Mistä ne rahat sitten tuli?

Huoh, kyllä saa. Katsohan kun ihmiset tunkivat sen ottamansa rahan takaisin sisään kun huomasivat että sieltä jotain sai. Kyllä 100 miljoonasta makselee isommille sponsseille satojentuhansien kotiutuksia. Ja lopuksi: arvaappa minkä takia juuri "sijottaneiden" piti odottaa 6kk että saivat rahaa ulos?

Ponzi-huijaus eli Ponzi-järjestelmä on pyramidipelin muoto, missä joku kerää pääomia kuviteltua tai olemassa olevaa sijoituskohdetta varten luvaten sijoituksille nopeaa ja korkeaa tuottoa: korkeampaa kuin mistään muusta sijoitustoiminnasta on mahdollista saada.

Sijoituskohde voi olla kultavaranto, kaivos, öljyesiintymä, lomaosake tai mikä tahansa tuottoisalta kuulostava kohde.

Todellisuudessa mitään laillista liiketoimintaa ei harjoiteta tai se on vähäistä.

Alussa sijoittajille maksetaan luvattua korkoa tai tuottoa sijoituksille niistä varoista, mitä myöhemmät sijoittajat tuovat järjestelmään.

Nopeat ja runsaat tuotot saavat monet osallistujat sijoittamaan rahat uudestaan järjestelmään ja houkuttelemaan mukaan uusia sijoittajia.

Ideaa markkinoidaan ja levitetään henkilökohtaisen suosittelun periaatteella tutulta toiselle samoin kuin verkostomarkkinointia ja ketjukirjeitä.

---------

Sijoituskohteen markkinoija on taitava psykologinen manipuloija ja uskottava esiintymisessään.

Hän herättää luottamusta ja ihailua kuulijoissaan ollen heille esikuva yrittäjyydestä ja rohkeudesta.

Ehdokkaat uskovat hänen lupauksiinsa suurista tuloista, jos nämä vain rohkenevat sijoittaa tähän "uuteen toimintaan".

Sijoituskohde on yleensä aina jotakin uutta ja mullistavaa, ennen näkemätöntä laajuudessaan, suuruudessaan, tehossaan, tuotto-odotuksissaan, kasvuvauhdissaan ja loistossaan.

Se on jotakin, mitä ihmiset haluavat uskoa voidakseen olla osallisia uskomattomasta onnenpotkusta, kun juuri heidät on valittu saamaan vaurautta löydön avulla.

Ponzi-huijauksen aloittaja maksaa alussa saamistaan sijoituksista korkoa tai sijoitusten palautusta osalle osallistujista.

Nämä innostuvat tästä nopeasta voittojen kotiuttamisesta niin paljon, että suosittelevat ideaa äveriäille tai rahaa muuten vain haluaville tuttavilleen.

Voittoja kotiuttaneet osallistujat sijoittavat usein saamansa voitot takaisin järjestelmään, jolloin huijauksen käynnistäjän ei tarvitse maksaa kaikkia sijoituksia kovin monelle takaisin – tuskin yhdellekään.

Pelin ideana on se, että myöhemmin mukaan lähtenyt maksaa aiemmin verkostoon liittyneelle palkkion värvätyksi tulemisestaan.

Värvätyksi tullut ja hänet värvännyt henkilö eivät tiedä sitä, että uusi osallistuja maksaa itse palkkion omaan "ylälinjaansa".

He luulevat, että palkkiot ovat peräisin tuottavasta sijoituskohteesta eikä uusilta osallistujilta.

Niin kuin huijauksissa yleensä, myös ponzi-huijaus tarvitsee hyväuskoisia uhreja, joiden rahalla ja vaivalla päätekijät rikastuvat.

Ilman uskoa ei mikään pyramidijärjestelmä voisi toimia. Usko onkin keskeinen tekijä kaikissa pyramidijärjestelmissä: verkostomarkkinointi, ponzi-huijaukset ja ketjukirjeet.

Osallistujien usko järjestelmän tuottavuuteen ja päätekijöiden rehellisyyteen jatkuu usein vielä sen jälkeen, kun yrityksen toiminta on joutunut median arvostelun kohteeksi ja poliisitutkinnan alle.

Osa uskoo järjestelmään ja sen johtajiin vielä tuomioiden jälkeen. He eivät ilmeisesti kestä kohdata totuutta ja unelmiensa murskaantumista.

Pääosa tunnustaa kuitenkin joutuneensa petoksen uhriksi, kun tajuaa menettäneensä rahansa, mutta osa pitää tappiotaan muiden kuin järjestelmän ja päätekijöiden syynä.

Uskosta luopuminen vaikuttaisi koko maailmankatsomuksen muutokseen, mistä syystä siihen ei olla valmiita etenkään verkostomarkkinoinnin tavoin toteutetuissa huijauksissa.


Ponzi-huijauksia voidaan pitkittää siten, että saadaan osallistujat tekemään pitkäaikaisia sijoituksia, mitä ei voi nostaa ulos järjestelmästä vasta kuin määräajan kuluttua. Osallistujien tai oikeammin pelaajien voitot näkyvät sitten pitkin matkaa virtuaalisina tuottoina.

