgeniin, jotta esim. aikainen buberteetti voidaaan poissulkea hurjan pituuden vuoksi.
En kaipaa kritiikiä, vaan neuvoja!!
Vastaukset 20
Vanhimmat
Jos lääkitystä ei voi muuttaa on muutettava ruokavaliota. Tärkeintä on ymmärtää se, että millä tahansa ruoalla voi lihoa. Ruoan kaloripitoisuus ja määrät ratkaisevat. Koska lapsi kokee tarpeelliseksi syödä paljon on sinun tehtävä sellaista ruokaa mitä voi syödä määrällisesti paljon saamatta liikaa kaloreita.
Herkut jättäisin nyt kokonaan pois. Herkkuihin lasken myös murot, makeutetut jugurtit, vanukkaat, kiisselit, mehut, vaalean viljan jne, joissa voi olla todella paljon sokeria. Esimerkiksi murot ovat 98% sokeria!
Mene sivuille www.fineli.fi ja ryhdy etsimään sellaisia raaka-aineita missä on vähän kaloreita määräänsä nähden. Korvaa esimerkiksi peruna kukkakaalilla jolloin lapsi saa merkittävästi vähemmän sokeria, mutta enemmän vitamiineja, hivenaineita ja kuitua.
Vaikka hedelmät ovat terveellisiä voi niitäkin syömällä lihoa. 6 mandariinia sisältää melkoisen annoksen sokeria.
Yksi erittäin tehokas keino on ruoan hankkimisen vähentäminen. Lapsenne voi syödä vain sellaista ruokaa mitä teillä on kotona. Jos syötäväksi on vain raakaa kukkakaalia ja porkkanaa jäävät häneltä väistämättä syömättä energiarikkaammat vaihtoehdot. Voit saada hänet unohtamaan ruoan myös viemällä hänet paikkoihin missä ruokaa ei ole tarjolla. Vaikka metsäretkelle! Syksyllä voit viedä hänet metsään syömään mustikoita, jolloin liikunta itseasiassa kuluttaa enemmän kaloreita kuin mitä lapsi noista mustikoista saa.
Teidän vanhempien on nyt otettava ohjat käsiinne ja annettava lapselle vain sen verran kaloreita kun hän todella tarvitsee. Vaikka hän kuinka anelisi ei lisäkaloreita tule antaa. Periksi ei pidä antaa, koska se tulee tappamaan lapsenne nuorena.
...ovat hieman liian radikaaleja. Kyseessä on 6-vuotias lapsi, jolla on sairauden/lääkityksen aiheuttama yliaino-ongelma!
Kuinka selität 6-vuotiaalle, ettei hän saa syödä vaikka kuinka olisi nälkä? Luuletko, että lapselle ei tällaisesta kehity sairas asenne ruokaan?
Tottakai vanhemmat ovat vastuussa lapsen ravitsemuksesta, mutta vanhempien tehtävä ei kuitenkaan ole aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä lapselle. Lääkityksen aiheuttamasta ylipaino-ongelmasta kärsivää lasta ei voi verrata normaaliin ylipaino-ongelmasta kärsivään aikuiseen, ja ratkaista asiaa pelkällä ruokavalionmuutoksella.
Tällaisessa tilanteessa on mielestäni ensiarvoisen tärkeää kuunnella lääkärin mielipidettä ja yrittää saada ongelman syy (lääkitys) kuntoon, sen sijaan että puututaan vain seurauksiin. Lääkäriltä kannattaa myös pyytää lähete ravintoterapeutille, joka voi auttaa laatimaan parhaan mahdollisen ravintosuunnitelman mahdollisen lääkityksen muuttamisen tueksi.
Risperdal? Tai sen tyyppinen..
Ihan ensimmäiseksi kiitos jo tulleista vastauksista!
Lisään vielä sen verran että kyseessä on lapsi jolla ei ole puhetta, puheen ymmärtäminen on huonoa, käytös muutoinkin haastavaa ei pelkästään raivokohtauksien vuoksi. Jos pojalle ei anna ruokaa heti kun hän on sitä vailla, hän saa raivarin. Ja kyse on todellakin raivokohtauksista eikä mistään pienestä kiukuttelusta! Todellakin toivon että lääkitysasia saadaan kuntoon, vaikkakaan se ei välttämättä vähennä lapsen syömistä jos se on tullut hänelle "tavaksi". Periaatteessa tieto jolla painon nousu saadaan pysähtymään löytyy, mutta se käytäntöön pano! Meillä on myös kaksi pientä lasta jotka ovat jatkuvasti tulilinjalla isoveikan saadessa raivarin.. Emme voi vaan olla antamatta ruokaa ja ottaa iskut vastaan!
