Onko se asia niin miltä se näyttää?. Karttatiedustelun avulla näyttäisi, että ainut
laskuoja Paskonlammen suunnalta johtaisi Lassinrämeen kautta
Nevaojaan. Elikkä sadealue missä uraanikaivos mahdollisesti tulisi olemaan
johtaisi luontaisesti vetensä Nevaojan kautta
Kuusaan järveen. Minne sieltä?. Karttaa tuolta
seudulta minulla ei ole. Onko nyt asia siten,
että mahdolliset haitat tulisikin
Kalajokisten kontolle. Tuossa olisi syytä pitää
vahtia, ettei herrat kuse pyhäjoen varren asukkaita silmään ja
ettei mikään muu taho kuin
kaivosyhtiö rassaisi metsäojia tätä ennen niin, että
pintavesien johtuminen vikasuuntaan tulisi
mahdolliseksi.
laskuoja Paskonlammen suunnalta johtaisi Lassinrämeen kautta
Nevaojaan. Elikkä sadealue missä uraanikaivos mahdollisesti tulisi olemaan
johtaisi luontaisesti vetensä Nevaojan kautta
Kuusaan järveen. Minne sieltä?. Karttaa tuolta
seudulta minulla ei ole. Onko nyt asia siten,
että mahdolliset haitat tulisikin
Kalajokisten kontolle. Tuossa olisi syytä pitää
vahtia, ettei herrat kuse pyhäjoen varren asukkaita silmään ja
ettei mikään muu taho kuin
kaivosyhtiö rassaisi metsäojia tätä ennen niin, että
pintavesien johtuminen vikasuuntaan tulisi
mahdolliseksi.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Fonecta karttahaku.
Joo kiitos vinkistä. Siitähän tuo näyttää menevän
Kuusaanjärvi-Nuijunjärvi-Settijärvi-Settijoki-
Kalajoki-Pohjanlahti reittiä kaikki pintavedet
jotka koskevat nyt tutkimuksen alle tulevaa aluetta,
lukunottamatta Paskonkallion itärinnettä
josta korkeuskäyrät osoittavat itäsuuntaan.
Miten sitten lienee tuon pohjavesiasian
kanssa. Missä on se Kärsämäen vihriä mies?.
Joutas tuo jotaki tehä asian eteen, kun enhän minä
tässä jouva kaikesta huolta kantamaan. Tuoki
Kurdien asia on vielä keskeneränen.
Sekoitin eilen Möykkykallion ja Paskonkallion
keskenään. Oikein katsottuna näyttää vielä paremmalta.
Tutkimuskartta löytyy Googlettamalla
sanalla Paskonkallio. Tutkimussuunnitelma
kannattaa myös käydä läpi. Se kertoo, että
esiintymät ovat suhteellisen rikkaita, pieniä
pesäkkeitä ja näitä on löydetty ainakin Paskonkallion,
Möykkykallion ja Riitamaan alueelta. Pienuus ei
tässä merkitse mitään. Malmiesiintymähän usein
pilkistää pintaan ikään kuin kielekkeinä. Tutkimusten tarkoitus
on nyt selvittää tilanne syvemmältä.
Kukahan oli se paikallinen joka kansannäytteen
70 luvulla lähetti tutkittavaksi?.
Jos tuo homma etenee, niin jossakin
vaiheessa syntyy kädenvääntöä kahden
jokilaakson välillä ympäristövaikutuksista. Kiistan voittaa se,
kummalta puolen löytyy
kierommat taustavaikuttajat. Kansan syvien rivien
on hyvä pitää silmät auki.