Paraskin sanoja
27.1.2009
--------------------------------------------------------------------------------
SDP:n kansanedustaja ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja on saanut aiheen ryöpyttää ulkoministeri Alexander Stubbia (kok.) tämän ruotsalaiselle Dagens Nyheter -lehdelle antamasta, Suomen NATO-jäsenyyttä koskevasta lausunnosta. Tuomioja on lähtenyt taas soitellen sotaan.
Tuomioja on sunnuntaina verkkosivuilleen kirjoittamassaan blogissa sitä mieltä, että Kokoomus saa puolueena esiintyä (suhteessa NATO:on) miten haluaa.
- Mutta se että Alexander Stubb antaa ulkomaisille lehdille haastatteluja jotka otsikoidaan "Nato-hakemus viivästyy" on ulkoministerille sopimatonta puoluevedätystä, kun suomalaisten enemmistö ei näe tarvetta jäsenhakemukselle myöskään 2011 jälkeen, jos tilanne pysyy nykyisen kaltaisena, Tuomioja katsoo.
Tuomiojan mukaan "laaja yksimielisyys siitä, että mahdollisuus sen jättämiseen pitää jatkossakin olla olemassa, ei oikeuta Suomen nimissä kertomaan, että sellainen myös olisi tulossa heti 2011, tai ainakin heti 2012 presidentinvaalien jälkeen, kuten NATO-lehdistömme hehkuttaa".
Stubb tuskin on saanut oikeutta Dagens Nyheterin jutun otsikointiin. Otsikon ("Ansökan till Nato skjuts upp") mukaan Suomen NATO-jäsenyyshakemus lykkääntyy. Tekstissä Stubbin asiaa koskeva lausunto sen sijaan pitäytyy tiukasti hallituksen omaksumalla kannalla.
- Tarvitaan hallituksen ja presidentin yksimielisyys sekä nykyistä merkittävästi myönteisempi kansalaismielipide, jotta NATO-jäsenyys olisi ajankohtainen. Pidämme itsellämme edelleen option jäsenyyteen, mutta juuri nyt asia ei ole ajankohtainen, ei tämän hallituksen kaudella, vuoteen 2011 saakka, Stubb sanoo haastattelussa hallituksen linjan mukaisesti.
Lehti vielä alleviivaa, että aiemmista henkilökohtaisista kannoistaan poiketen Stubb on pitäytynyt ulkoministeriksi tultuaan NATO-kysymyksissä hallituksen linjauksissa. Lisäksi Stubb uskoo haastattelussa pohjoismaisen puolustusyhteistyön syvenevän NATO-jäsenyyden asemesta. Hallituksen linjaus sekin.
Stubbin lausunnosta on kovin vaikea löytää Tuomiojan mainitsemaa "puoluevedätystä". Sille, että Tuomioja vedätystä havaitsee, on luonnollisesti selityksensä. Hän edustaa SDP:ssä kaartia, joka suhtautuu puolustusliiton jäsenyyteen tunteenomaisen kriittisesti, jopa kielteisesti. Siitä näkemyksestä tuntuu kumpuavan oikeutus tuomita kaikki muut mielipiteet - jopa perusteetta, kuten Tuomiojan tuorein lausunto osoittaa.
Historiaa tuntevat voivat lisäksi kysyä, millä oikeutuksella Tuomioja lukee Suomen kansainvälisiä toimijoita oikea- ja vääräoppisiin.
Vuotaja
Vuoden 1972 elokuun lopulla presidentti Urho Kekkonen neuvotteli Neuvostoliiton puoluejohtaja Leonid Brežnevin kanssa Zavidovossa muun muassa Suomen vapaakauppasopimuksesta Euroopan talousyhteisön EEC:n kanssa. Kekkosen keskusteluista laatima muistio vuodettiin lehdistölle.
