Väitän, että jos Tarja Halonen ei olisi salannut todellista DDR-menneisyyttään presidentinvaalikampanjoissaan 2000 ja 2006, hänestä ei koskaan olisi tullut Suomen presidenttiä. Lukekaa, hyvät ihmmiset, alla oleva ja miettikää, kuka ja millä aatteella varustettu ihminen meillä nyt istuu Mäntyniemessä. (DDR eli Itä-Saksa oli kommunistinen diktatuuri, joka mm. tappoi omia kansalaisiaan rajoille, kun nämä yrittivät paeta tästä kommunistisesta onnelasta.
Näin kirjoitti Aamulehti: Halonen toimi DDR:n hyväksi luultua aktiivisemmin
Halonen toimi DDR:n hyväksi luultua aktiivisemmin
http://www.aamulehti.fi/teema/ddr/43981.shtml
Osallistuja. Tarja Halosen allekirjoitus on 20.4.1972 pidetyn DDR:n tunnustamiskomitean vuosikokouksen osallistujalistan ensimmäisenä. Halonen valittiin toiselle kaudelle komitean hallitukseen.
Tunnustamiskomitea: Halosen ryhmä vastusti presidentti Kekkosen ulkopolitiikkaa
Presidentti Tarja Halosen toiminta entisen Itä-Saksan hyväksi DDR:n tunnustamiskomiteassa oli tähän asti tiedettyä aktiivisempaa. Komitea vastusti Suomen virallista ulkopoliittista linjaa ja levitti itäsaksalaista propagandamateriaalia.
Halonen myös valittiin yhtenä komitean edustajana presidentti Urho Kekkosen luo vetoamaan DDR:n puolesta. Ulkoministeri Keijo Korhonen on kuvannut komitealaisia Suomen virallisen linjan "selkään ampujiksi".
Alma Median Helsingin toimitus kävi läpi tunnustamiskomitean asiakirjat. Kymmenestä hallituksen kokouksesta ja vuosikokouksesta, joista länsäolotiedot ovat tallella, Halonen oli mukana seitsemässä.
Presidentin osallistumista komitean työhön ei ole tutkittu akateemisesti. Hannu Lehtilän kirjassa Yksi meistä Halonen sivuutti asian toteamalla, että kokouksia oli "yksi tai kaksi vuodessa, eikä sillä siis ollut paljon käytännön toimintaa".
"Nyt on ääri ja laita saavutettu!"
Yleinen käsitys Halosen roolista komiteassa perustuu professori Seppo Hentilän taltioimaan kertomukseen, jonka mukaan Halonen tuli komitean jäseneksi "yllättäen ja sattumalta". Asiakirjat kuitenkin kertovat aktiivisesta työstä DDR:n hyväksi.
Komitean hallitus kutsuttiin koolle huhtikuussa 1972 puhelimitse Länsi-Saksan hallituskriisin vuoksi. Halonen oli paikalla. Komitea edellytti Suomen "aloittavan välittömästi neuvottelut DDR:n hallituksen kanssa".
Toukokuussa 1972 komitea oli tuskastunut siitä, että DDR:n tunnustaminen viipyi. Päätettiin luonnostella kirje presidentti Kekkoselle. Halonen valittiin delegaatioon presidentin puheille.
Kirjeen mukaan mikään ei saisi "estää nimenomaan Saksan demokraattisen tasavallan saattamista tasa-arvoiseksi muiden kansakuntien joukkoon". Kymmenen päivää aiemmin syntyneessä luonnoksessa käytetään kovaa kieltä: "Herra Tasavallan presidentti, eikö nyt jo ole aika katsoa tosiasioita silmiin ja tehdä näkemästämme se johtopäätös, mitä tosiasioista on tehtävä?"
Luonnos päättyy sanoihin: "Nyt on ääri ja laita saavutettu". Loppukaneetti on kuitenkin pyyhitty yli.
Luonnokseen on tehty käsin muutoksia ja huomautus: "Nämä on lähinnä lievennyksiä vanhan herran omanarvontunnolle".
Nuori Halonen kävi presidentin puheilla juhannuksena 1972. Juhani Suomen Kekkos-elämäkerran mukaan presidentti "julmistui", kun komitea tilaisuuden jälkeen väitti presidentin olevan komitean linjoilla. Kekkonen vaati ulkoministeriötä laatimaan oikaisun.
Propagandafilmejä "vapaasta" DDR:stä
Halosen läsnäollessa suunniteltiin DDR.n tunnustamiseksi järjestettyjä "tunnustamisviikkoja". DDR:n kulttuurikeskukselta päätettiin pyytää viikkojen järjestämistä varten "lisäaineistoa". Kyse oli propagandamateriaalista.
Suomeen tilattiin esimerkiksi DDR:n demokratiasta kertova elokuva Kansanedustajat. Esittelytekstin mukaan "Kansan edustajat ovat DDR:ssä toiminnastaan välittömästi vastuussa valitsijoilleen. Demokratiaa toteutetaan Saksan demokraattisessa tasavallassa kansan laajana osallistumisena maansa hallitsemiseen". Elokuvaa näytettiin ilmaiseksi eri puolilla Suomea.
