Hallituksen ohjelman mukaisesti lisääntyneet
- köyhyys (708.000 köyhää)
- konkurssit (lisäntyivät yli 16 %)
- työttömyys lisääntyy räjähdysmäisesti
- eriarvoisuus kasvanut erittäin voimakkaasti
Muuttaako hallitus ohjelmaansa. Ei muuta.
Näin Suomi jakaantuu yhä edelleen tosirikkaiden yläluokkaan samanaikaisesti kuin köyhien määrä kasvaa miljoonaan.
"Suhteellinen köyhyys on kasvanut tasaisesti vuodesta 1994. Suurituloisimien tulo-osuuden voimakas kasvu ajoittuu samalle ajalle", sanoo tulo- ja varallisuuseroihin perehtynyt professori Matti Tuomala.
Tuomaalan mukaan Suomi jakaantuu jatkuvasti yhä rikkaampiin ja toisaalta yhä suurempaan köyhjien joukkoon. Vuonna 2004 varakkaimman kotitalouden nettovarallisuus oli lähes 63-kertainen keskivertotalouteen - EI SIIS KÖYHIMPÄÄN TALOUTEEN VERRATTUNA.
Tulonjakotilasto
Julkaistu: 19.1.2009 (Tilastokeskus)
Pienituloisia 708 000 vuonna 2007
Pienituloisiin kotitalouksiin kuului vuonna 2007 noin 708 000 henkilöä, mikä oli 55 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1995. Pienituloisten osuus koko väestöstä oli 13,6 prosenttia vuonna 2007.
Edellisenä vuonna osuus oli 12,3 prosenttia. Vuonna 1995 osuus oli 7,2 prosenttia.
Professori Tuomala ja Tilastokeskuksen tulonjakotilasto kertovat karua totuutta: Suomi jakaantuu yhä rikkaampiin ja toisaalta yhä suurempaan köyhien joukkoon.
Mitä sanoo kokoomuslainen Jyrki Katainen?
Arvatkaapa ellette tiedä!
Ministeri Jyrki Katainen sanoo: "kaverin onnistuminen ei ole minulta pois".
Professori Matti Tuomala sanoo: "ihmiset eivät ole yksinäisiä saarekkeita ja riippumattomia toisistaan. Tulonjaon eri osaset ovat aina riippuvaisia toisistaan".
Onko sinivihreän hallituksen hallitusohjelma köyhyyden kasvuun? 55.000 köyhää tai köyhyysrajalla elävää enemmän kuin vuonna 2007. Hallitus toimii. Köyhyys kasvaa.
Hallitus teki ohjelmansa noususuhdanteen huumassa. Oli varaa suunnitella valtion velan lyhennystä. Oli varaa nostaa energiaveroa, korottaa terveydenhuollon maksuja ja suunnitella rikkaiden sukujen perintöverojen poistoa...
vai oliko varaa? Olisiko pitänyt valmistautua "pahan päivän varalle" eli visioida lamaa. Olisiko pitänyt kuunnella taloustieteen professoreita?
Näin ei tehty. Ensi töikseen hallitus päätti
- keventää perintö- ja lahjaveroa 165 miljoonalla eruolla niiltä, joiden varallisuusvero oli poistettu
- alkoholi- ja energiaveroa hallitus korotti 330 miljoonalla eurolla
- kuntien työllistämistukea hallitus vähensi 20 miljoonalla eurolla
- terveydenhuollon ja lasten päivähoitomaksuja hallitus korotti 60 miljoonalla eurolla.
Hallitus kasvatti köyhien lukumäärää ja heikensi näiden toimeentuloa.
Työttömyys ja konkurssit kasvoivat. Esim. kuljetusliikkeet olivat huolissaan energiaverojen korotuksesta - hallitus ei.
Näin konkurssit lisääntyivät vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan.
Tammi-marraskuussa pantiin vireille 2 437 konkurssia, mikä on lähes 16 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 10 703, mikä on lähes 25 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Verrattuna vuotta aiempaan konkurssien määrä kasvoi kaikilla tarkasteltavilla päätoimialoilla.
Toisin sanoen hallituksen ohjelma puree eli vuonna 2008 konkursseja 16 % ennemmän kuin edellisenä vuonna.
Köyhyys ja konkurssit lisääntyneet suunnattomasti ennen Suomeen tullutta lamaa, koska hallituksen toimet olivat ohjelman mukaisia. Hallitus ei muuttanut ohjelmaansa vaikka lama ja sen laajat köyhyyttä ja työttömyyttä lisäävät vaikutukset olivat nähtävissä.
