Kas tässä käännös Ruotsissa ilmestyvän Dagens Nyheterin artikkelista:
"23.1.2009 av Henrik Brors
HELSINGFORS/KERVO.
Kielikeskustelu raaistuu yhä vain Suomessa, eivätkä suurten puolueiden johtajat asetu puolustamaan ruotsia. Sen sijaan poliitikot tekevät päätöksiä, jotka heikentävät maan kaksikielisyyttä. Ja kouluissa ruotsin opetuksen tulos laskee - monet ylioppilaat osaavat puhua vain turistiruotsia, kun aloittavat yliopistoissa.
Harvoilla on äidinkielenä ruotsi.
- On valtavan vaikeaa aloittaa lukea uutta kieltä peruskoulun seitsemännellä luokalla, ja monet oppilaat ovat omaksuneet vanhempiensa negatiivisen suhtautumisen ruotsalaisiin, sanoo Tiina Halonen, joka on kirjoittanut monia oppikirjoja ja vastaa ruotsinopetuksesta Keski-Uusimaan ammattikoulussa Keravalla, Helsingin pohjoispuolella.
Koulu on vain yksi niistä kouluista, joissa valtio panostaa parantaakseen niiden ruotsinopetusta. Oppilailla on neljä tuntia ruotsia viikossa lukion ensimmäisellä luokalla.
- Ruotsia on hyvä oppia, että voi palvella asiakkaita kun alkaa tehdä työtä, vastaa Said Daud Mohamud hieman vaisusti, kun DN tapaa 4 oppilasta yritystalouden linjalta.
Oppilaat ovat selvästi hermostuneita ennen tapaamista minun, ruotsalaisen toimittajan kanssa, siksi, että joutuisivat paljastetuiksi, että heidän ruotsin taitonsa olisivat huonot, jos he eivät ymmärtäisi toimittajan kysymyksiä.
Keskustelumme osoittaa myös suuria eroavaisuuksia heidän välillään. Said on aiemmin asunut 11 vuottaa Tanskassa ja oppinut jonkin verran tanskaa, jonka hän nyt voi soveltaa ruotsiin. Ja Aleksandra Pihlajaniemi on kuullut koko lailla ruotsia kotonaan, koska hän asuu Porvooossa, jossa hänen 2 vanhempaa sisarustaan on käynyt ruotsinkielisen koulun. Kun taas Rosa Vainio ja Ville Sandgren elävät täysin suomenkielisessä ympäristössä ja ovat vain harjoitelleet ruotsia niillä harvoilla tunneilla, jotka heillä oli peruskoulun kolmena viimeisenä vuotna.
Mutta he kaikki vakuuttavat, että heistä on hyvä, että he nyt saavat lisäopetusta ruotsin kielessä. Heidän ammattihaaveensa osoittavat myös, että he tähtäävät töihin, jossa tarvitaan kielitaitoja. Rosa haluaa tulla pörssimeklariksi, Aleksandra valokuvaajaksi, Said autonmyyjäksi ja Ville pokerinpelaajaksi.
Suomenmaalaisten oppilaiden on pakko lukea maan toista äidinkieltä sekä peruskoulussa ja lukiossa, jotta maan kaksikielisyys säilyisi, mutta yli 90 prosenttia suomenkielisistä oppilaista odottaa seitsemännelle luokalle, ennenkuin alkavat lukea ruotsia. Englannin he aloittavat kolmannella luokalla.
- Kyllä kai ne, jotka saavat ruotsin kielestä hyväksytyn arvosanan, osaavat sanoa "god dag", "tack så mycket", "hur mår du" ja laskea yhdestä viiteenkymmeneen, kun he aloittavat lukion, sanoo Sisko Harkoma, lukion opettaja Tampereelta, synkästi.
Hän on puheenjohtajana Suomen ruotsinopettajat-organisaatiossa ja on sitä mieltä, että ruotsin osaamisen taso on laskenut paljon viime vuosikymmeninä.
Heini Purmonen, Lempäälän peruskoulun ruotsinopettaja, Tampereen ulkopuolelta, antaa saman kuvan:
- Ruotsin kieli ei ole niin "in". Kyse on asenteesta.
Suomessa poistettiin pakko kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa ruotsi vuonna 2004. Viranomaiset olettivat, että noin kymmenesosa jättäisi ruotsin kirjoittamatta, mutta nyt on osoittautunut, että enemmän kuin puolet siitä arviosta on oikea luku, eli lähes 30 % jättää sen kirjoittamatta. Kerstin Salminen, Ruotsalaisen kauppakorkeakoulun (Hanken) lehtori ja Ylioppilaslautakunnan ruotsin kielen koken puheenjohtaja, sanoo, että koetulokset ovat laskeneet voimakkaasti.
