tänään elämäni ensimmäisen kerran. Jännitti jonkin verran tuleva toimenpide. Onneksi ajat pitivät paikkansa, ei tarvinut odottaa kauan toimenpiteeseen pääsyä.
Tähystys kesti noin 8 min. Toimenpide ei käy kipeää. Alku eli tähystysputken vieminen kurkusta alas oli se vaikein paikka, muuten ei muuten suuria ongelmia. Koepaloja otettiin ja niiden ottaminen ei tuntunut missään. Itse yökkäsin kyllä vähän väliä ja sappinesteet tulivat ulos, mutta sehän kuuluu asiaan (se yökkääminen). Hengittäminen onnistui sekä nenän että suun kautta.
Toimenpiteestä jäi ihan positiivinen fiilis ja jos joskus pitää mennä uudestaan, menen ihan varmasti. Toimenpide on mainettaan helpompi potilaalle.
Nyt vain odottelen koepalojen tuloksia.
Tähystys kesti noin 8 min. Toimenpide ei käy kipeää. Alku eli tähystysputken vieminen kurkusta alas oli se vaikein paikka, muuten ei muuten suuria ongelmia. Koepaloja otettiin ja niiden ottaminen ei tuntunut missään. Itse yökkäsin kyllä vähän väliä ja sappinesteet tulivat ulos, mutta sehän kuuluu asiaan (se yökkääminen). Hengittäminen onnistui sekä nenän että suun kautta.
Toimenpiteestä jäi ihan positiivinen fiilis ja jos joskus pitää mennä uudestaan, menen ihan varmasti. Toimenpide on mainettaan helpompi potilaalle.
Nyt vain odottelen koepalojen tuloksia.
Vastaukset 14
Vanhimmat
et menit.sanoko lekuri mitään
kun tähysti? mikä sulla olikaan se annostus lääkkeessä?
se lääkäri kaikenlaista, antoi koko ajan ohjeita miten olla, hengittää, niellä jne.
Lääkätys minulla on ollut tähän asti Nexium 40 mg kerran päivässä ja Antepsin ml kaksi kertaa päivässä. Lääkäri sanoi, että kovat ovat lääkkeet ja että niistä pitäisi pikkuhiljaa päästä irti. Sain uuden reseptin, nyt lääkkeeksi Lansoprazol 30 mg jota otan yhden päivässä kahden viikon ajan ja sitten joka toinen päivä neljä viikkoa. Tämän jälkeen tarvittaessa. Saas nähdä kuinka lääke tepsii.
- tarkoitin et sanoko lääkäri mitään
mahan kunnosta?
mihin sulla toi antepsin olikaan?
eka kerta kun tollain hyvin vähennetään
tota annosta. toivottavasti tauti
häipyny taiesiintyy vaanjoskus.
kuulemma kaikki tutkittavat kohteet. Ruokatorvessa ei ollut tulehdusta. Arveli, että varmaan on ollut silloin, kun ensimmäiset oireet ilmaantuneet. Lääkitys varmaankin auttanut.
Vatsalaukku oli ok. Vatsaportti oli aavistuksen verran löysä. Palleatyrää ei ollut.
Kuulosti ihan hyvältä minun mielestäni. Koepaloja otettiin, joten niiden vastausta nyt odotoan. Ainakin helikobakteerikokeen niistä ottavat. Kahden viikon päästä saa koetulokset.
sen verran, että sen tehtävä on tehdä jonkinlainen suojakalvo vatsalaukkuun ja ruokatorveen. Sen vuoksi sitä olen ottanut. Pelkkä Nexium kun ei auttanut, mutta yhdessä Antepsin kanssa olo on ollut suht`koht hyvä.
erilainen. Itellä ei ollu ollenkaan helppo
vaikka lyötiin puudutustakin.
kokemukset vaihtelee kaikilla.
jokaisen kokemus on erilainen. Yleinen mielikuva vatsatähystyksestä vain tahtoo olla aina negatiivinen. Pahinta varmaan on, eka kertaa tähystykseen tulevalle, tietämättömyys toimenpiteestä ja juuri ne kauhean, karmeat kertomukset tähystyksestä.
kaverin kättä pitelemäss joten
ite sattumalta tiesin mitä tuleman pitää.
ne on aika hyvin selitetty ja siitä löytyy myö s
netistä videota. mun mies on just yks näistä
huonoisti sujuneista (voi reppanaa). kaikilla erilainen juttu- hyvä tai huono.
meinaan mennä seuraavan siinä
humatusnukutuksessa mistä jo
kyselinki tosssa yhestä paikkaa.
oli helpompi kuin tähystys.... Joten aika kamalana sen koin.
taida mennä enää ihan helposti uudelleen
(tähystykseen)?? synnytyksestä saa edes nyytin
mukaan :-)
jos tarvii, ota se humautusjuttuu.
sama kun muksuilla täytyy tehä korvajutut (putkia).
toimenpiteen jälkeen kun kakomiseltani selvisin että tätä et kyllä minulle enää hereillä ollessa tee :)
lääkäreille.
Kai sentään muistit kiittää?
palkkansa maksan joten ei voi
sanoo et hän olisi kiittäny.
Itse kävin yhdellä ja samalla lekurilla useita kertoja tähystyksessä ja sain hänen käsittelyssään sellaiset pelot ja ahdistukset, että harkitsin oikeasti tähystyksissä käymisen lopettamista.
Paniikissa ja tärinöissä menin uuden lääkärin suorittamaan tähystykseen varmana siitä, että sitähän ei minulle tehdä. En olisi ikinä uskonut, että lääkärillä voi olla tähystyksessä niin suuri merkitys. Ei esilääkitystä, ei puudutusta, ei yökkäilyä tai oksentamista, rauhoittavaa puhumista ja olo tähystyksen jälkeen sellainen kuin tähystystä ei olisi tehty laisinkaan.
Mikäli tähystykset olisi alunperinkin tehty samalla ammattitaidolla, olisin säästynyt paljolta.