Työttömyys kasvaa kilpaa köyhyyden kanssa
Keväällä työttömyys alkaa ekonomistien mukaan kasvaa kiihtyvällä vauhdilla.
Onko hallitus muuttanut ohjelmaansa laman vuoksi? Ei ole. Hyvinvointivaltion palveluja poistetaan, pieni- ja keskisuuria konkurssiuhan alla olevia yrityksiä ei tueta, kuntien työllistämistukea ei lisätä, sosiaalietuuksia ei sidota elinkustannusindeksiin. Hallitus ei ole mitenkään lisäämässä yli 700.000 köyhän suomalaisen ostovoimaa - hallitus on ohjelmansa mukaan heikentänyt köyhien ostovoimaa ja lisännyt rikkaiden ostovoimaa, joilla ostovoimasta ei ole pulaa ennenkään ollut.
Eriarvoistamalla ja köyhyyttä, työttömyyttä ja konkursseja lisäämällä lamaa ei Suomesta poisteta.
- köyhyys (708.000 köyhää)
- konkurssit (lisäntyivät yli 16 %)
- työttömyys lisääntyy räjähdysmäisesti
- eriarvoisuus kasvanut erittäin voimakkaasti
Muuttaako hallitus ohjelmaansa. Ei muuta.
Näin Suomi jakaantuu yhä edelleen tosirikkaiden yläluokkaan samanaikaisesti kuin köyhien määrä kasvaa miljoonaan.
"Suhteellinen köyhyys on kasvanut tasaisesti vuodesta 1994. Suurituloisimien tulo-osuuden voimakas kasvu ajoittuu samalle ajalle", sanoo tulo- ja varallisuuseroihin perehtynyt professori Matti Tuomala.
Tuomaalan mukaan Suomi jakaantuu jatkuvasti yhä rikkaampiin ja toisaalta yhä suurempaan köyhjien joukkoon. Vuonna 2004 varakkaimman kotitalouden nettovarallisuus oli lähes 63-kertainen keskivertotalouteen - EI SIIS KÖYHIMPÄÄN TALOUTEEN VERRATTUNA.
Tulonjakotilasto
Julkaistu: 19.1.2009 (Tilastokeskus)
Pienituloisia 708 000 vuonna 2007
Pienituloisiin kotitalouksiin kuului vuonna 2007 noin 708 000 henkilöä, mikä oli 55 000 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1995. Pienituloisten osuus koko väestöstä oli 13,6 prosenttia vuonna 2007.
Edellisenä vuonna osuus oli 12,3 prosenttia. Vuonna 1995 osuus oli 7,2 prosenttia.
Professori Tuomala ja Tilastokeskuksen tulonjakotilasto kertovat karua totuutta: Suomi jakaantuu yhä rikkaampiin ja toisaalta yhä suurempaan köyhien joukkoon.
Mitä sanoo kokoomuslainen Jyrki Katainen?
Arvatkaapa ellette tiedä!
Ministeri Jyrki Katainen sanoo: "kaverin onnistuminen ei ole minulta pois".
Professori Matti Tuomala sanoo: "ihmiset eivät ole yksinäisiä saarekkeita ja riippumattomia toisistaan. Tulonjaon eri osaset ovat aina riippuvaisia toisistaan".
Onko sinivihreän hallituksen hallitusohjelma köyhyyden kasvuun? 55.000 köyhää tai köyhyysrajalla elävää enemmän kuin vuonna 2007. Hallitus toimii. Köyhyys kasvaa.
Hallitus teki ohjelmansa noususuhdanteen huumassa. Oli varaa suunnitella valtion velan lyhennystä. Oli varaa nostaa energiaveroa, korottaa terveydenhuollon maksuja ja suunnitella rikkaiden sukujen perintöverojen poistoa...
vai oliko varaa? Olisiko pitänyt valmistautua "pahan päivän varalle" eli visioida lamaa. Olisiko pitänyt kuunnella taloustieteen professoreita?
Näin ei tehty. Ensi töikseen hallitus päätti
- keventää perintö- ja lahjaveroa 165 miljoonalla eruolla niiltä, joiden varallisuusvero oli poistettu
- alkoholi- ja energiaveroa hallitus korotti 330 miljoonalla eurolla
- kuntien työllistämistukea hallitus vähensi 20 miljoonalla eurolla
- terveydenhuollon ja lasten päivähoitomaksuja hallitus korotti 60 miljoonalla eurolla.