Dagens Nyheter julkaisi lokakuun lopussa toimittaja Tor Högnäsin artikkelin Zavidovon keskusteluista. Sama artikkeli ilmestyi Norjassa Dagbladetissa ja Suomessa Vasabladetissa. Tapaus johti Kalevi Sorsan (sd.) ensimmäisen hallituksen ulkomaankauppaministerin Jussi Linnamon (sd.) eroon sekä ylijohtaja Seppo Lindblomin (sd.) ja presidentin kansliapäällikön Antero Jyrängin (sd.) tuomitsemiseen sakkorangaistukseen.
Vuonna 1993 ilmestyneessä kirjassaan Kukkaisvallasta Kekkosvaltaan, Erkki Tuomioja tunnusti vuotaneensa tiedot Tor Högnäsille.
Martti Häikiö päätyy kirjassaan Presidentin valinta (WSOY 1993) näkemykseen, että Zavidovo-vuodon perimmäisenä syynä oli SDP:n vasemman laidan ja Vasemmistoliiton edeltäjän SKDL:n pyrkimys estää EEC-sopimuksen solmiminen tai ainakin jarruttaa sitä.
Suomen ja EEC:n välinen vapaakauppasopimus allekirjoitettiin syksyllä 1973 ja se astui voimaan vuoden 1974 alussa.
27.1.2009
--------------------------------------------------------------------------------
SDP:n kansanedustaja ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja on saanut aiheen ryöpyttää ulkoministeri Alexander Stubbia (kok.) tämän ruotsalaiselle Dagens Nyheter -lehdelle antamasta, Suomen NATO-jäsenyyttä koskevasta lausunnosta. Tuomioja on lähtenyt taas soitellen sotaan.
Tuomioja on sunnuntaina verkkosivuilleen kirjoittamassaan blogissa sitä mieltä, että Kokoomus saa puolueena esiintyä (suhteessa NATO:on) miten haluaa.
- Mutta se että Alexander Stubb antaa ulkomaisille lehdille haastatteluja jotka otsikoidaan "Nato-hakemus viivästyy" on ulkoministerille sopimatonta puoluevedätystä, kun suomalaisten enemmistö ei näe tarvetta jäsenhakemukselle myöskään 2011 jälkeen, jos tilanne pysyy nykyisen kaltaisena, Tuomioja katsoo.
Tuomiojan mukaan "laaja yksimielisyys siitä, että mahdollisuus sen jättämiseen pitää jatkossakin olla olemassa, ei oikeuta Suomen nimissä kertomaan, että sellainen myös olisi tulossa heti 2011, tai ainakin heti 2012 presidentinvaalien jälkeen, kuten NATO-lehdistömme hehkuttaa".
Stubb tuskin on saanut oikeutta Dagens Nyheterin jutun otsikointiin. Otsikon ("Ansökan till Nato skjuts upp") mukaan Suomen NATO-jäsenyyshakemus lykkääntyy. Tekstissä Stubbin asiaa koskeva lausunto sen sijaan pitäytyy tiukasti hallituksen omaksumalla kannalla.
- Tarvitaan hallituksen ja presidentin yksimielisyys sekä nykyistä merkittävästi myönteisempi kansalaismielipide, jotta NATO-jäsenyys olisi ajankohtainen. Pidämme itsellämme edelleen option jäsenyyteen, mutta juuri nyt asia ei ole ajankohtainen, ei tämän hallituksen kaudella, vuoteen 2011 saakka, Stubb sanoo haastattelussa hallituksen linjan mukaisesti.
Lehti vielä alleviivaa, että aiemmista henkilökohtaisista kannoistaan poiketen Stubb on pitäytynyt ulkoministeriksi tultuaan NATO-kysymyksissä hallituksen linjauksissa. Lisäksi Stubb uskoo haastattelussa pohjoismaisen puolustusyhteistyön syvenevän NATO-jäsenyyden asemesta. Hallituksen linjaus sekin.