Kun sitten lopulta maksun aika tulee, niin läheskään kaikki osallistujat eivät saa sijoituksiaan ja tuottojaan ulos järjestelmästä. Rahat ovat kadonneet tai järjestelmä alkaakin tuottaa yllättäen suuria tappioita juuri ennen kotiutusta, jolloin mitään nostettavaa ei jää jäljelle.

Tämän pitäisi tietysti herättää epäilyksiä, mutta tästä huolimatta jotkin järjestelmät voivat jatkaa vuosia ennen järjestelmän paljastumista mediassa ja poliisin toimesta huijaukseksi.

Monet sijoittajat eivät ota järjestelmästä ulos pääomaansa, kun tuottojen kotiuttamisen aika tulee. He saattavat nostaa pelkästään voitto-osuuden ja sijoittaa pääoman uudelleen systeemiin.

Jotkut sijoittavat voitot ja alkuperäisen pääoman takaisin systeemiin suurempien voittojen toivossa. Tämä hidastaa järjestelmän paljastumista huijaukseksi, koska kestää kauan aikaa ennen kuin suuri määrä sijoittajia huomaa menettäneensä rahansa eivätkä he saakaan sijoituksiaan takaisin voittojen kera.

Varovaisimmat pelaajat ja varhain liittyneet saattavat saada sijoituksensa suurelta osin tai jopa enimmäkseen takaisin, kun alkavat epäillä systeemiä ja yrittävät irrottautua siitä vähin äänin.

Päätekijät maksavat osalle sijoittajia voitot ja sijoitukset takaisin niin kuin pitää, jotta saavat pidettyä mielenkiintoa yllä ja lisättyä järjestelmän uskottavuutta.

Jos pelistä irtaantujia alkaa olla kuitenkin liian suuret määrät, niin päätekijät voivat itse lopettaa järjestelmän ylläpidon, kerätä pääomat ja kadota jäljettömiin.

Näin käy, kun järjestelmä käy liian suureksi ja maa alkaa polttaa jalkojen alla sijoittajien vaatiessa sijoituksiaan ja voittoja yhä suuremmassa määrin ulos järjestelmästä.

Viranomaisten ja poliisin mahdolliset tulevat tutkinnat saavat rikolliset myös luopumaan järjestelmästä, vaikka muuten he voisivat ehkä jatkaa sen pyörittämistä loputtomiin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ponzi-huijaus

mukaan tuli mukaan äveriäitä "sioittajia".

Viranomainen ja media kertoo, että suurimmat sijoitukset ovat olleet välillä 500.000 euroa - 1.000.000 euroa. Näitä "ABC-Sakari" vai kuka se oli kuvaa suursijoittajiksi.

Jos ajatellaan, että mukaan tuli 10 suursijoittajaa a' miljoona euroa, niin se tekee kymmenen miljoonaa. Jos perusjäsen oli sijoittanut 5000 euroa ja sille maksettiin 400 % tuottoa, niin noiden kymmenen äveriään jäsenen sijoituksella maksettiin 500:n (viidensadan) perusjäsenen tuotot vuodeksi.

Kymmenen äveriästä sijoittajaa pystyi siis maksamaan viidensadan perusjäsenen tuotot vuoden ajan. Siitä se tulee helposti. Ei kerro koko totuutta, mutta kyllä ne maksut näistä voi kertyä.

Hannu jakoi WinCapitaan sijoitetuista 100 miljoonasta takaisin jäsenille n. 90 miljoonaa. Sillä se PONZI huijaus pyöri oikein mukavasti.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan PONZI huijauksissa vain n. 5-8 prosenttia sijoittajista saa rahansa takaisin, loput menettävät kaikki sijoittamansa rahat,niin kävi WinCapitasakin. Pieni joukko, alle 10% jäsenistä jakoi tuon n. 90 miljoonaa.

Loput hävisivät kaikki sijoittamansa rahat.

Alla vielä KRP:n lausunto asiasta.

Sijoitusklubi WinCapitan (entinen WinClub) esitutkinnassa on varmistunut, että WinCapita ei ole käynyt valuuttakauppaa. Jutun pääepäilty Hannu Kailajärvi on kuulusteluissa myöntänyt, että WinCapita ei ole saanut tuottoja valuuttakaupoista, vaan sen varat ovat muodostuneet ainoastaan jäsenten rahasuorituksista.

Oulun käräjäoikeuden 27.12.2008 vangitsemaa Kailajärveä on kuulusteltu useita kertoja. Kuulustelut ovat sujuneet hyvin ja edistäneet tutkintaa.

Esitutkinnan mukaan WinCapitalla on varoja jäljellä noin 4,8 miljoonaa euroa, minkä myös pääepäilty on myöntänyt. Nämä varat on asetettu vakuustakavarikkoon jo keväällä 2008.

Loppumetreillä minimisumma taisi olla 2000 €

10 höynäytettyä => 20 000€
100 höynäytettyä =>200 000€

Plus ne lisäsummat joita höynäytetyt ottivat pankista lainana antaakseen pyramidiin muka sijotettavaksi.

selviää - ellei kirjanpitoa niin linnaa.
Asia on hämäräperäinen.

Suomalaiset Suomessa tuomitaan Suomen lakien mukaan.