Vasta oli paha riita jädestä,eilen kaikki riistäytyi käsistä.Olin tuonut viikonloppu herkkuja kaupasta.Kun mies tuli töistä kotiin,katsoi kaappiin,,kysyi mitä nämä täällä tekee.Sanoin,että viikonloppu herkkuja syödään yhdessä sunnuntaina.Jäi sikseen.Illalla makea hammasta alkoi kolottaa,avasin keksipaketin.Mies myöhemmi huomasi ja sanoi,että tästä sovittiin.Sanoin,että mun syömiset ei hänelle kuulu.Mies alkoi huutaa,että miksi teet noin läski kasa.Suutuin ja söin miehen edessä lisää jaffa keksejä.Mies sanoi,että oksetan häntä.Päätin sanoa suorat sanat,lähdin ulos ja paiskasin oven kiinni.Myöhemmin huomasin,ettei avaimia ollut mukana.Pimpotin ovi kelloa,muttei mies avannut.Oli pakko lähteä kävelemään siskon tykö. Ei edes hanskoja ollut käsissä,,varmaan pari kilometriä kävelin,nyt jalat aivan jumissa,,Ero tässä kohta tulee :(((
Paha riita eilen :(((((
herkku suu
334715
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Et selvästikkään rakasta puolisoasi saati itseäsi tarpeeksi pitääksesi huolta parisuhteestanne. Suhteesta huolehtimiseen kuuluu myös vastuu siitä, että pitää itsensä kunnossa mahdollisuuksien mukaan.
Mielenosoituksellinen syöminen on todella idioottimasta.
Vittu mikä idiootti!! Et älyä mitään!!!!!!! LOLLOLLOLLOLLOL!!!!
olen itse huomannut että ainoastaan vhh dieetti on poistanut makeanhimon ja mässäämisen ja paino putoaa ja voin kaikintavoin hyvin
Miehesi on laihdutusteollisuuden markkinoinnin uhri. Laihdutusteollisuus luo koko ajan valheellista mielikuvaa siitä, että ihmiset pystyisivät laihtumaan ja vaikuttamaan omaan painoonsa ruokavalinnoillaan. Laihdutusteollisuus on jättibisnes, ja etenkin kaikki lehtitalot Suomessa ovat laihdutusbisneksen käsissä. Siksi totuutta laihdutuksen mahdottomuudesta ei kerrota. Sen sijaan ihmisille luodaan käsitystä siitä, että ostamalla laihdutustuotteita, ja laihdutuslehtiä ihmiset voivat laihtua.
Kuitenkin tieteellinen tutkimus osoittaa selvästi, että vain 5 % kaikista laihduttajista onnistuu pudottamaan painoaan pysyvästi. Muilla laihdutuksen tulokset jäävät ikuiseksi jojo-laihduttamiseksi. Tästä lehdet vaikenevat, koska ne elävät kirjoittamalla laihdutusjuttuja ja mainostamalla laihdutusruokia.
Avioliittonne kariutuu aivan turhaan sen takia, että jotkut selkärangattomat toimittajat ja laihdutusteollisuuden edustajat haluavat tehdä rahaa myymällä ihmisille katteettomia unelmia.
Surullista, mutta minkäs teet rahan mahdille.
on mainostetaan syö sitä ja syö tätä ja pitäähän niitä maistaa lihoohan siinä
Sitten taas syö sitä ja syö tätä niin kalliiksi tulee mutta pysyvää laihtumista ei tapahdu.
Kielloilla ei saada mitään aikaseksi, mutta miten olisi se "porkkana"
Kerroin "Mies piilotti herkut" -ketjussa omista tuntemuksistani mieheni ylipainon ja ruokatottumusten suhteen, ja tunnen tiettyjä sympatioita miestäsi kohtaan. Vaikuttaa kuitenkin siltä, ettei hän ole löytänyt rakentavaa tapaa ottaa asiaa puheeksi, ja toisaalta sinä taas suutuspäissäsi syöt kiusallasikin herkkuja. Eli ei hyvä, kumpikin tekee väärin - joskin kiihtyneenä ja vihaisena tulee sanottua ja tehtyä kaikenlaista.
Minusta on ikävä tosiasia, että joskus kahdella ihmisellä on sen verran erilainen elämäntyyli - toinen on terveysintoilija ja kuntoilija, ja toinen taas rakastaa ruokaa eikä kauheasti innostu urheilusta/liikunnasta - ettei parisuhde tahdo pitkän päälle toimia.
Omassa avioliitossani tämä on yksi harmittava seikka, haluaisin mielelläni miehen mukaan lenkille ja salille - mutta toisaalta olen ns yksinäinen susi, eli minua ei hattaa jos saan tehdä omaa juttuani itsekseni, ja onneksi mies sentään pelaa golfia (aloitin lajin hänen pyynnöstään, se oli ainoa liikuntamuoto josta hän oli kiinnostunut, ja sitä harrastamme yhdessä).