- Olemme joutuneet laskemaan hyväksytyn ruotsin ylioppilaskokeen tasoa. Monilla ylioppilailla ei enää ole enempää kuin turistiruotsin taso. Silloin tulee vaikeaksi selvitä korkeakouluopinnoista, joissa tarvitsee ruotsia, sanoo Kerstin Salminen, joka peräänkuuluttaa enemmän ruotsin tunteja kouluun.
Valtio panostaa nyt, voidakseen parantaa ruotsin opetusta. Opetusneuvos Erik Geber johtaa Toki-projektia, johon sadat koulut osallistuvat, mutta Geber sanoo työskentelevänsä vastatuulessa.
- Asennetutkimuksemme osoittavat, että vain 30 % suomenkielisistä oppilaista pitää ruotsin kieltä kiinnostavana, sanoo Erik Geber.
Jopa Pohjanmaan ruotsinkielisenemmistöisillä alueilla on ruotsin kieli nykyään uhattuna, varoittavat suomenruotsalaiset poliitikot. Kun uusia suuralueita nyt muodostetaan, muuttaa suurin osa hallinnosta kaksikielisestä Vaasasta suomenkieliselle Seinäjoelle, ja siinä tulee riski, että julkinen palvelu ruotsiksi heikkenee.
Sosiologi Kjell Herberts Åbo akademista tähdentää myös sitä, kuinka kieli-ilmasto on huonontunut viime vuosina, ennen kaikkea blogimaailmassa.
- Se keskustelu on yhä raaempaa ja sitä esiintyy myös nimettöminä yleisönosastokirjoituksina suurissa, vakavastiotetuissa suomenkielisissä päivälehdissä, sanoo Kjell Herberts.
Ulla-Maj Wideroos, suomenruotsalaisten yhteisen poliittisen elimen, folktingetin, johtaja ja RKP:n kansanedustaja, on myös synkkämielinen ruotsin kielen aseman johdosta.
- Tarvittaisiin, että joku suurten puolueiden johtajista rohkenisi sanoa -suomeksi -, että tukee kaksikielisyyttä. Mutta puoluejohtajat eivät tee sitä."
"23.1.2009 av Henrik Brors
HELSINGFORS/KERVO.
Kielikeskustelu raaistuu yhä vain Suomessa, eivätkä suurten puolueiden johtajat asetu puolustamaan ruotsia. Sen sijaan poliitikot tekevät päätöksiä, jotka heikentävät maan kaksikielisyyttä. Ja kouluissa ruotsin opetuksen tulos laskee - monet ylioppilaat osaavat puhua vain turistiruotsia, kun aloittavat yliopistoissa.
Harvoilla on äidinkielenä ruotsi.
- On valtavan vaikeaa aloittaa lukea uutta kieltä peruskoulun seitsemännellä luokalla, ja monet oppilaat ovat omaksuneet vanhempiensa negatiivisen suhtautumisen ruotsalaisiin, sanoo Tiina Halonen, joka on kirjoittanut monia oppikirjoja ja vastaa ruotsinopetuksesta Keski-Uusimaan ammattikoulussa Keravalla, Helsingin pohjoispuolella.
Koulu on vain yksi niistä kouluista, joissa valtio panostaa parantaakseen niiden ruotsinopetusta. Oppilailla on neljä tuntia ruotsia viikossa lukion ensimmäisellä luokalla.
- Ruotsia on hyvä oppia, että voi palvella asiakkaita kun alkaa tehdä työtä, vastaa Said Daud Mohamud hieman vaisusti, kun DN tapaa 4 oppilasta yritystalouden linjalta.
Oppilaat ovat selvästi hermostuneita ennen tapaamista minun, ruotsalaisen toimittajan kanssa, siksi, että joutuisivat paljastetuiksi, että heidän ruotsin taitonsa olisivat huonot, jos he eivät ymmärtäisi toimittajan kysymyksiä.
Keskustelumme osoittaa myös suuria eroavaisuuksia heidän välillään. Said on aiemmin asunut 11 vuottaa Tanskassa ja oppinut jonkin verran tanskaa, jonka hän nyt voi soveltaa ruotsiin. Ja Aleksandra Pihlajaniemi on kuullut koko lailla ruotsia kotonaan, koska hän asuu Porvooossa, jossa hänen 2 vanhempaa sisarustaan on käynyt ruotsinkielisen koulun. Kun taas Rosa Vainio ja Ville Sandgren elävät täysin suomenkielisessä ympäristössä ja ovat vain harjoitelleet ruotsia niillä harvoilla tunneilla, jotka heillä oli peruskoulun kolmena viimeisenä vuotna.