Kaipaisin neuvoja myös siihen millä voisi korvata herkut! Lapsi rakastaa kaikkea makeaa, ja on jopa salaa käynyt syömässä sokeri pussista lusikalla sokeria kun ei ole muuta saanut! Eli kevyitä jälkiruokaohjeita, makeutusaineen käyttö, ja hyvänmakuisiksi havaitut kaupan kevyt herkut!
Kyllä.. lääke on risperdal!
Esitän nimen omaan sitä, että lapselle kyllä tarjotaan ruokaa mutta sellaista sorttia mitä hän ei pysty syömään niin paljon että lihoisi.
Esimerkiksi kukkakaalia pitää syödä 7,5 kg päivän kaloritarpeeseen. Muroja riittää neljäsataa grammaa!
Jos lapsi pyytää jatkuvasti ruokaa on ihan eri juttu tarjota muroja kuin kukkakaalia, jota tuo lapsi ei käytännössä mitenkään kykene syömään liikaa.
Kerroppas sinä sitten että kuka lapsi suostuu syömään kukkakaalta? Tunnen monia lapsia, ja kaikki inhoaa sitä..
...pointtisi. Mielestäni ei kuitenkaan ole inhimillistä syöttää lapselle vain vaikkapa kukkakaalia tai porkkanoita, etenkään jos muut perheenjäsenet syövät normaalia ruokaa ja herkkujakin.
Tietenkin ruokavaliota pitää muokata hieman terveellisempään suuntaan, mutta jos lähdetään sille linjalle, että herkkuja ei anneta ollenkaan, niin mielestäni se menee jo liian äärimmäisyyksiin. Eikö sinustakin olisi parempi, jos ongelman aiheuttajaa eli ruokahalua kasvattavaa lääkitystä saataisiin korjattua?
Tyhmiäkö te olette! Eihän nyt helvetti ole kyse siitä suostuuko lapsi syömään vai ei! Tässä tapauksessahan on pääasia, että lapsella on vain ja ainoastaan tarjolla sellaista ruokaa, jota voi syödä huoletta saamatta siitä paljon kaloreita! Tuo kukkakaalin esittäjä on aivan oikeassa. Kotiin vain "laihaa" ruokaa, jota lapsi saa syödä sen minkä maistuu. Sillä ei ole väliä suostuuko hän sitä syömään vai ei!
Olen samaa mieltä, että kaikki herkut pois! Pois kaikki murot, rasvat, karkit, mehut, limpparit, einekset, yms. Kotiin paljon kevyttä; kukkakaalia, tomaattia, kurkkua, kaalia jne. - ja niin, että nuo laihat ruuat on ainoita suuhun pantavan tarpeeen tyydyttäjiä.
Ja sitten toinen juttu, nuo raivokohtaukset! Kyllähän se on niin, että olipa lapsi millainen tahansa, niin vielä tuon ikäisen lapsen raivarit pitää vanhempien pystyä pysäyttämään - olisi pitänyt jo aikoja sitten! Tuossa kohtaa on kyllä vanhemmus pettänyt, ja lapselle on annettu valta. Ei sitä tarvitse lääkkeillä hoitaa, vaan jämäkkyydellä. Ei muuta kuin poika aloilleen, vaikka useamman aikuisen voimin tarvittaessa, silloin kun raivarit alkaa. Pidätte vaan kiinni niin kaua, että loppuu. Istukaa vaikka päällä, jos on tarvis (no älkää litistäkö). Tarkoitus ei siis ole pahoinpidellä lasta, vaan osoittaa hänelle, että raivokohtauksia ei suvaita.