En tiedä mikä neuvoksi, mies tietty sanoi pahasti mutta ilmeisesti ei toisaalta kestä katsoa elämäntyyliäsi. Vakavan keskustelun ja harkinnan paikka, kunhan tunteet on rauhoittuneet.
Vieläkään ei olla kunnolla sovittu,,Kahvilla iltapäivällä riitelimme,kun mies otti kahvin kanssa vain keksin ja minä hillo munkin.Ilta ruualla mies sanoi,että vähennetään vähän syömistä.Söin liian vähän leipää,nyt hirveä nälkä enkä uskalla mennä jääkaapille,kun pelkään,että mies taas suuttuu :((
Munkin kotona on joskus vaikea hengittää, kun en tiedä hengitänkö väärin, ja sitten mies saa raivarin. Mun mies ei siis ainoastaan pyri ohjailemaan mun laihdutusta, vaan välillä vähän kaikkea mun elämässä.
Ei olisi nälkä jos söisit kunnon ruokaa eikä mitään turhaa roskaa kuten keksejä, munkkeja yms.
Jos miehesi haukkuu sinua läskikasaksi, luultavasti olet jo ylipainoinen ja se ei ainakaan omasta mielestäni ole kaunis näky, varsinkaan ilman vaatteita.
Aloita heti urheilu ja ruokavalio kuntoon, jos et näin tee suhteenne kärsii enemmän ja enemmän kunnes lopulta varmaankin loppuu. Tuskin löydät uutta miestä silloin enää mikäli olet jo kaiken ahminnan jälkeen sellainen suuri pallero, sellaisia kukaan halua naisystäväksi.
Miksi ette keskustele asiasta aikuisten tavoin?
Miksi ostat kaupasta kaiken maailman herkkuja jos tiedät, että niiden syömisestä tulee riitaa?
Ehkä miehesi ajattelee myös sinun terveyttäsi kun huomauttelee sinulle syömisistäsi.
Oli oikeassa, et kai oleta. että sinulla on oikeus olla lihava?
Olitko samanlainen sika kun tapasitte? jos vastasit ei niin älä oleta, että miehen täytyy hyväksyä läskisi sillä menithän hänen kanssaan yhteenkin aikalailla siedettävämpänä.
Läski on todella epämielyttävää.
Katsohan itse peiliin!
Et kai kuvittele että sinulla on oikeus olla noin ruma pläsinaama?
Älä ikinä ihmettele jos saat pilkkaa ja alistamista osaksesi. Olet sen ainsainnut koska sinulla ei ole ihmisarvoa rumuutesi vuoksi.
Maailmassa ei mikään muu ratkaise kuin ulkonäkö.
Rumia kalpeita luusäkkejä on lupa simputtaa.
Kallopäät joutavat häpeäpaaluun.
Ryppynahkat anorektikot pitää opettaa tavoille.
Haisevat tyhmät nälkäkurjet joutavat kaatopaikalle, ei heitä ole lupa kenekään ymäärtää tai rakastaa.
Joka on vähänkään epävarma tästä asiasta voi käydä kysymässä neuvoa keskustelupalstalta netistä.
Täällä tiedetään mikä on kaunista ja hyväksyttävää ja mistä saa tykätä ja mistä ei.
Et mahda olla järjen jättiläinen sinäkään?
kotiin? ja keksit ovat pahimpia, Syö heti sokeria tai suklaata, niin ei ole yhtä napostelua!!!!
Sinä et voi laihduttaa miehellesi , et hänen takiaan. Hänen TUELLAAN, kyllä. Mutta loppujen lopuksi laihduttaminen on sinun projektisi, jonka on onnistuakseen lähdettävä sinun tarpeestasi laihtua. Et varmasti lihonnut kiusaksi miehellesi (vaikka hän kuinka koettaisi juntata tällaisen ajatuksen päähäsi) etkä voi laihtua koska HÄN niin haluaa.
Homma meni siinä vaiheessa väärin, kun miehesi alkoi huutaa ja haukkua. Sinun reaktiosi - mielenosoituksellinen syöminen - oli sitten kaikessa teini-ikäisyydessäänkin aivan luonnollinen reaktio. Sinulla on vielä ihan terve omanarvontunto, kun osaat luokkaantua oikeassa paikassa. Keinot ovat hukassa, mutta kuitenkin.
Kommentit tyyliin "oksetat minua" ja sinun jättämisesi oven taakse, ulos omasta kodistasi(olkoonkin että läiskimään lähteminen on yhtä lailla rumaa passiivisaggressiivista käytöstä) ovat mielestäni varoitusmerkkejä siitä, että suhteessanne on jotain pahasti vinksallaan.