Presidentin kansliasta kerrottiin tiistaina, että Halonen on kertonut työstään komiteassa Yksi meistä -kirjassa. Jatkokysymyksiin ei vastattu.
Katja Boxberg
Taneli Heikka
Alma Media, Helsinki
Näin kirjoitti Aamulehti: Halonen toimi DDR:n hyväksi luultua aktiivisemmin
Halonen toimi DDR:n hyväksi luultua aktiivisemmin
http://www.aamulehti.fi/teema/ddr/43981.shtml
Osallistuja. Tarja Halosen allekirjoitus on 20.4.1972 pidetyn DDR:n tunnustamiskomitean vuosikokouksen osallistujalistan ensimmäisenä. Halonen valittiin toiselle kaudelle komitean hallitukseen.
Tunnustamiskomitea: Halosen ryhmä vastusti presidentti Kekkosen ulkopolitiikkaa
Presidentti Tarja Halosen toiminta entisen Itä-Saksan hyväksi DDR:n tunnustamiskomiteassa oli tähän asti tiedettyä aktiivisempaa. Komitea vastusti Suomen virallista ulkopoliittista linjaa ja levitti itäsaksalaista propagandamateriaalia.
Halonen myös valittiin yhtenä komitean edustajana presidentti Urho Kekkosen luo vetoamaan DDR:n puolesta. Ulkoministeri Keijo Korhonen on kuvannut komitealaisia Suomen virallisen linjan "selkään ampujiksi".
Alma Median Helsingin toimitus kävi läpi tunnustamiskomitean asiakirjat. Kymmenestä hallituksen kokouksesta ja vuosikokouksesta, joista länsäolotiedot ovat tallella, Halonen oli mukana seitsemässä.
Presidentin osallistumista komitean työhön ei ole tutkittu akateemisesti. Hannu Lehtilän kirjassa Yksi meistä Halonen sivuutti asian toteamalla, että kokouksia oli "yksi tai kaksi vuodessa, eikä sillä siis ollut paljon käytännön toimintaa".
"Nyt on ääri ja laita saavutettu!"
Yleinen käsitys Halosen roolista komiteassa perustuu professori Seppo Hentilän taltioimaan kertomukseen, jonka mukaan Halonen tuli komitean jäseneksi "yllättäen ja sattumalta". Asiakirjat kuitenkin kertovat aktiivisesta työstä DDR:n hyväksi.
Komitean hallitus kutsuttiin koolle huhtikuussa 1972 puhelimitse Länsi-Saksan hallituskriisin vuoksi. Halonen oli paikalla. Komitea edellytti Suomen "aloittavan välittömästi neuvottelut DDR:n hallituksen kanssa".
Toukokuussa 1972 komitea oli tuskastunut siitä, että DDR:n tunnustaminen viipyi. Päätettiin luonnostella kirje presidentti Kekkoselle. Halonen valittiin delegaatioon presidentin puheille.
Kirjeen mukaan mikään ei saisi "estää nimenomaan Saksan demokraattisen tasavallan saattamista tasa-arvoiseksi muiden kansakuntien joukkoon". Kymmenen päivää aiemmin syntyneessä luonnoksessa käytetään kovaa kieltä: "Herra Tasavallan presidentti, eikö nyt jo ole aika katsoa tosiasioita silmiin ja tehdä näkemästämme se johtopäätös, mitä tosiasioista on tehtävä?"
Luonnos päättyy sanoihin: "Nyt on ääri ja laita saavutettu". Loppukaneetti on kuitenkin pyyhitty yli.
Luonnokseen on tehty käsin muutoksia ja huomautus: "Nämä on lähinnä lievennyksiä vanhan herran omanarvontunnolle".
Nuori Halonen kävi presidentin puheilla juhannuksena 1972. Juhani Suomen Kekkos-elämäkerran mukaan presidentti "julmistui", kun komitea tilaisuuden jälkeen väitti presidentin olevan komitean linjoilla. Kekkonen vaati ulkoministeriötä laatimaan oikaisun.
Propagandafilmejä "vapaasta" DDR:stä
Halosen läsnäollessa suunniteltiin DDR.n tunnustamiseksi järjestettyjä "tunnustamisviikkoja". DDR:n kulttuurikeskukselta päätettiin pyytää viikkojen järjestämistä varten "lisäaineistoa". Kyse oli propagandamateriaalista.
Suomeen tilattiin esimerkiksi DDR:n demokratiasta kertova elokuva Kansanedustajat. Esittelytekstin mukaan "Kansan edustajat ovat DDR:ssä toiminnastaan välittömästi vastuussa valitsijoilleen. Demokratiaa toteutetaan Saksan demokraattisessa tasavallassa kansan laajana osallistumisena maansa hallitsemiseen". Elokuvaa näytettiin ilmaiseksi eri puolilla Suomea.
Presidentin kansliasta kerrottiin tiistaina, että Halonen on kertonut työstään komiteassa Yksi meistä -kirjassa. Jatkokysymyksiin ei vastattu.
Katja Boxberg
Taneli Heikka
Alma Media, Helsinki
Vastaukset 1
Vanhimmat
ainoa hankiäänestyksellä valittu pressa!