Aivan varmasti ne jää muutaman turhan yrityksen jälkeen, mutta se vaatii sitä, että vanhemmat eivät ole mameloita, aivan kuten ruuankin suhteen. Vanhempien pitää muuttua perheen päiksi, ja antaa lapsen olla lapsi. Nyt taitaa tilanne olla toisin päin.
ei varmaankaan ole omia lapsia. Ei ainakaan sellaisia, jotka saavat tuon luokan raivokohtauksia. Ihan turha syyllistää aina äitiä. Joskus tilanne vain on näin.
Hyvää jatkoa kyseiselle äidille ja toivottavasti saatte apua.
kiitos kommenteista.
Lisäänpä vielä sen verran taas että lapsella on diagnosoitu mm. autismi. Autismin piirteisiin KUULUU myös nuo raivokohtaukset, niitä on monilla autisteilla, ja yleensä ne ovat voimakkaita. Ei ole kyse siitä kenellä on valta ja kellä ei! Ja mitä raivokohtausten hallintaan/estoon tulee.. Kyllä! Meillä istutaan lapsen päällä, hänestä pidetään kiinni välillä jopa monen aikuisen voimin (koulussa) yms, mutta ei se niitä raivareita vähennä tai estä. Se on huomattu hoitavan tahonkin puolelta että pojan on annettava purkaa raivo ulos, sitten on taas hyvä mieli. Raivokohtaukset kestävät meillä puolesta tunnista tuntiin. Koko tämän ajan pojasta pidellään kiinni tavalla tai toisella. Ja voin sanoa että ei siinä paljon naurata kun kuusi vuotiaalla on enemmän voimaa kuin lapsen äidillä! Siinä tulee niin hiki kuin itkukin!
Palatakseni takaisin ruokavalio asiaan..
Meidän kaapeista on jo poistettu kaikki herkut, ainoa mikä jäi oli kaakao. Muuten meiltä löytyy perus suomalaista kotiruokaa. VAIN VIIKONLOPPUISIN ostetaan herkkuja, ja silloinkin niitä annetaan lapsille säännöstellen. En voi olla niin raaka äiti ja jättää kolmelta lapselta kaikki herkut pois!! Jos en pysty itsekkään olla herkuttelematta silloin tällöin, niin en voi vaatia sitä lapsiltakaan. (niin ja olen normaalipainoinen..)
Aijon kyllä yrittää muuttaa ruokia terveellisempään suuntaan, vaikka ei ne mitään epäterveellisiä ole ollut tähänkään saakka! Kasvistenmäärää on lisättävä, vaikkakin joka päivä niitä ruokaan kuin ruokaan käytänkin. Muroja ja sokerisia jugurtteja meillä ei syödä.
En voi myöskään pakottaa lasta syömään vain kasviksia! Ruokiin käytän aina joko kanaa, kalkkunaa tai naudanlihaa. Possua meillä ei syödä koskaan. Kaupan valmis pihvejä, lihapullia yms mössöjä ei käytetä kuin harvoin, silloin kun kiire estää tekemästä itse ruokaa.
mitäs vielä..
kommentteja saa tulla lisääkin :) kunhan ne pysyvät asiallisina!
"Ja sitten toinen juttu, nuo raivokohtaukset! Kyllähän se on niin, että olipa lapsi millainen tahansa, niin vielä tuon ikäisen lapsen raivarit pitää vanhempien pystyä pysäyttämään -- Ei sitä tarvitse lääkkeillä hoitaa, vaan jämäkkyydellä."
Oletko ottanut huomioon, että näihin raivokohtauksiin voi oikeasti olla joku syy, joku neurologinen häiriö tms. jolloin siinä ei paljon auta vaikka vanhemmat kuinka koittavat näyttää, että raivokohtauksia ei suvaita.
Kuten olet huomannut ei tuo ruoan pieni keventäminen riitä. Jos lääkityksestä ei pääse eroon on ruokavaliota kevennettävä niin paljon, ettei lapsi liho. Suurin osa suomalaisista lihoo koska syö liikaa terveellistä kotiruokaa. Älä kuitenkaan jätä pois lapsen kehitykseensä tarvitsevaa proteiinia ja rasva-annosta. Hiilihydraattipuolta voit rajatta muuttaa sellaiseksi että on määrällisesti syötävä enemmän entiset kalorit saadakseen. Rasvaton dieetti on epäterveellinen.
Toisena vaihtoehtona kai olisi (jos siis lääkitystä ei voida lopettaa) antaa lapsen syödä itsensä hengiltä. Jokainen ylimääräinen kalori vie lapsesi lähemmäs hautaa.