Kyse ei ole syömisestäsi vaan miehesi kontrollinhalusta.
Suosittelen kyllä eroa, jos tilanne ei tuosta parane tai vastaavanlaista voimasuhteiden epätasapainoa esiintyy muualla suhteessa.
Meillä tämä sama olisi mennyt aikoinaan niin, että siinä vaiheessa kun kysyn, että mitä minun syömiset miehelle kuuluu, hän olisi sanonut, että hän tietää minulla olevan huono olo napostelun jälkeen ja hän toivoisi minun olevan onnellinen ja että sinähän pyysit muistuttamaan.
Tällä asenteella laihduttiin 40 kiloa.
Tapa, jossa sinä olet "vastuussa" miehellesi syömisistäsi ei toimi. Sinä olet vastuussa itsellesi. Hän voi tukea ja rakastaa, mutta ei voi ottaa henkilökohtaisesti sortumisiasi. Sanoilla lyöminen ei auta.
Jos muualla suhteessanne on vastaavanlaista henkistä väkivaltaa voisin kuvitella sen olevan ainakin yhtenä syynä pahaan oloon, johon syöt. Eli minun arvaukseni on, että jättämällä miehesi pääsisit myös helpommin kiloistasi.
No saahan -ja pitääkin- sitä sanoa asioista, jotka häiritsevät.
Mutta tuollainen kyttäävä natsi-meininki ja haukkuminen on ehkä vähän turhaa. Aikuisella ihmisellä luulisi olevan muitakin keinoja ilmaista mielipiteensä. Mutta turha ilmeisesti on kauhalla vaatia, jos on vain lusikalla annettu.
Eihän se tietenkään ole kovin terveellistä hirveästi herkkuja mättää. Vaikka eihän tässä nyt toisaalta edes käynyt ilmi, että kuinka paljon niitä syöt. Joku kerta-pari viikossa tuskin oikeuttaa mesoamiseen, mutta joku lähes päivittäinen napostelu voi jo pistää toisen huolestumaan.
Mutta keinot ovat tosiaan vain väärät. Laihdutuksen tulee lähteä itsestäsi, ei tuollainen kontrollointi auta mitään, sitä ei kukaan aikuinen ihminen kaipaa missään asiassa. Sen sijaan toisen tukeminen on ehkä se tärkein kannustusmuoto, sinä kun tuskin olet lihonut miehesi kiusaksi ja jos jossain vaiheessa päätät laihduttaa, kannustusta tarvitset (aivan kuten kaikissa muissakin isoissa elämänmuutoksissa).
tukevaa ihmistä, joka ei harmittelisi ihan itsekin omaa ylipainoaan. Vaatteet on telttatyyliä ja ihonpoimut hikoaa ainakin kesällä.
Polvet oireilee monillakin ja iän myötä viimeistään tulee lonkat kipeäksi ja silloin ei liikuta yhtään.
Jos puoliso joutuu katsomaan jurottavaa ihmistä, joka haluaisi laihtua ja samaan hengenvetoon syö vehnäjauhohöttöä (munkkia, keksejä tms.) niin varmasti alkaa puheenaiheet olla vähissä. Ihminen vain surkuttelee itseään ja ulkonäköään ja olemus menee lyttänäksi, itsetunto vähintään.
Aloittajan itsetunto ei vaikuta minusta kovin hyvältä.
Oma puolisoni ei sanonut juuta tai jaata kun aloin hiukan lihomaan. Itsekseni harmittelin ja miestä tympi sama jorina vaikkei siitä ääneen sanonutkaan, silloin.
Sitten aloin katsomaan mitä syön ja lisäsin lihaa ja vihanneksia höttöruuan tilalle. Johan alkoi nälkä lähtemään ja sai tarvittaessa syödä hiukopalaakin.
Nyt mies on antanut sanallistakin palautetta. Hän ei vain halunnut loukata minua.
Kevyttuotteet eivät ole sitten mikään ratkaisu.
Vahvempaa ruokaa niin pysyy nälkä poissa. Samalla jää yhtämittainen napostelu pois. Jauhot ja sokerit ovat ainakin minulle se ongelma, jonka jätin hyvin vähälle.
Voi sitä niinkin ajatella, että joko olet lihava ja jatkat lihavoitumista tai mietit mitä syöt. Ei tarvitse mitään kevyttuotteita vedellä heinän kanssa;)
...halua elää ylipainoisen henkilön kanssa, ja kaikki ystävälliset keinot asioiden muuttamiseksi on jo kokeiltu(?), niin ehkä hän ennen suhteesta lähtemistä vielä yrittää kovemmin keinoin muuttaa asenteesi ylipainoosi ja syömiseesi.
