70 luku oli oksettavaa, pimeää, täysin sairasta aikaa jolloin omilla aivoillaan terveesti ajattelevia aidosti kristittyjä ihmisiä vainottiin, pidettiin yöllisiä hoitokokouksia ja pakotettiin, käännytettiin, kaikin käytettävissä olevin keinoin. Pienillä paikkakunnilla missä näitä hulluja oli paljon myös yhteiskunnallisesti johtavissa asemissa harjoitettiin myös esim työpaikan menettämisen uhkailua sekä sairasta kiristämistä.
70 luku oli sairastakin sairaampaa aikaa jollainen nykyaikana johtaisi nopeasti rikosilmoituksiin henkisen väkivallan ja kiristämisen nimikkeillä
Nykyään puhaltavat toki jo vapaamaat tuulet. Kiitos Jumalalle siitä.
70 luku oli sairastakin sairaampaa aikaa jollainen nykyaikana johtaisi nopeasti rikosilmoituksiin henkisen väkivallan ja kiristämisen nimikkeillä
Nykyään puhaltavat toki jo vapaamaat tuulet. Kiitos Jumalalle siitä.
Vastaukset 30
Vanhimmat
70-luvulla myös puhuttiin, että uskovaisen ei ole hyvä opiskella teologiaa eikä toimia kirkon virassa. Toisaalta siinä oli hyvääkin näkemystä. 70-luvulla varmaan kiihkeästi odotettiin maailmanloppua, kun eristäytyminen uskottomista oli niin täydellistä.
Kuulin, ettei pidetty edes sopivana tervehtiä ei-lesatdiolaisia. Mielestäni tämä jos mikä rikkoo vastaan Jumalan käskyä rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään. Ja että eristäydyttiin muiden seurasta - ei ollut kyllä Jeesuksen oppien mukaista. Hänhän puolestaan liikkui etupäässä syntisten ja muiden tuomitsemien ihmisten kanssa. Miten on 70-luvulla ollutkin niin väärä henki?
ja tuo oli vain yksi sairas piirre siinä ajassa. Toisaalta tuo heijasteli vl-yhteisössämme ajan henkeä: se oli kenties automaattinen vaikka virheellinen vastaveto sen hetken kommunistisradikaalille yliopistoteologialle. ELi ei tajuttu että me olemme maailmassa mutta emme maailmasta: olisi voitu pohtia teologiaa mutta Raamatun voimalla ja siitä lähtöisin eikä etsiä ainoastaan vastavetoja ajan ilmiöiden pohjalta tarkoituksena saada ne kukistettua (hyvä tavoite mutta helposti johtaa väärille linjoille jos ei lähdetä uudestaan liikkeelle aina vain Raamatusta).
Eristäytyminen uskottomista? Eristäytyivätkö he siis itsestään?
Tuohan kertoo kaikki omasta vanhurskaudesta, eikä suinkaan uskosta.
Sama henki elää sinussa vahvasti edelleen Artsi.
Lauseesi paljasti sinut. Liikkeesihän on eritäytynyt edelleen myös kaikista muista uskovista.
Itse kokeneena sanon että aamen. Kauheinta oli se, että jotkut ajautuivat vanhoillisten harjoittaman henkisen väkivallan takia itsemurhiin tai mielisairaaloihin. Paljon on tullut seurauksena ahdistuneita, onnettomia ihmisiä.
Haavat ovat toki aikojen kulussa arpeutuneet, mutta melko ohuesti, kun vähän kaivaa, verestää yhä. Virheet on jossain määrin tunnustettu, mutta ei korjattu. Edelleen vl:n piirissä pidetään pois potkittuja väärähenkisinä, ulkona olevina jne.
Ei auta muuta kuin rukoilla, että henkinen pimeys hälvenisi.