Mutta he kaikki vakuuttavat, että heistä on hyvä, että he nyt saavat lisäopetusta ruotsin kielessä. Heidän ammattihaaveensa osoittavat myös, että he tähtäävät töihin, jossa tarvitaan kielitaitoja. Rosa haluaa tulla pörssimeklariksi, Aleksandra valokuvaajaksi, Said autonmyyjäksi ja Ville pokerinpelaajaksi.
Suomenmaalaisten oppilaiden on pakko lukea maan toista äidinkieltä sekä peruskoulussa ja lukiossa, jotta maan kaksikielisyys säilyisi, mutta yli 90 prosenttia suomenkielisistä oppilaista odottaa seitsemännelle luokalle, ennenkuin alkavat lukea ruotsia. Englannin he aloittavat kolmannella luokalla.
- Kyllä kai ne, jotka saavat ruotsin kielestä hyväksytyn arvosanan, osaavat sanoa "god dag", "tack så mycket", "hur mår du" ja laskea yhdestä viiteenkymmeneen, kun he aloittavat lukion, sanoo Sisko Harkoma, lukion opettaja Tampereelta, synkästi.
Hän on puheenjohtajana Suomen ruotsinopettajat-organisaatiossa ja on sitä mieltä, että ruotsin osaamisen taso on laskenut paljon viime vuosikymmeninä.
Heini Purmonen, Lempäälän peruskoulun ruotsinopettaja, Tampereen ulkopuolelta, antaa saman kuvan:
- Ruotsin kieli ei ole niin "in". Kyse on asenteesta.
Suomessa poistettiin pakko kirjoittaa ylioppilaskirjoituksissa ruotsi vuonna 2004. Viranomaiset olettivat, että noin kymmenesosa jättäisi ruotsin kirjoittamatta, mutta nyt on osoittautunut, että enemmän kuin puolet siitä arviosta on oikea luku, eli lähes 30 % jättää sen kirjoittamatta. Kerstin Salminen, Ruotsalaisen kauppakorkeakoulun (Hanken) lehtori ja Ylioppilaslautakunnan ruotsin kielen koken puheenjohtaja, sanoo, että koetulokset ovat laskeneet voimakkaasti.
- Olemme joutuneet laskemaan hyväksytyn ruotsin ylioppilaskokeen tasoa. Monilla ylioppilailla ei enää ole enempää kuin turistiruotsin taso. Silloin tulee vaikeaksi selvitä korkeakouluopinnoista, joissa tarvitsee ruotsia, sanoo Kerstin Salminen, joka peräänkuuluttaa enemmän ruotsin tunteja kouluun.
Valtio panostaa nyt, voidakseen parantaa ruotsin opetusta. Opetusneuvos Erik Geber johtaa Toki-projektia, johon sadat koulut osallistuvat, mutta Geber sanoo työskentelevänsä vastatuulessa.
- Asennetutkimuksemme osoittavat, että vain 30 % suomenkielisistä oppilaista pitää ruotsin kieltä kiinnostavana, sanoo Erik Geber.
Jopa Pohjanmaan ruotsinkielisenemmistöisillä alueilla on ruotsin kieli nykyään uhattuna, varoittavat suomenruotsalaiset poliitikot. Kun uusia suuralueita nyt muodostetaan, muuttaa suurin osa hallinnosta kaksikielisestä Vaasasta suomenkieliselle Seinäjoelle, ja siinä tulee riski, että julkinen palvelu ruotsiksi heikkenee.
Sosiologi Kjell Herberts Åbo akademista tähdentää myös sitä, kuinka kieli-ilmasto on huonontunut viime vuosina, ennen kaikkea blogimaailmassa.
- Se keskustelu on yhä raaempaa ja sitä esiintyy myös nimettöminä yleisönosastokirjoituksina suurissa, vakavastiotetuissa suomenkielisissä päivälehdissä, sanoo Kjell Herberts.
Ulla-Maj Wideroos, suomenruotsalaisten yhteisen poliittisen elimen, folktingetin, johtaja ja RKP:n kansanedustaja, on myös synkkämielinen ruotsin kielen aseman johdosta.
- Tarvittaisiin, että joku suurten puolueiden johtajista rohkenisi sanoa -suomeksi -, että tukee kaksikielisyyttä. Mutta puoluejohtajat eivät tee sitä."
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kiitos vaivanäöstäsi!
On hauska lukea näitä aiempia juttuja.