Hallitus kasvatti köyhien lukumäärää ja heikensi näiden toimeentuloa.
Työttömyys ja konkurssit kasvoivat. Esim. kuljetusliikkeet olivat huolissaan energiaverojen korotuksesta - hallitus ei.
Näin konkurssit lisääntyivät vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan.
Tammi-marraskuussa pantiin vireille 2 437 konkurssia, mikä on lähes 16 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilökunnan määrä kaikissa konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 10 703, mikä on lähes 25 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Verrattuna vuotta aiempaan konkurssien määrä kasvoi kaikilla tarkasteltavilla päätoimialoilla.
Toisin sanoen hallituksen ohjelma puree eli vuonna 2008 konkursseja 16 % ennemmän kuin edellisenä vuonna.
Köyhyys ja konkurssit lisääntyneet suunnattomasti ennen Suomeen tullutta lamaa, koska hallituksen toimet olivat ohjelman mukaisia. Hallitus ei muuttanut ohjelmaansa vaikka lama ja sen laajat köyhyyttä ja työttömyyttä lisäävät vaikutukset olivat nähtävissä.
Työttömyys kasvaa kilpaa köyhyyden kanssa
Keväällä työttömyys alkaa ekonomistien mukaan kasvaa kiihtyvällä vauhdilla.
Onko hallitus muuttanut ohjelmaansa laman vuoksi? Ei ole. Hyvinvointivaltion palveluja poistetaan, pieni- ja keskisuuria konkurssiuhan alla olevia yrityksiä ei tueta, kuntien työllistämistukea ei lisätä, sosiaalietuuksia ei sidota elinkustannusindeksiin. Hallitus ei ole mitenkään lisäämässä yli 700.000 köyhän suomalaisen ostovoimaa - hallitus on ohjelmansa mukaan heikentänyt köyhien ostovoimaa ja lisännyt rikkaiden ostovoimaa, joilla ostovoimasta ei ole pulaa ennenkään ollut.
Eriarvoistamalla ja köyhyyttä, työttömyyttä ja konkursseja lisäämällä lamaa ei Suomesta poisteta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
koskaan ole köyhälle mitään ANTANUT KUIN KURJUUTTA...
KOKOOMUKSEN AATE ON ETTÄ KAIKKI POIS KÖYHILTÄ..
KÖYHÄ KANSAN PITÄÄ OLLA ORJIA KOKOOMUS AATELLE....
SITTEN JOKU VOI PALVOA TÄMMÖISTÄ AJATELUMAILMAA..
SUOMALAISTEN PITÄISI HERÄ TALVIUNILTAA...
KATSOA KUINKA KATAINEN JA KUMPPANIT JAKAA TUO 30 MIJOONAEURONVELKA RAHAN PÖRSSIYRITYKSILLE JA SIJOITTAJILLE.MURUAKAAN EI TAVALLINEN KANSALAINEN SAA TUOSTA POTISTA..KUIN MAKSUMIEHEN ROOLIN VAIN..
SIJOITTAJAT JA OMISTAJAT SAAVAT NÄIN BONUSRAHAT OSA MENEE ULKOMAISILLE SIJOITUSFIRMOLLE ELI HUPSISTA TULI HIENO PUHALLUS EUROLLE JONKA KANSA MAKSAA.....
"Minun miljoonani eivät ole sinulta pois, mikset ole onnellinen menestyksestäni."
Ei niille järkeä kannata puhua.
No, matti vanhanen tienaa n. 15000e/kk. Taino vajaat 14 000 /kk mutta saa jotain verovapaata kululisää siihen vielä n. 700e. Siis miksi helvetissä pitää saada vielä jotain verovapaita etuja vaikka tienaa jo 14000e /kk!!! Se ei mene jakeluun
Ei tässä maassa niin arvokasta työtä tee kukaan, että palkka pitää olla miljoonia vuodessa. Se on sitä harhaa, mitä USA nyt niittää. Johtajien palkat ja palkkiot alkoivat huojuttaa koko maan yrityksiä.
Nämä Suomen pölvästit apinoivat tänne systeemit, tulokset näkyy. Kansa keskiluokkaa myöden on kusessa.
Äänestäkään vaan uudestaa sitä savolaisen pikkupellen puoluetta
sisällissota tuosta seuraa
Otetaanpa esimerkki hyvinvointivaltion raunioilta. Jos olen nauttinut ne 500 päivää ja olen naimisissa ja puolison melko olemattomat tulot ylittävät tietyn rajan, kuinka käy? Minusta tulee puolison elätti vrt. 1800- luku. Käytännössä tuloton! Ei voida puhua tuloeroista, kun toisilla ei ole niitä tulojakaan! Miksei ne työttömät mene töihin? Ei voi mennä, kun siellä on jo joku. En todellakaan tiedä missä ne koulut ovat joista näihin huippu 5- 40 miljoonan tuloille pääsee?