Mutta ovatkohan nämä hoitajat tehneet Pyhän hengen pilkan, josta heille ei anneta synnintuntoa eikä katumisen armoa? Pyhän Hengen pilkkahan on ainoa synti, jota ei anneta anteeksi. Onko siksi niin hiljaista anteeksipyynnön rintamalla?
tekivät julkisen parannuksen asioista nimellä esim "ylimielisyyden hengestä ja isäntähenkisyydestä ja kaiken tietävän hengestä"Mutta jos et enää jaksanut silloin ry:lle tulla et varmaan kuullut noita puheenvuoroja.
Ei toista ihmistä voi omasta onnettomuudestaan syyttää, onni pitää löytää sisältään.En tarkoita eikö tuossa 70-l-vl-ry-touhussa olisi aineksia tehdä loppuelämästään inhimillisen tragedian tanner mutta eikö jokaisen elämä ole isomman arvoinen?
siis tämä:
"En tarkoita eikö tuossa 70-l-vl-ry-touhussa olisi aineksia tehdä loppuelämästään inhimillisen tragedian tanner mutta eikö jokaisen elämä ole isomman arvoinen? "
olen iloisesti yllättynyt, vuorokausi!
mutta mitäpä yllättymsitä tuossa on, sillä tuo oli noin kahdeksas kerta kun kirjoitin tuosta.Olin itse lapsi 70-luvulla mutta mm minut 'sidottiin' eli kiellettiin mikrofonin edessä että minua ei saa tervehtiä Jumalan terveellä... Olin 9-13v. En ole vieläkään tullut tietämään miksi!
Tapauksia riittää ja pointtini on, että tulisi koittaa jaksaa ottaa härkää sarvista eikä vaieta asioista eikä suostua henkiseen väkivaltaan.
Eikö olekin hyvä että on tällainen palsta jossa KAIKKI voivat vapaasti tuoda esille mielipiteitään? Ihan jo siitä syystä että ketään ei voida painostaa pimennossa.
Näin oli. Onneksi nyt on erilaista.:) vrk, vl
Tiedoksi kaikille ! Tällaisia "hoito"kokouksia ei ole ollut el:lla, vain vl:lla. Mitä se kertoo ? Sen, että puhtailla linjoilla on pysytty ja pysytään, onhan Jeesus Johtajanamme.
12. Sillä ei meillä ole sota verta ja lihaa vastaan, vaan pääruhtinaita ja valtoja vastaan, maailman herroja vastaan, jotka tämän maailman pimeydessä vallitsevat, pahoja henkiä vastaan taivaan alla
Teilläkö Esikoislestadiolaisilla ei sitten näin ole? (Tuntuu siltä, että kaiken hengen mielipiteet nykyään hyväksytään.)
En minä ainakaan hyväksy ihan mitä tahansa mielipiteitä. Vääryys on vääryys, vaikka voissa paistaisi. Mutta vaikka jollain onkin jostain asiasta mielestäni väärä ymmärrys, niin se ei oikeuta minua pitämään kyseistä henkilöä vääruskoisena, koska usko ja oppi ovat eri asioita. Mutta tottakai tällaisistakin asioista pitää pyrkiä keskustelemaan ja Pyhän Hengen valossa tutkimaan, mikä mistäkin asiasta on oikein, koska väärässä opissa voi itsekukin eksyä, ja uskokin voi kärsiä väärästä opista.
El näyttää laajasydämisyydessään menneen siihen ekumenian suureen sekaseuraan, josta Jesajan kirjan 4.luvun alussa ennustetaan:
"Ja seitsemän vaimoa tarttuvat silloin yhteen mieheen ja sanovat: me tahdomme itseämme elättää ja vaatettaa; anna meitä ainoastaan sinun nimelläs nimittää, että häväistyksemme otettaisiin meiltä pois."
