Traumaan liittyvä

tuolla oli kuvattu näiden ihmeisten tila: "Useimmiten traumaprosessin käynnistää ensitiedon saaminen. Akuuttivaiheessa häiritsevien tai toimintakykyä heikentävien oireiden takia lääkärin puoleen kääntyvä kertoo yleensä kriisin laukaisseesta tapahtumasta heti; myöhemmin yhteyden tunnistaa usein vasta kyselemällä oireita edeltäneitä poikkeavia tapahtumia. Traumaprosessin kulku on yksilöllinen sekä eri vaiheiden ilmenemismuotojen että keston suhteen. Todellisen tilanteen ja tapahtumakulun (mitä, missä, milloin) selventäminen antaa pohjaa kriisin työstämiselle muilla tasoilla."

Jos tosissaan alkaa Hannua vertaamaan Jeesukseen niin tuo diagnoosi voi pitää paikkansa... muutenkin jutut vaikuttivat hieman samanlaiselta kuin kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla.

Tuollaisen petoksen kohteeksi joutuminen on varmasti verrattavissa raiskaukseen. Uhri kokee niin voimakasta syyllisyyttä omasta tyhmyydestää (liikkuu liian myöhään/ liian lyhyt hame jne..) että alkaa puolustamaan tekijää. Toisaalta häpeä estää rikosilmoituksen tekemisen.

en voi kieltää ettenkö olisi samaa mieltä, nämä jäsenet oikeasti tarvitsisivat apua, en väitä etteikö reaaliaikainen kaupankäynninseuranta olisi ollut hyvin rakennettu, se oli erittäin tärkeä tekijä uskottavuuden kannalta, mutta ilmeisesti pieni 10-20 sekunnin viive oli riittävä huijatakseen jäseniä. Osa jäsenistä kärsii varmasti traumasta, seassa on myös jäseniä jotka tiedostaa ja ymmärtää että kyse oli huijauksesta mutta aikovat silti tehdä kaikkensa että saisivat pitää huijauksen kautta saamansa rikoshyödyn. Järkevintä olisi että kaikki wc-tuotot kerättäisiin pois oli se sitten 100 euroa tai useampia miljoonia. Toki osa on ehtinyt wc-tuottonsa jo piilottelemaan, toivotaan että kukaan ei kuitenkaan pääse huijauksesta hyötymään ja myös sitä että hannu saa kunnon kakun.

terminologian ulkopuolelta löytyy myös käsite "true-believer syndrome". Englanninkielisestä wikipediasta: "True-believer syndrome is a term coined by M. Lamar Keene in his 1976 book The Psychic Mafia. Keene used the term to refer to people who continued to believe in a paranormal event or phenomenon even after it had been proven to have been staged." Paranormaalien ilmiöiden ja ufohörhöilyn puolelta löytyy useita esimerkkejä siitä, ettei mikään näyttö riitä tosiuskovaisia luopumaan uskostaan: vaikka "meedio" tunnustaisi, niin tunnustusta väitetään pakottamalla saaduksi, huijauksesta kiinni jäänyt telekineetikko tekee temppunsa yleensä oikeasti, mitä nyt joutuu huijaamaan epäilevien tutkijoiden läsnäollessa jne. Charles Ponzin tapauksessahan oli samoja piirteitä.