Olen kärsinyt sosiaalisesta fobiasta yläasteelta lähtien ja kaveritkin jäi ennen sen alottaimista. Puhuminen vieraille ei ole täysin ylivoimaista, ahdistun vain helposti. Luulisin että musta tulisi ihan hyväkin kaveri ja että voisin olla ihan mukava tyyppi.Oon ihan ok näkönenki.. Mutta aloituksen tekeminen ja tutustuminen tuntuu kyllä mahdottomalta. Ois ehkä kiva päästä johonki ryhmäterapiaa jos nyt sielläkään kehekää tutustuis... Lisäksi kun tästä fobiasta kärsin niin siihen liittyy aika ikävät fyysiset oireet: hikoilen joka ikinen päivä ja siihen ei tehoa edes apteekin vahvin dödö. Tiedän että muutkin aistii sen ja en tiedä.. tää voi varmaan kuulostaa tosi naurettavalta mutta luulen että kukaan ei tän hikoilun takia haluais muhun juurikaa tutustua ja pitää mua likasena.. Pelkään että näinkin typerän syyn takia jään yksin...
Luulen jääväni yksin...
Fifi tytsy
9898
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hei! Toista on helppo haavoittaa. Sanoa vain jotain pahaa. Olet arvokas Ihminen! Kukaan ei ole täydellinen täällä maailmassa. Hikoiletpa sit miten paljon tahansa. Itselläni on paniikkihäiriö.
kts lohduttavasta vastauksesta
olla jonkun provo,ei kukaan hikoile niin pahasti ett toiset häiriintyis.Tai jos hikoileekin niin pitäis olla sen verran käytöstapoja että ei asiasta sanota kyseiselle henkilölle päin naamaa.Liikahikoilu voi olla merkki fyysisestäkin sairaudesta,joten kannattais käydä lääkärissä varmuuden vuoksi tarkistuttamassa kunto.
tarvitaan, kai sen huomaa että huomataan. Jos se on ainoa oire, ei kai siinä lekureita tarvita. Mutta kuten jo kommentoitiin, ei tuo kyllä riitä yksin jäämiseen, ei millään :-)
ettei ole kilpirauhasen liikatoimintaa. Tässä artikkelissa mainitaan hoitoja hikoiluun:
http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_haku=Liikahikoilu&p_artikkeli=dlk00630
Tiedän ettei johdu mistää fyysisistä sairauksista. Sillä hikoilua esiintyy kodin ulkopuolella, yms jännittävissä tilanteissa. Kotona en hikoa kun on rento olo. Ja sosiaalifobikko kun olen niin tilanteet liittyy aina muihin ihmisiin. Kukaan ei oo tullu mulle suoraan sanomaan että 'sä haiset hielle' . Oon kuullu kommentteja kuten 'miks toi tyttö haisee' tai 'vähän se haisee'... Lisäks kyllä kai sen huomaa kun toinen yskii ja vähän kuin niistelee nenäänsä. Kyllä mä tiedän, mutta harmi etten oikein voi sille juuri mtn..ja jotkut ehkä yhdistäis sen johonkin likasuuteen, vaikkei siitä ole kyse. Täytyy nyt sitte lääkäriltä kysyä jtn apua tähän, mielialalääkkeitä en ala kokeilemaan.
Moikka! On tuttu oire minullekin. Etenkin lukioaikoina hikoilin ja haisin pahalle tunnilla. Ahisti niin perkeleesti. Se on kumma että tuotin sellaisen hien hajun. Joku oppilas kysyi kerran tunnilla että mikä täällä haisee. Opettaja sanoi "tuskanhiki". Silloin olisin halunnut vajota maan alle, sillä tiesin tuottaneeni sen hien hajun.
Ehkä sua lohduttaa se, että ainakin mulla se hikoilu lievittyi viimeistään joskus kaksvitosena. Nykyään haisen normaalille miehelle ja käytän tavallista Nivean anti-perspiranttia. Apteekista voi löytyä jotakin huokosia tukkivaa ainetta, mutta minnekähän se tuskanhiki sitten kertyy...
Menet piakkoin lääkäriin sen vaivasi kanssa! Ja kerro, että se johtuu liikajännityksestä. Todennäköisesti hän ehdottaa jännittämiseen nykyaikaisia onnellisuuspillereitä. Ne auttavat myös vähentäen jännitystä ja hikoilua. Okei, et suostu niitä ottamaan. Ehkä hän ehdottaa beetasalpaajaa tai rauhoittavia. Ei kyllä kannatakaan syödä jotain antidepressiivejä kohtalaiseen jännittämiseen.
Et usko, mutta kävin kerran erään lääkärin luona ja hän haisi todella voimakkaasti. En tiedä olisinko kiinnittänyt asiaan huomiota, mutta vastaanottoaulassa nuori nainen puhu asiasta puhelimeen. Hän kirosi puhelimeen, että vittu jos siellä on se pahalle hielle haiseva lääkäri.
Mulla sosiaalinen jännitys oireilee nykyään pelokkuutena. Mutta kotona ollessa minäkin olen ihan rento.
On kyllä mullekki tuttua, että opettajakin ilmottaa luokassa ääneen hajusta. Tuntuu kuin se herättäis muissa vielä lisää inhoa mua kohtaan, kun opettajakin oikein asiasta sanoo.Jännää vaan kun ei itse sitä hajua sillä tavalla koskaan voi haistaa, ei tiedä miten paha se sitte olis.
Absolut torria oon kokeillu, mutta ei siitä oikein hyötyä ole. Mieliala lääkkeiden käyttö tuntuis ahdistavalta kun sivuvaikutuksistakin oon jotain lukenu. Enkä kyllä koe ihan niin ahdistunu/masentunu olevani. Mutta voisin kysyä noista beetasalpaajista, jos niistä ois jotakin apua..
Ootko yrittäny hakea apua esim. jostain terapiasta?
Kannattaa hoitaa tuo sosiaalinen puoli kuntoon niin samalla hoituu se hikoilu-ongelmakin. Itse olen myös melko ujo, joten tiedän millaista se on.
Kannattaa käydä juttelemassa jonkun kanssa tai sitten osallistua johonkin ryhmään, joka on suunnattu sosiaalisista paineista kärsiville henkilöille. Ainakin täällä Oulun alueella järjestetään sellaisia melko paljonkin :)