(seuraavissa jakeissa puhutaankin sitten Jumalan todellisesta Seurakunnasta)
Uskonasiat (siis henkilökohtainen uskoni) ja opilliset kysymykset käyvät kyllä käsi kädessä. On täysin mahdotonta ajatella, että kaikenlaiset opilliset käsitykset "mahtuisivat" sisälle samaan seurakuntaan. Ulkoisesti voimme olla yhtä kaikkien kanssa, mutta sisällinen ihmisemme tuntee Hengen yhteyden niiden kanssa, jotka uskovat sen opetuksen(opilliset asiat siis) joka perustuu Raamatun sanaan. Opillisista asioistahan on kysymys katolisen ja luterilaisen kirkon välillä mm..Ei ole yhdentekevää, miten me opetamme ja uskomme nimenomaan ópillisten käsitysten suhteen, niissä asioissa kulkee raja, vaikka kuinka haluaisimmekin toisin.
Höpö höpö. Ekumeenisista hommista varotetaan vieläkin. Eikä ekumeenisiin tilaisuuksiin oteta osaa. Ottaisit sinäkin selvää asioista ennen kuin puhut!
Meepäs keskusteleen vaikka jonkun el-saarnaajan kanssa.
olen sitä mieltä, ettei voi sivuuttaa opillisia käsityksiä pohtiessaan millaista yhteyttä voidaan luoda. On olemassa esimerkkejä siitä, miten yhden sateenvarjon alle yritetään saada kaikkea mahdollista..sinäpä sitten koetaan yhteyttä....
täällä palstalla sanoo olevansa ainoastaan Kristus-uskoinen; se jotenkin haiskahtaa sille, ettei tarvitse ollakaan muutakuin vain sama nimi, jolle nimitetään. Että häväistys peitetään.Muuten saa uskoa miten tykkää. Sellainen käsitys palstan lukijalle syntyy.
Että hirveintä ihmisoppia ja taivaallista sanomaa samasta suusta. Ja aammen päälle. Ja kaikki on tyytyväisiä kun me ollaan niin rakastavia.
Hynde hyvä, opettele mainitsemaan lainauksiesi lähde...
Mutta en aina muista.
, Raamattu biblia 1776 sieltä voit hakee vaikka rukoilevaisuuden sivujen hakukoneella.
eli Ef.6:12, please!
Se on siis siitä kiinni mitä ihmiset hyväksyvät tai hylkäävät. Se käykin helposti, kun ei tarvitse välittää rakkaudesta mitään, eikä siitä, että Jumala vihaa hylkäämistä.
Omassa vanhurskaudessa on helppo kellua, ulos seurakunnasta vaan, jos ei miellytä ja taas henellisten "arjalasten" uhkatekijät on poissa.
Jumalan seurakunnassa ei onnistu tämä, siellä kun heikoinkin matkamies on saman arvoinen vahvemman kanssa. Ketään ei voi heittää pihalle.
El:ssa oppi on Raamatun mukainen.
Siellä on monenlaisella sieluntilalla olevia ihmisiä. Ketään ei eroteta, koska sanakin varoittaa poisleikkaamisesta.
Kaikilla jyvillä on mahdollisuus kypsyä ennen leikkaamista. Jos raaàn jyvän irrottaa ja heittää menemään, se on sitten sen jyvän loppu. Jumala aikanaan tekee ratkaisun mitkä jyvät kelpaavat. Ihmiselle ei ole valtaa annettu siihen.
Kuinka paljon tälläkin palstalla itkee teidän vl-seurakunnasta poispotkittuja sieluja!!!
Selvästi heillä on halu seurata Kristusta, mutta antakoon rakas Jumala teille itkeväisille voimia ja halua etsiä sitä rakastavaa Jumalan seurakuntaa, joka teidätkin otta rakkaasti vastaan syntien anteeksiantamisen evankeliumilla. Se rakas seurakuntaäiti meidät viimeisenä päivänä tyhjentää helmoistaan taivaan kotiin.
Oli jotain hyvääkin.
Mummo teki parannusta ja säilyi uskomassa, vaikkei aina ihan ymmärtänyt, mutta tyytyi seurakunnan tahtoon.
Olihan se sellainen koettelemuksen aika.
Pari sananlaskua.
- Niinkuin tuli koettelee hopian ja ahjo kullan, niin Herra tutkistelee sydämet.
- Jokainen luulee tiensä oikiaksi, vaan Herra koettelee sydämet.
