Ihan selkeesti mieliala parantunut, kun oon aika runsaan kaljan juonnin jättänyt vähemmälle.
Vuosikausien tissuttelu alkoi jo vaikuttaa mielialaan, eli jo mennen vähän masennuspuolelle. Lähinä kai vaikutti se itseinho, että olut hallitsee muuten mallillaan olevaa elämääni.
Nyt kun olen jo pidemmän aikaa tarkkaillut juomistani ja vähentänyt määriä tosiaan aika tavalla, lähinnä suoden itselleni ns saunakaljat, oon todella pirteempi ja mieliala on kohentunut.
Kun nyt tämän olen tajunnut, niin enpä viitsi enää alkaa samaan läträämiseen. Varsinaisesti humalassa en muista, milloin olisin ollut.
Jos kantti kestää, niin vois pitää välillä pientä paussia koko juomisessa.
Ei varmaan pahaa tekisi.
Tämä oli vain tällainen toteamus tai havainnointi, että parempaa elämä on ilman kaksin käsin vedettyjä kännejä ja kankkusia.
Ja tietäähän sen jokainen sanomattakin, mut sanoin nyt kuitenkin:)
Vuosikausien tissuttelu alkoi jo vaikuttaa mielialaan, eli jo mennen vähän masennuspuolelle. Lähinä kai vaikutti se itseinho, että olut hallitsee muuten mallillaan olevaa elämääni.
Nyt kun olen jo pidemmän aikaa tarkkaillut juomistani ja vähentänyt määriä tosiaan aika tavalla, lähinnä suoden itselleni ns saunakaljat, oon todella pirteempi ja mieliala on kohentunut.
Kun nyt tämän olen tajunnut, niin enpä viitsi enää alkaa samaan läträämiseen. Varsinaisesti humalassa en muista, milloin olisin ollut.
Jos kantti kestää, niin vois pitää välillä pientä paussia koko juomisessa.
Ei varmaan pahaa tekisi.
Tämä oli vain tällainen toteamus tai havainnointi, että parempaa elämä on ilman kaksin käsin vedettyjä kännejä ja kankkusia.
Ja tietäähän sen jokainen sanomattakin, mut sanoin nyt kuitenkin:)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itse kun lopetin kokonaan viinasten tissuttelun (noh, välillä ihan kännäsinkin..), mielialani parani ja masennus hävisi. Pari kuukautta siinä meni ja nyt ei tulisi enää mieleenkään aloittaa juomista. Elämänlaatu parani kohisten. Ennen en nauttinut mistään, nyt ihan pikkujutuistakin.
Alkoholi mielialalääkkeenä on kaksiteräinen miekka: nostaa mielialaa hetkellisesti, mutta liiallisesti nautittuna laskee mielihyvää aiheuttavien hormonien tasoa ja suomeksi sanottuna aiheuttaa masennusta. Jokailtainen tissuttelu tarkoittaa myös sitä että joka yö nukkuu kemiallista unta, jolloin aivot eivät lepää kunnolla ja ihminen on väsyneempi kuin selvän unen jälkeen. Sekin laskee mielialaa.
Ainakin omakohtaisesti olen pannut merkille, että rankemman juomisen jälkeen mielialan kohentumisen alkaa huomata pikkuhiljaa toisen raittiin viikon aikana. Mikäli tapana on kännätä joka viikonloppu, pahimmillaan perjantaista sunnuntaihin, mieliala tuppaa olemaan koko ajan matalampi kuin elämäntilanne muuten edellyttäisi. Jo yksi tipaton viikonloppu tekee mielelle terää.
Tällä hetkellä on menossa neljäs viikko kokonaan raittina ja olo on parempi kuin aikoihin. Vaikka univaikeuksia on viimeisen viikon aikana jostain syystä hieman ollutkin, mieliala on valoisampi, ajatus terävämpi ja töissäkin jaksaa paremmin.
