http://www.vapaansuomenliitto.fi/
Suomen maaseutu tyhjentyy ennennäkemättömällä vauhdilla. Tällaista ihmisten juuriltaan repimistä ei valtakuntamme väestö ole kokenut sitten 1986-vaalien jälkeen, mikä oli koivistolaisen budjettipolitiikan hirmuhallinnon aikaa.
Häikäilemättömyydessään nykyinen perheviljelmien hävittäminen vetää vertoja jopa Laukon torpparihäädöille vuosisatamme alkupuolella, mutta vain sillä erotuksella, että Laukon häädöissä oli kysymys muutamista kymmenistä kun nyt on kysymys kymmenistätuhansista kodeista, joiden ikkunoihin lyödään laudat ja joiden monien sukupolvien työn tuloksena raivatut pellot jäävät joko metsittymään tai muutetaan keskieurooppalaisten herrojen metsästysalueiksi. Vai ovatko tietojen salaajat säästämässä näitä maita ja järviemme rannoilla olevia peruskallioita Euroopan valtavien varastoimattomien ydinjätteiden hautausmaaksi. Tätä on pakko kysyä, sillä sensuroinnin ja uutispimennon vallitessa ei yleensä hyviä päätöksiä tehdä eivätkä Lippos-Niinistön hallitukset ole niitä vastahakoisia salaamaan. Mutta huonot asiat he salaavat niin kuin esim. 50 miljardin pankkikatastrofiin ja 500 000 ihmisen työttömyyteen johtavat maan hallituksen ja Suomen pankin toimenpiteet ja aikaansaannokset. Koko tuo historia odottaa yhä kertojaansa.
Maaseutumme on sanottu autioituvan niin valtavilta alueilta, että Suomi palaa takaisin keskiaikaan, jolloin asutusta oli etelässä ja pääasiassa Pohjanlahden rannikoilla. Tähän tulevaisuudenkuvaan Esko Ahon aloittama Suomen EU-politiikka ja myös nykyinen Lipposen sinipunavihreä sisäpolitiikka näyttävät meidät vievän.
Millä joku nuori uskaltaa yksin jäädä maaseudulle, missä seuraava naapuri saattaa olla sadan kilometrin päässä, mutta susilauma pihamaalla? On turha kuvitella, että maaseudulle jää suunniteltuja suurtilojakaan, sillä sellaiset eivät sovi Suomen pohjoiseen luontoon eivätkä ne toimi luonnon mekanismien kanssa sopusoinnussa, koska ne ovat enemmän teollisuutta kuin luonnonviljelyä.
Maaseudun kauhukuvaa lisää vielä se, että nykyisten metsäverolakien mukaan metsien järeä puusto on hakattava kokonaan pois viiden vuoden kuluessa kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi. Kuinka silloin hoidetaan kuntien terveyspalvelut ja muut sosiaalimenot, koulutuksesta puhumattakaan? Maaseudun autioittaminen on niin suuri ja kolkko tapahtuma, että sitä jo näiden viiden EU-vuoden kokemusten perusteella voidaan nimittää kansallisonnettomuudeksi. Sen maksumiehiksi Lipposen-Niinistön hallitus on valinnut jälkeensä tulevat sukupolvet. Säälin tämän hallituksen jäseniä, sillä sen historia kirjoitetaan vielä joskus.
Suomen maaseutu tyhjentyy ennennäkemättömällä vauhdilla. Tällaista ihmisten juuriltaan repimistä ei valtakuntamme väestö ole kokenut sitten 1986-vaalien jälkeen, mikä oli koivistolaisen budjettipolitiikan hirmuhallinnon aikaa.
Häikäilemättömyydessään nykyinen perheviljelmien hävittäminen vetää vertoja jopa Laukon torpparihäädöille vuosisatamme alkupuolella, mutta vain sillä erotuksella, että Laukon häädöissä oli kysymys muutamista kymmenistä kun nyt on kysymys kymmenistätuhansista kodeista, joiden ikkunoihin lyödään laudat ja joiden monien sukupolvien työn tuloksena raivatut pellot jäävät joko metsittymään tai muutetaan keskieurooppalaisten herrojen metsästysalueiksi. Vai ovatko tietojen salaajat säästämässä näitä maita ja järviemme rannoilla olevia peruskallioita Euroopan valtavien varastoimattomien ydinjätteiden hautausmaaksi. Tätä on pakko kysyä, sillä sensuroinnin ja uutispimennon vallitessa ei yleensä hyviä päätöksiä tehdä eivätkä Lippos-Niinistön hallitukset ole niitä vastahakoisia salaamaan. Mutta huonot asiat he salaavat niin kuin esim. 50 miljardin pankkikatastrofiin ja 500 000 ihmisen työttömyyteen johtavat maan hallituksen ja Suomen pankin toimenpiteet ja aikaansaannokset. Koko tuo historia odottaa yhä kertojaansa.
Maaseutumme on sanottu autioituvan niin valtavilta alueilta, että Suomi palaa takaisin keskiaikaan, jolloin asutusta oli etelässä ja pääasiassa Pohjanlahden rannikoilla. Tähän tulevaisuudenkuvaan Esko Ahon aloittama Suomen EU-politiikka ja myös nykyinen Lipposen sinipunavihreä sisäpolitiikka näyttävät meidät vievän.
Millä joku nuori uskaltaa yksin jäädä maaseudulle, missä seuraava naapuri saattaa olla sadan kilometrin päässä, mutta susilauma pihamaalla? On turha kuvitella, että maaseudulle jää suunniteltuja suurtilojakaan, sillä sellaiset eivät sovi Suomen pohjoiseen luontoon eivätkä ne toimi luonnon mekanismien kanssa sopusoinnussa, koska ne ovat enemmän teollisuutta kuin luonnonviljelyä.
Maaseudun kauhukuvaa lisää vielä se, että nykyisten metsäverolakien mukaan metsien järeä puusto on hakattava kokonaan pois viiden vuoden kuluessa kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi. Kuinka silloin hoidetaan kuntien terveyspalvelut ja muut sosiaalimenot, koulutuksesta puhumattakaan? Maaseudun autioittaminen on niin suuri ja kolkko tapahtuma, että sitä jo näiden viiden EU-vuoden kokemusten perusteella voidaan nimittää kansallisonnettomuudeksi. Sen maksumiehiksi Lipposen-Niinistön hallitus on valinnut jälkeensä tulevat sukupolvet. Säälin tämän hallituksen jäseniä, sillä sen historia kirjoitetaan vielä joskus.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.