Minusta tuo on outoa puhetta, kun ihmisten kiusaaminen, alistaminen, nöyryyttäminen, väärin tuomitseminen, vahtaaminen, valehtelu ja pahan puhuminen, syrjiminen, halveksiminen, hylkääminen, jne... yritetään panna Jumalan syyksi. Ihan kuin se olisi tarpeen uskon kullan kirkastamiseksi! Ehkä se meillä on kullaksi muuttunutkin kärsimyksissä. Mutta miten lienee kiusaajilla?
Taivaallinen vanhin puhdisti puimatannertaan.
Paljon saimme armosta uskoa anteeksi.
Kuuliaisuus on parempi kuin uhri.
Kaikella on tarkoituksensa, koettelemuksillakin.
Edellenkin on tarpeen tuntea vain omat vikansa.
Toisten syntien luettelusta ei ole hyötyä kellekään.
Eriseuraista karta. Ja niitä, jotka puuskuvat vihaa; ei heissä oikeaa henkeä ole. Tämän sanon erityisesti nuorille, jotka eivat noita aikoja eläneet.
Elämme 2003 vuoden loppua ja te vielä antiikin suomessa,,,
Herätkääpä vähän, te torkutte melko reippaasti kun kuorsaustakin kuuluu.
Tuo oli tyypillistä propagandaa. Paljon negatatiivisia mielikuvia, mutta ei yhtään perusteluita väitteiden tueksi. En sano, että jotenkin puolustelisin tuommoista meininkiä, mutta kehoittaisin myös miettimään asiaa muistakin näkökannoista.
Ensinnäkin tuo teksti yleistää hyvin paljon. Kaikki lestadiolaiset olivat 70-luvulla henkisesti sairaita, hulluja jne. Olivatko?
Ja ennenkaikkea, olivatko hoitokokoukset semmoisia, kuin niiden annetaan ymmärtää. Suurin osa näistäkin jutuista ovat peräisin lehdistöstä. Lehdet ovat ennen mustamaalanneet lestadiolaisuutta hyvinkin rankasti. On huolestuttavaa, jos nämä lestadiolaisuutta pilkanneet lehtijutut ovat jääneet elämään ja niitä on alettu pitää tosina. Ne ovat olleet muiden kuin lestadiolaisten kirjoittamia ja niille on ollut ominaista se, että ne ovat hyvinkin asenteellisia ja herjaavia. Kyllähän sen täältäkin huomaa, kuinka lestadiolaisista on monenlaisia ennakkoluuloja.
"Hoitokokoukset" ovat Raamatullisia, koska Jeesus on neuvonut ensin menemään juttelemaan kahden kesken, sitten kolmen kesken ja lopulta asia viedään seurakunnan eteen. Jos ei hän seurakuntaakaan kuule, häntä pidettäköön pakanana ja bublikaanina.
Pystytkö kertomaan jonkun tosikertomuksen, joka on oikeasti tapahtunut 70-luvulla? Tuntuu vain siltä, että täällä keskustellaan asiasta, josta kukaan ei tiedä kuulopuheita enempää, itseni mukaan lukien.
Kovinpa olet tietävän oloinen, vaikka kuulopuheitten perusteella 70-lukua arvioit.
Et kai ole ollut kovin kauan palstalla, kun et ole huomannut, että täällä on käyty moneen otteeseen keskustelua tästä asiasta. Mukana on ollut meitä vl-porukasta eroon joutuneita, jotka ovat kokemaansa kertoneet.
Jos taas aloittaisin, menisi jo toiston puolelle ja siitä joku huomauttaisi: "Miksi Sinä jauhat noita samoja juttuja?"
Joten en jauha enää!
Niin, ihmettelin vain tuota avausta. Paljon tuommoista negatiivista mielikuvaa luovaa mässäilyä, joka yhdistetään lestadiolaisuuteen. Mutta ei yhtään perustelua, esimerkkiä tai tiedonmurusta. Mutta ei jauheta.