Juuri saman havainnon olen itsekin tehnyt. En viitsi enää itsekään dokata, koska siitä tulee vaan paha olo ja sekoiltua kaikenlaista tyhmää, hullua, sairasta ja jopa rikollista. On myös ERITTÄIN vittumainen tunne kun on välillä ollut päiväkausienkin aukkoja, ettei muista yhtään missä on hiihtänyt ja mitä on tehnyt.
Itse en ole käynyt saunassa pariin vuoteen, mutta suihkukaljat on ihan jees. Ei sitä oikein ilman kaljaa meinaa suihkuun jaksaa mennäkään.
Tunnen muuten yhden kaverin ,joka on dokannut jo melkein 40 vuotta ja aikoinaan se oli kova olutjuoppo, join jopa 7 litukkaa keskaria ja sidukkaa päivässä/illassa, mutta nyt se on jo parin vuoden ajan junout lähinnä 3 pulloa väkevää viiniä/päivä. Ja kun sen touhua kattelee, niin ei kateeks käy. Jotkut ei vaan älyä kohtuullisuutta tai ei jaksa tehdä mitään muuta kun maata sängyssä ja juoda. Niinhän siinä käy kun ei ole harrastuksia. Tai olisi, mutta kun ei pysty harrastamaan kun dokaa niin paljon. Tai vitustako minä toisten asioita tiedän. Ihmettelen vaan mikä se on kun panee ihmisen juomaan niin kamalasti. Itselläni on eri asia, koska olen suht. nuori, alle 30, niin harvahan sitä viisastuukaan vielä tässä iässä.
Tissuaminen kakspiippuinen juttu. Ensalkuunsa se parantaa mielialaa. Sitten se pitää mielialaa yllä.
Ja liika tissuttelu pilaa mielialan.
No joo, muutama viikko meni kuivilla. Oli vähän ongelmia elossa, tilasin ajan kallonkutistajalle. Tyypilliseen tapaan en valitellut puhelimessa kovin paljon. Aika tuli kahden viikon päähän.
Tullut tässä odotellessa nyt sitten juopoteltua. Tietenkin A-klinikalta vois hakee rauhoittavia. Vika vaan mielenterveydellinen. Juopottelu on sitten mielestäni enempi oire, itse vika muualla.
Ihmisestä kyllä näkee päällepäin kun se on kännissä. Mutta masentuneesta ei näe, se on hankalammin diagnosoitavissa.
Masennus ja juopottelu kyllä näyttävt useinkin kulkevan käsikädessä ja liittyvät toisiinsa, kyseessä on kuitenkin kaksi sairautta.
Itse asiassa joskus masennuin tosi pitkäksi aikaa kun kävin A-klinikalla. Juopottelu tosin loppui, mutta kun se terapeutti keuhkosi koko ajan tupla a:sta. Mielenterveysasioissa sillä oli erittäin huono vaikutus, en edes jaksanut tilata terkkarista lekuri aikaa, tuijotin vaan kotona seinää.
Elikä katkaisin tuossa juopottelun pari päivää sitten ja menen oikealle lekurille. Viinan juonnin kun voi lopettaa itsekin, tai muuten ei edes voi.
Noissa A-klinikan jutuissa oli sekin vika, että siellä ei juuri puututtu juopottelun syihin. Kerroin toki asioistani ja masiksestani, niitä ei vain noteerattu. Pilleri poskeen ja uskonnollista läpinää. Siis enimmäkseen juon ajankulukseni tai vitutukseen. Hyvin harvoin varsinaisessa juopumis tarkoituksessa tai kankkuseen.
Nytkin kyllä vituttaa, en dokaa, se vain pahentaisi asiaa. Niin ja viinaa kyllä on tuolla baarikaapissa, Taidan keitellä kahvia, Mielestäni se sekä piristää fyysisesti, että rauhoittaa. Pitääkin googlailla kofeiinista.