Olen yrittänyt epätoivoisesti unohtaa sinua, mutta miksi tämä on näin hankalaa? Kaikki ajatukseni kääntyvät koko ajan sinuun ja kun vain ajattelenkin unohtamistasi, koko kehoni valtaa paha olo.
Kaikista hankalammaksi unohtamisen tekee varmaankin se, että en tiedä lainkaan, mitä sinä ajattelet minusta. Olen kyllä huomannut käytöksessäsi jotain outoa. Käyttäydyt mielestäni eri tavoin minua kohtaan kuin käyttäydyt muita ihmisiä kohtaan. Välillä olen ollut aivan varma, että olet yrittänyt lähestyä minua. Olet tullut täysin yllättäen puhumaan oudoista asioista aivan kuin olisit vain yrittänyt tehdä tikusta asiaa päästäksesi puhumaan jotain minulle. Sitten yhtäkkiä olet taas käyttäytynyt välttelevästi ja ollut aivan kuin et huomaisikaan minua. Mielestäni kuitenkin selkeästi aina huomasit minut, mutta lähdit sitten pois tilanteesta. Sitten yhtäkkiä kaikki on taas kääntynyt päälaelleen: olet ystävällisesti jälleen tervehtinyt minua ja olemme vaihtaneet katseita keskenämme.
Oikeastaan olen huomannut sinun käytöksessäsi hyvin samanlaisia piirteitä kuin omassani. Minun kohdallani kyse on kuitenkin todella voimakkaasta ihastumisesta, mutta sinusta en tiedä... Onko nyt kyse siitä, että kaksi, pohjimmiltaan ujoa henkilöä, haluaisi tutustua toisiinsa, mutta kumpikaan ei pysty ottamaan sitä ensimmäistä, eteenpäin vievää askelta? Olemme jääneet vain useammaksi kuukaudeksi alkupisteeseen. Vai olenko minä vain tulkinnut kaiken tämän täysin väärin?
Sinua on kuitenkin niin hankala lähestyä, koska en tiedä lainkaan, mitä sinä tunnet minua kohtaan. Pelkään niin paljon sitä, että sinä tyrmäisit minut kokonaan. Ainoa mahdollisuus on siis kai vain odottaa, että aika tappaa tämän tunteen sisältäni.. Mutta mitä jos edes aika ei tapa sitä?
Kaikista hankalammaksi unohtamisen tekee varmaankin se, että en tiedä lainkaan, mitä sinä ajattelet minusta. Olen kyllä huomannut käytöksessäsi jotain outoa. Käyttäydyt mielestäni eri tavoin minua kohtaan kuin käyttäydyt muita ihmisiä kohtaan. Välillä olen ollut aivan varma, että olet yrittänyt lähestyä minua. Olet tullut täysin yllättäen puhumaan oudoista asioista aivan kuin olisit vain yrittänyt tehdä tikusta asiaa päästäksesi puhumaan jotain minulle. Sitten yhtäkkiä olet taas käyttäytynyt välttelevästi ja ollut aivan kuin et huomaisikaan minua. Mielestäni kuitenkin selkeästi aina huomasit minut, mutta lähdit sitten pois tilanteesta. Sitten yhtäkkiä kaikki on taas kääntynyt päälaelleen: olet ystävällisesti jälleen tervehtinyt minua ja olemme vaihtaneet katseita keskenämme.
Oikeastaan olen huomannut sinun käytöksessäsi hyvin samanlaisia piirteitä kuin omassani. Minun kohdallani kyse on kuitenkin todella voimakkaasta ihastumisesta, mutta sinusta en tiedä... Onko nyt kyse siitä, että kaksi, pohjimmiltaan ujoa henkilöä, haluaisi tutustua toisiinsa, mutta kumpikaan ei pysty ottamaan sitä ensimmäistä, eteenpäin vievää askelta? Olemme jääneet vain useammaksi kuukaudeksi alkupisteeseen. Vai olenko minä vain tulkinnut kaiken tämän täysin väärin?
Sinua on kuitenkin niin hankala lähestyä, koska en tiedä lainkaan, mitä sinä tunnet minua kohtaan. Pelkään niin paljon sitä, että sinä tyrmäisit minut kokonaan. Ainoa mahdollisuus on siis kai vain odottaa, että aika tappaa tämän tunteen sisältäni.. Mutta mitä jos edes aika ei tapa sitä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
mies vai nainen? Etsiskelen miestä. Tuntuu, että sinäkin mies tunnet hellyyttä minua kohtaan, mut et saa sanottua. Sinä tietysti luulet, että pilkkaan sua sen johdosta mitä olet aikaisemmin säätänyt. Minusta olit rohkea. Minä vain pelkään et sä seurustelet nyt. Vai seurusteletko?
olevan minulle, mutta ei voi olla, koska hän tietää tunteeni.
aika ei tapa tunteita koskaan tiesitkös sitä??
olla hyvä tai huonokin asia, riippuen tilanteesta?
se voikin olla hyvää myös huonoa.
Täälläpä on viimepäivinä ollut paljon näitä, jotka osuu sydämeen. Tämä voisi olla itseni kirjoittama, tai minulle kirjoitettu. Itse olen mies. Tai poika, jos niin tahtoo sanoa.
pojalle, mutta todennäköisyys sille, että se olisit juuri sinä taitaa olla aika pieni... Voisitko kertoa jotain pientä itsestäsi, josta voisin tunnistaa sinut?
Kai voin jotain pientä kertoa, vaikka osumatodennäköisyyden olemattomuus tekeekin siitä vähän naurettavaa. Eteläisessä Suomessa asustan, en kuitenkaan ihan pääkaupunkiseudulla.
tietenkään mennyt kohdalleen. Mutta ehkä tämä oli jo hieman arvattavissa..
kalastajakohan se siellä? Jotain samansuuntaista tekstiä voisi tämä tyttönen sinulle lähettää. Sisin seurassasi oudon ujo, ulospäin vallan muuta.
Ethän sattunut vastaamaan tuohon nimikirjain galluppiin?
kyllä siihen vastannut...