hei! tilanteeni on seuraavanlainen. olen seurustellut viiden vuoden ajan mieheni kanssa. suhteen alussa hän oli huomaavainen, ja teimme paljon asioita yhdessä, olimme tosi rakastuneita (kuten kait tavallista alkuhuumaa). parin vuoden jälkeen mieheni sai "ahdistuskohtauksia" ja mietti monesti eroa, ja olimmekin hetkiä erossa.
olin hajalla näistä, ja tällöin opiskelemassa, ja ihastuin opiskelukaveriini todella kovin.. ja tunne oli molemminpuolinen, näin häntä joka päivä koulussa. koulun päätyttyä sain unohdettua hänet, emmekä nähneet vuoteen.
tapasin ihastukseni taas viime kesänä, ja se tunne rinnassa palasi samantien kuin katsoin häneen.. olemme nähneet tämän jälkeen muutaman yhteisen harrastuksen parissa. olemme ihastuksen kanssa halanneet, ei mitään sen enempää. halaus tuntui kuin sähkö olisi virrannut lävitseni.
tällähetkellä seurustelusuhteeni mieheni kanssa on ihan ok. kaipaisin enemmän yhteistä tekemistä ja hellyyttä, hän taas tykkää harrastaa itsekseen ja viettää aika kavereiden kanssa. toki tekee myös paljon töitä. enää hän ei ole puhunut haluavansa erota, ehkä jopa päinvastoin.
onko kenelläkään mielipiteitä tälläiseen? itse olen sellaista sorttia, etten usko että vaihtamalla paranee, enkä luovuta todellakaan helposti suhteen vuoksi. en myöskään ihastu todellakaan helposti, silti kauan kestänyt ja vahva ihastuminen/tykkääminen opiskelukaveriani kohtaan tuntuu vaan säilyvän..
kukaan ollut samanlaisessa tilanteessa? tai vinkkejä miten saisi selville sen oikean ratkaisun?
kiitokset!
olin hajalla näistä, ja tällöin opiskelemassa, ja ihastuin opiskelukaveriini todella kovin.. ja tunne oli molemminpuolinen, näin häntä joka päivä koulussa. koulun päätyttyä sain unohdettua hänet, emmekä nähneet vuoteen.
tapasin ihastukseni taas viime kesänä, ja se tunne rinnassa palasi samantien kuin katsoin häneen.. olemme nähneet tämän jälkeen muutaman yhteisen harrastuksen parissa. olemme ihastuksen kanssa halanneet, ei mitään sen enempää. halaus tuntui kuin sähkö olisi virrannut lävitseni.
tällähetkellä seurustelusuhteeni mieheni kanssa on ihan ok. kaipaisin enemmän yhteistä tekemistä ja hellyyttä, hän taas tykkää harrastaa itsekseen ja viettää aika kavereiden kanssa. toki tekee myös paljon töitä. enää hän ei ole puhunut haluavansa erota, ehkä jopa päinvastoin.
onko kenelläkään mielipiteitä tälläiseen? itse olen sellaista sorttia, etten usko että vaihtamalla paranee, enkä luovuta todellakaan helposti suhteen vuoksi. en myöskään ihastu todellakaan helposti, silti kauan kestänyt ja vahva ihastuminen/tykkääminen opiskelukaveriani kohtaan tuntuu vaan säilyvän..
kukaan ollut samanlaisessa tilanteessa? tai vinkkejä miten saisi selville sen oikean ratkaisun?
kiitokset!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen vastaavassa tilanteessa kuin sinä. Pitkä suhde, mut meillä on myös lapsi. Meillä on ollu tosi vähän aikaa toisillemme ja minä joudun hoitamaan lasta omasta mielestäni liikaa (vaikka ihana lapsi onkin) kun isi harrastaa. Kriisi ja stressi ja riitoja milloin mistäkin asiasta.
Vaihdoin työpaikkaa ja muutaman kuukauden siellä oltuani tulin katsoneeksi yhtä samassa talossa työskentelevää miestä hiukan liian pitkään. Ja en voi käsittää, kuinka paljon hän mieltäni vaivaa! En tunne häntä henkilökohtaisesti yhtään, mutta kipinät sinkoilevat aina kun nähdään. Ei olla puhuttu mitään muuta kuin työasioita. Huono omatunto siitä, et olen varattu ja samalla haluaisin irti nykyisestä suhteesta jolla en usko olevan tulevaisuutta, koska olen jo niin kauan ollut tyytymätön suhteeseemme. Kidutusta. Voi kun joku vois neuvoo.
Kymmenen vuoden parisuhde takana ja tunteet ovat hiipuneet, koska puoliso poltti välimme työuupumuksen vuoksi. Tilanne ei ole nyt parissa vuodessa korjaantunut ja tilannetta pahentaa tietenkin se, että olen jo vuosia sitten ihastunut toiseen ihmiseen, jota en vain saa mitenkään pois mielestä. Välillä kipinöintiä tähän toiseen oli enemmänkin, mutta vaikka olen jotenkin osannut hillitä tunteitani, niin ei hän mielestä pois lähde. En tosiaan tiedä paraneeko se vaihtamalla, mutta kaipaisin todella sitä hellyttä ja läheisyyttä, enkä usko sitä mistään yhdenyönjutuista löytyvän.