Olen eronnut vajaa 3 vuotta sitten.
Kaikki asiat, ositukset ja omaisuuden selvimiset vielä alkutekijöissä ex-miehen niskuroinnin vuoksi.
Kaksi lasta olen menettänyt ex-miehen manipuloinnin varjossa ja uusi miesystäväni syyttää minua asioiden viivytyksistä niinkuin kaikesta muustakin.
Asun kaupungin vuokra-asunnossa kun ei kai pysty asuntoa vielä ostamaan ilman pesämunaa, jonka saan joskus osituksen selvittyä.
Vaikka välillä uskon ettei asiat ikinä tule selviämäänkään.
Pienimuotoinen rikosasiakin olisi edessä hoidettavana, jotta saisin mielenrauhan itselleni, mutta asia on niin henkilökohtainen, etten ehkä uskalla sitä hoitaakaan.
Pelkään että olen kohta täysin yksin ja ymmälläni kaiken tämän sekamelskan keskellä.
En tiedä onko tulevaisuuttakaan olemassa.
Kaipaan jotain, mutta en tiedä mitä.
Ehkä mielenrauhaa.
Olisiko minulla vielä mahdollisuus onneen ja rauhaan.
Kaikki asiat, ositukset ja omaisuuden selvimiset vielä alkutekijöissä ex-miehen niskuroinnin vuoksi.
Kaksi lasta olen menettänyt ex-miehen manipuloinnin varjossa ja uusi miesystäväni syyttää minua asioiden viivytyksistä niinkuin kaikesta muustakin.
Asun kaupungin vuokra-asunnossa kun ei kai pysty asuntoa vielä ostamaan ilman pesämunaa, jonka saan joskus osituksen selvittyä.
Vaikka välillä uskon ettei asiat ikinä tule selviämäänkään.
Pienimuotoinen rikosasiakin olisi edessä hoidettavana, jotta saisin mielenrauhan itselleni, mutta asia on niin henkilökohtainen, etten ehkä uskalla sitä hoitaakaan.
Pelkään että olen kohta täysin yksin ja ymmälläni kaiken tämän sekamelskan keskellä.
En tiedä onko tulevaisuuttakaan olemassa.
Kaipaan jotain, mutta en tiedä mitä.
Ehkä mielenrauhaa.
Olisiko minulla vielä mahdollisuus onneen ja rauhaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ota aikuisen vastuu omasta osuudestasi siihen, että asiat ovat levällään. Ei ole niin, että entinen miehesi on kokonaan yksin aiheuttanut nykyisen tilanteen. Sinun tekemisilläsi ja valinnoillasi on ollut vaikutuksensa.
Sinulla on mahdollisuus mielenrauhaan, onneen ja tyytyväisyyteen. Aikuisiässä me itse joudumme olemaan itsellemme se taluttava ja hoivaava isä, äiti tai muu huoltaja, pitämään itse itsestämme huolta, ohjaamaan itseämme oikealle tielle, patistamaan itseämme hoitamaan keskeneräiset ja mieltä vaivaavat asiat, huolehtimaan toimeentulosta ja niin edelleen.
Nykyinen miesystäväsi ei pysty sinua tässä auttamaan kuten ei ex-mieskään.
Tee itsellesi hoidettavien asioiden luettelo ja aloita helpoimmasta asiasta, niin että saat uskoa siihen, että pystyt hoitamaan ne muutkin. Asiat joiden sotkeutumiseen on mennyt paljon aikaa eivät selviä lyhyessä ajassa. Joudut siis olemaan kärsivällinen ja määrätietoinen, mutta ystävällisessä hengessä. Riitelemällähän asiat vain kärjistyvät, eivät hoidu.
Ota vastaan asiantuntija-apua, oman kotikunnan sosiaalitoimessa on paljon ajan tasalla olevaa tietoa siitä, miten sinä voisit asioita hoitaa.
Päihteiden käyttö laskee mielialaa ja sotkee asioita entisestään. Ennen kuin tämä asia muuttuu on vaikeaa käynnistää muutos parempaa kohti. Asiat eivät koskaan ole niin huonosti, ettei niitä voisi saattaa vielä huonommalle tolalle ottamalla kunnon kännin.
Kiitos vaan viestistä Agaatille.
Vastauksesi kuulosti siltä kuin olisin jokin renttu joka pullo kourassa istuu märehtimässä asioita joita ex-ukko pahanen on aiheuttanut.
Niin alas en vaivu, ettäkö ryypiskelemään tässä pitäisi ruveta.
Olen vakituisesti työssä käyvä nainen, joka elän kunnollista normaalia (kuka sen sitten normaaliksi laskee) elämää.
Ystävällisessä hengessä teen kaiken mihin ryhdyn. Ex-mies ei kuitenkaan ymmärrä mitä sana ystävällisyys tarkoittaa.
Ja kiitos vaan, minulla on kyllä viranomaiset hoitamassa asioita, joissa autan heitä parhaani mukaan. Mies vain keksii jatkuvasti jotain uutta millä kiusata lisää ja tästä myös viranomaiset ovat ihmeissään.
Tietenkin otan vastuun omsta osuudestani, mutta voin myös kertoa, että ex-mieheni on todellakin yksin aiheuttanut nykyisen tilanteen. Niin valitettavaa kuin se onkin.
Kiitos Agaatille vastauksesta.
Korjaan tässä nyt kuitenkin, että en todellakaan hukuta murheitani pulloon, niinkuin vastauksesi perusteella voisi kuvitella.
Alkoholia käytän tosi harvoin ja silloinkin vain kohtuudella.
Olen vakituisessa työssä käyvä nainen ja elän tavallista arkea: töistä kaupan kautta kotiin laittamaan ruokaa ym. kotiaskareita. En siis ole taloudellisesti ns. vaikeuksissa.
Olen hoitanut liudan asioita ja monta liutaa odottaa vielä hoitamista. On tehty listoja ja pidetty listaa myös hoidetuista asioista.
Asioitteni hoitamisessa minulla on apuna muutama oikea viranomainen, jotka ovat yhtä ymmällään ex-mieheni tekemisistä kuin minä ja muut sukulaiset ja tuttavat, sekä minun että hänen.
Ja valitettavasti ex-mieheni on vain ja ainoastaan yksin aiheuttanut nykyisen tilanteen. Hän kun ei tiedä mitä sana ystävällisyys tarkoittaa eikä halua jakaa yhteistä omaisuuttamme.
Minä kyllä tiedän oman vastuuni osuudesta.