Stubbin lausunnosta on kovin vaikea löytää Tuomiojan mainitsemaa "puoluevedätystä". Sille, että Tuomioja vedätystä havaitsee, on luonnollisesti selityksensä. Hän edustaa SDP:ssä kaartia, joka suhtautuu puolustusliiton jäsenyyteen tunteenomaisen kriittisesti, jopa kielteisesti. Siitä näkemyksestä tuntuu kumpuavan oikeutus tuomita kaikki muut mielipiteet - jopa perusteetta, kuten Tuomiojan tuorein lausunto osoittaa.
Historiaa tuntevat voivat lisäksi kysyä, millä oikeutuksella Tuomioja lukee Suomen kansainvälisiä toimijoita oikea- ja vääräoppisiin.
Vuotaja
Vuoden 1972 elokuun lopulla presidentti Urho Kekkonen neuvotteli Neuvostoliiton puoluejohtaja Leonid Brežnevin kanssa Zavidovossa muun muassa Suomen vapaakauppasopimuksesta Euroopan talousyhteisön EEC:n kanssa. Kekkosen keskusteluista laatima muistio vuodettiin lehdistölle.
Dagens Nyheter julkaisi lokakuun lopussa toimittaja Tor Högnäsin artikkelin Zavidovon keskusteluista. Sama artikkeli ilmestyi Norjassa Dagbladetissa ja Suomessa Vasabladetissa. Tapaus johti Kalevi Sorsan (sd.) ensimmäisen hallituksen ulkomaankauppaministerin Jussi Linnamon (sd.) eroon sekä ylijohtaja Seppo Lindblomin (sd.) ja presidentin kansliapäällikön Antero Jyrängin (sd.) tuomitsemiseen sakkorangaistukseen.
Vuonna 1993 ilmestyneessä kirjassaan Kukkaisvallasta Kekkosvaltaan, Erkki Tuomioja tunnusti vuotaneensa tiedot Tor Högnäsille.
Martti Häikiö päätyy kirjassaan Presidentin valinta (WSOY 1993) näkemykseen, että Zavidovo-vuodon perimmäisenä syynä oli SDP:n vasemman laidan ja Vasemmistoliiton edeltäjän SKDL:n pyrkimys estää EEC-sopimuksen solmiminen tai ainakin jarruttaa sitä.
Suomen ja EEC:n välinen vapaakauppasopimus allekirjoitettiin syksyllä 1973 ja se astui voimaan vuoden 1974 alussa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kokoomuksen politiikka ei ole SUOMEN politiikkaa.
Suomalaisista enemmistö vastustaa NATOon liittymistä ja kokoomus haluaa liittyä.
Siinä on kestämätön ristiriita, ei sellaista voi ulkopolitiikassa virallisen linjana esittää.
Stupidommankin se pitäisi tajuta.
ei ole yhtenäistä ulkopolitiikkaa. Siellä hääräävät omine näkemyksineen: Stubb, Katainen, Väyrynen, Häkämies ja Halonen. Vanhasella ei ole omaa näkemystä ollenkaan. On samaa mieltä jokaisen kanssa.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko lisää vai sekavuutta asian ympärillä. Toisaalta väitetään, että mikään ei ole muuttunut ja toisaalta taas kerrotaan, että on vahvoja perusteita pitää Natokysymystä jatkuvasti esillä. Vanhanen ja Cronberg hakevat selonteosta perusteita ensin mainitulle näkemykselle ja kokkarit taas jälkimmäiselle. Väyrynen ja Halonen olisivat varmaan olleet valmiita paljon miedompiin Nato-pohdiskeluihin. Erityisesti Väyrynen on pitänyt koko Natoasian esilläpitämistä turhanaikaisena. Hän ei siis näe lainkaan, että olisi perusteita pitää Natokysymystä esille. Näin laidasta laitaan vaihtelevat näkemykset hallituksen ja ulkopolitiikan päättäjien kesken.
Pääministeri Vanhanen on erityisen hahmoton näissä keskusteluissa. Hän ei tosiaan ole yleensä mitään mieltä tai sitten samaa mieltä kaikkien kanssa. Todella lepsu pääministeri meillä Suomessa.