Ei auta ainakaan tämän maan korkeakoulutus, amiksista sun muista kurssituksista nyt puhumattakaan. EU:n alueella työttömyys varmasti jo yli 40 miljoonaa. Liikaväestö paisuu ja kakun täydellsen epäoikeuden mukainen jakaminen kyrpiinnyttää yhä useampia. I ja II maailmansota olivat paljolti seurausta talouden ja liikaväestön sovittamattomista ongelmista.
Nokian johtajat, Stora Enson johtajat, Metson johtajat, Rautaruukin johtajat, IF:n johtajat, Pohjolan johtajat, Rakennusliikkeiden johtajat, Teknologia yritysten johtaja ja öljy ja energia alan johtajat.
Katso "YLE:n verokone" haulla netistä. Tältä näyttää 20 hyvätuloisimman tiedot vuodelta 2007.
Verovelvollisen nimi Syntymä-
vuosi Kunta Verotettavatulo yhteensä Verotettava ansiotulo Verotettava pääomatulo Vero %
-------------------------------------------------
1 Ollila Jorma Jaakko
Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja 1950 ESPOO 9 899 057,00
(6 284 648,00)
9 757 887,00
(6 204 110,00)
141 169,95
(80 537,73)
49 %
2 Lindfors Juha Antero
Pääomasijoitusyhtiö EQT Partnersin entinen osakas 1973 HELSINKI 5 451 120,00
(1 680 304,75)
5 276 440,00
(1 679 704,50)
174 680,28
(600,18)
32 %
3 Ihamuotila Mika Risto
Sampo Pankin entinen ja Marimekon nykyinen toimitusjohtaja ja suuromistaja 1964 HELSINKI 8 671 460,00
(2 580 364,50)
5 090 387,50
(1 688 408,75)
3 581 072,00
(891 955,81)
43 %
4 Myllyneva Petri Mikael
Pääomasijoitusyhtiö EQT Partnersin entinen osakas 1963 HELSINKI 4 848 887,00 4 723 255,50 125 631,59 30 %
5 Kohila Tuomas Markunpoika
Teknologiayhtiö Ciderconen perustaja ja toimitusjohtaja 1973 HELSINKI 4 284 974,00 4 284 974,00 0,00 51 %
6 Ollikainen Lauri Olavi kuolinpesä
1920 HELSINKI 4 198 220,50 4 090 349,00 107 871,73 50 %
7 Johansson Ole Henrik
Wärtsilän konsernijohtaja 1951 KAUNIAINEN 3 623 320,75
(2 455 879,00)
3 547 006,75
(2 405 160,50)
76 314,13
(50 718,60)
50 %
8 Vanjoki Anssi Markku Kaleva
Nokian varatoimitusjohtaja 1956 ESPOO 3 710 342,75
(1 777 000,12)
3 471 947,75
(1 715 640,00)
238 395,05
(61 360,12)
50 %
9 Gustavson Stig Gunnar
Nosturiyhtiö Konecranesin hallituksen puheenjohtaja 1945 HELSINKI 4 265 940,50
(1 913 813,00)
3 309 266,50
(1 256 227,50)
956 673,88
(657 585,62)
48 %
10 Yliheljo Pentti Olavi
Kyron entinen toimitusjohtaja 1945 HELSINKI 3 531 428,25
(905 287,00)
3 286 254,25
(765 495,94)
245 174,00
(139 791,06)
50 %
11 Kallasvuo Olli-Pekka Juhani
Nokian toimitusjohtaja 1953 HELSINKI 4 242 570,00
(2 767 618,25)
3 254 578,75
(2 234 799,50)
987 991,19
(532 818,75)
46 %
12 Talermo Roger Ensio
Amer Sportsin toimitusjohtaja 1955 ESPOO 3 207 835,75
(2 896 632,75)
3 201 955,25
(2 891 154,75)
5 880,69
(5 478,06)
52 %
13 Hassi Simo Samuli
Teknistä testausta ja tarkastusta tarjoavan Inspectan entinen toimitusjohtaja. Myi omistustaan. 1955 ESPOO 6 230 969,50 3 151 247,50 3 079 722,00 40 %
14 Wahlroos Björn Arne Christer
Sammon konsernijohtaja 1952 HALIKKO 12 223 114,00
(7 176 508,00)
2 929 345,75
(2 836 285,75)
9 293 769,00
(4 340 222,50)
34 %
15 Ranta Jukka Heikki Tapio