Ja kyllä voit pakottaa lapsesi syömään kaiken ylimääräisen ruoan kasviksina. Se on sinun tehtäväsi vastuullisena aikuisena. Et ole raaka jos jätät herkut pois viikonlopuilta. Suurin osa maapallon lapsista on ihan onnellisia vaikka ei herkkuja saakkaan.
Mitenkä soveltaisit tuon autistiseen lapseen joka ei puhu ja ymmärtää huonosti puhetta?
Ei siinä lihassakaan mitään vikaa ole. Jopa sianliha
on suhteellisen kevyttä kunhan ostaa vähärasvaisia
osia (esimerkiksi kinkku). Lihassa on lisäksi
paljon proteiinia. Järki tietysti mukaan.
Keitot ovat aika vähäkalorisia, samaten monet padat ja niistä voi monesti poistaa rasvan miltei kokonaan. Vaikka hedelmissä onkin paljon sokeria niin ei se 1/2 kiloa mandariineja sisällä kuin
42 g sokeria eli kilokaloreina 168. Sama tulee
noin 100 g leipää ja leivälle laitetaan yleensä
vielä rasvaa että leikkelettä.
Tämmöinen paikka on hyvä kun etsii tietoa
elintarvikkeista: www.fineli.fi
ei ole mitään vittuilua, mutta eikös se ole vanhempien asia katsoa mitä lapsi tunkee suuhunsa? ei kuusivuotias osaa itse hahmottaa minkälaisia terveydellisiä haittoja siitä myöhemmin tulee. myöhemmin lapsesi on jo tottunut ylettömään syömiseen ja kuolee todennäköisesti 25-vuotiaana sydänkohtaukseen.
lapsille kuuluu laittaa rajat tai he kasvavat kieroon.
-kokemusta on
josta löytyisi sitten kokemuspohjalta apua.
Eli aikuiset autistit, jotka kirjoittelevat johonkin omaan foorumiin tai ehkä adhd-foorumiin, kertovat varmasti mielellään omista kokemuksistaan.
Ihan ensimmäinen keino on tietysti keskustella lääkärin kanssa lääkkeen vaihtamisesta.
Toisena voisi kokeilla kalaöljyvalmisteita.
Sukulaiseni ADHD-poika on saanut levottomuuteensa avun DHA-epa ym. valmisteista.
Niitä pitää ottaa isompina pitoisuuksina kuin normaali ylläpito annokset yleensä ovat.
Nykyään kai on jo sellaisia lääkäreitäkin jotka tietävät luontaislääkityksestä jotain.
Oletko kuullut Prader-Will-oireyhtymästä? En väitä, että lapsellasi olisi tämä oireyhtymä, mutta kuvaamasi oireet sopisivat siihen hyvin. Prader-Williin kuuluu jonkinasteinen kehitysvammaisuus tai heikkolahjaisuus, raivonpuuskat, jatkuva syöminen, jos kukaan ei estä.
Googlaa tuolla hakusanalla ja saat paljon tietoa asiasta. Onko kukaan lääkäri koskaan tullut maininneeksi em. sairaudesta?
Tuosta bmi:stä vielä, lapsen bmi:tä ei voi laskea samoin kuin aikuisen. Pituus, paino ja ulkonäkö kertovat paremmin, onko lapsi ylipainoinen.
Idiotteja suurin osa vastaajista! Äiti on huolissaan lapsensa ylipainosta joka on luultavasti lääkkeen aiheuttamaa, jota taas on käytettävä lapsen sairauden vuoksi. Silti tulee kommentteja siihen tyyliin niinkuin lapselle olisi annettu täysin vääränlaista ruokaa ja muutenkin hemmoteltu. Ja olisipa kiva kurkata kuinka monelta teiltä löytyy esim.sitä kukkakaalia kaapista! Ja kyllä pienet herkuttelut kuuluvat meidän jokaisen elämään, tässä ei taida olla kyse siitä että lapsi olisi vanhempien ruokatottumusten mukaaan "lihotettu" vaan syynä on nimenomaan sairaus ja lääkitys.
Voimia koko perheelle ja toivottavasti saatte pojalle paremman lääkityksen!