Inspectan johtaja 1964 ESPOO 5 789 283,50 2 915 481,50 2 873 802,25 40 %
16 Hallavo Ilkka Sakari
Sampo Pankin toimitusjohtaja 1956 HELSINKI 2 805 624,25
(2 658 330,00)
2 782 808,75
(2 656 216,50)
22 815,42
(2 113,65)
51 %
17 Alahuhta Matti Juhani
Hissiyhtiö Koneen pääjohtaja 1952 KAUNIAINEN 4 248 534,50
(2 099 593,00)
2 739 829,75
(1 266 874,62)
1 508 704,38
(832 718,25)
42 %
18 Näkyvä Maarit
Sampo Pankin entinen varatoimitusjohtaja 1953 KIRKKONUMMI 2 704 608,75
(3 113 462,50)
2 699 040,50
(3 113 462,50)
5 568,33
(0,00)
53 %
19 Tamminen Veikko Sakari
Rautaruukin toimitusjohtaja 1953 ESPOO 2 635 682,00
(3 455 902,00)
2 541 209,25
(3 428 653,50)
94 472,76
(27 248,51)
51 %
20 Herlin Antti Juhani
Hissiyhtiö koneen hallituksen puheenjohtaja 1956 KIRKKONUMMI 4 158 392,00
(3 304 001,25)
2 501 211,00
(756 414,06)
1 657 180,88
(2 547 587,25)
42 %
---
YLEn verokone:
Suurimmat pääomatulojen saajat kartuttivat viime vuonna roimasti pääomatulopottiaan. Tuhannen eniten tuloja keränneen yhteenlasketut pääomatulot olivat 1 921 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 summa oli 1 514 miljoonaa euroa.
Lisäystä vuoden takaiseen on runsaat 400 miljoonaa euroa. Tästä huomattava osa selittyy pelkästään pääomatulojen kärjen tulonlisäyksellä.
Pääomatulojen ykkösnimelle, Marioffin entiselle omistajalle Göran Sundholmille esimerkiksi kertyi viime vuonna verotettavaa pääomatuloa yli 81 miljoonaa euroa, kun vuonna 2006 suurin pääomatulopotti oli vajaat 27 miljoonaa euroa.
YLEn verokone:
Veroasiantuntijat: Pääoma- ja ansioverotuksen välillä ongelma
Veroasiantuntijoiden mielestä ero pääomaverotuksen ja ansiotuloverotuksen välillä on ongelma. Varakkaimmista iso osa saa tulonsa alemmalla pääomaverolla.
YLEn Aamu-TV:ssä vierailleiden asiantuntijoiden mielestä verouudistus on tarpeen, mutta esimerkiksi osinkotulojen verotuksen uudistamisesta ollaan eri linjoilla.
- Alennettaisiin vähän noita ylimpiä ansiotuloveroja ja rajaveroasteita. Sitten suurimpia omaisuustuloveroja, erityisesti osinkotulojen osalta, maltillisesti kiristettäisiin, koska nimenomaan osinkotuloista kertyy näiden erittäin suurituloisten pitkäaikaiset tulot. Nämä kaksi tekijää yhdessä pienentäisi näiden kahden veroasteen eroja, jolloin kannustin tällaiseen verokikkailuun vähenisi, ehdottaa Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori, kansantaloustieteen professori Jukka Pirttilä.
kunhan se ole minulta pois, mutta jos näin ei ole kuonokoppani voi irrota.
Jotain olisi tehtävä ja pian!
Ehdotan että kaikille yli 18 vuotiaille jaettaisiin pansalaispalkka. Kun lapsilisä loppuu.
Rahat kansalaispalkkaan saadaan: Palautetaan VARALLISUUSVERO ja PÄÄOMATULOVERO progressiiviseksi.
Loput:Polttoaineiden verotusta nostamalla.
Esim jaetaan suomi maatalouden tukien perusteella kahteen alueeseen pääkaupunki seudulla maksettaan bensasta enemmän kuin maaseudulla.
Samalla tuetaan sähköautoihin siirtymistä ja vaihtoehtoisia ympäritöystävällisiä polttoaineita.
Ei olisi kenelläkään valittamista jos tilille tupsahtaisi automaattisesti 1000E/kk joka vaihtuu indeksin mukaan.