Eihän se tietenkään auta jos toista yrittää vihamielisesti kontrolloida, mutta kyllä minä ainakin ymmärrän miehesi näkökulmankin. Hän todennäköisesti ei millään haluaisi lähteä suhteesta, mutta ei näe mahdollisuutta jatkaa kanssasi jos et laihdu, joten hän yrittää pakottaa sinut (tosin väärin ja lapsellisin keinoin) ajattelemaan asiaa. Myös sinun käytöksesi on lapsellista ja osoittaa, ettet juuri välitä itsestäsi, ota huomioon miehesi toiveita, etkä kuuntele edes hänen asiallisia neuvojaan.
Jos et halua laihtua, niin se on täysin oma asiasi. Se taas on ihan miehen oma asia haluaako hän olla suhteessa ylipainoisen henkilön kanssa. Sinulla on siis valinta edessäsi: Joko a) lähdet suhteesta miehen asiattoman käytöksen takia, b) muutat suhtautumistasi ylipainoon ja laihdutat, tai c) jatkat samaan malliin, jolloin mies luultavasti ennen pitkää jättää sinut.
Jotenkin alkaa tuntua siltä, että sun ja miehesi elämä pyörii vaan syömisen ympärillä ja taistelette kuin pienet lapset onko puuro hyvää vai ei! Hei elämässä on muutakin kuin syöminen! Menkää lenkille, hiihtämään, pulkkamäkeen lasten kanssa tai vaikka kaksin, painikaa vaikka keskellä olohuoneen lattiaa, mutta lopettakaa naurettava tappelu syömisestä!! Ja olen ymmärtänyt että mielestäsi sun ei tarvitse laihtua ja miehesi mielestä olet liian lihava. Olisi varmaan paikallaan kunnon rakentava keskustelu ilman lapsellisia haukkumisia, miksi miehesi haluaa sinun laihtuvan? onko se vaan tekosyy päästä suhteesta irti? Miksi sinä et mielestäsi tarvitse laihdutusta? Harmillista mutta totta, että tuskin suhteenne jatkuu mikäli ette pääse jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen ja pysty puhumaan asioista.
"...varmaan pari kilometriä kävelin,nyt jalat aivan jumissa.."
Tilanteesi on jo aika huolestuttava, mikäli parin kilometrin kävely jumiuttaa jalat täysin. Terveytesi on todellisessa vaarassa. Ota yhteyttä ravintoterapeuttiin.
Totta, jos tosiaan parin kilsan kävely vetää kropan juntturaan niin asiat on huonosti. Terveen 70-vuotiaankin pitäisi pystyä tallomaan tuo matka ilman sen kummempaa dramatiikkaa. Jos miehesi ei olisi sinusta huolissaan hän ei välittäisi sinusta hevon höttöä.
Ehkäpä miehesi on kyllästynyt toistuviin, epäonnistuviin laihdutusyrityksiisi. Häntä ehkä tympii se, että jatkuva jojolaihduttelu rajoittaa myös hänen elämäänsä.
Koko riita syntyi siitä, että olit pettynyt itseesi, sillä JÄLLEEN KERRAN sorruit makeanhimossasi, ET PYSTYNYT PITÄMÄÄN LUPAUSTASI ja tiedät olevasti maailman tappiin saakka matala ja levvee.
Sori vaan, mutta tämä on kylmä totuus. Been there, seen that.
Sen lisäksi että olet läski, olet myös tyhmä kun et osaa edes yh-dys - sa-n-oja kirjoittaa oikein. Itsellesi vielä teet hallaa kun syöt enemmän miehellesi vittuillen. Itsehän en olisi pelkästään jättänyt oven taa, vaan myös pieraissut perään ja kaatanut kylmää vettä päähäsi, että olisit juossut siskosi luokse rivakammin.
Miehelles terkkuja, että täällä olisi kolmekymppinen ex-läski, nykyään mitoissa 165cm/55kg/c-kuppi oleva tumma ja tulinen naaras, joka voisi ottaa kiltin, mutta kovia kokeneen haninassun luokseen...
Hyviä päivällisiä, laatuviinejä, matkailua, luonnossa liikkumista ja hyvää seksiä voisin tarjota. Olisi vähän muuta kuin sohvalla makeanhimoaan ulvova sekopääläski.
ethän tällaisten hyväköiden takia. Älä välitä näistä herjoista, siellä on joku päässyt purkamaan pahaa oloaan, mutta on siellä joku asiallinen vihje.
Hyväksy itsesi, itsesi vuoksi ja hoida itseäsi.
Ostat herkkuja, vaikka olet sairaalloisen ylipainoinen. Kun mies, joka on varmasti huolissasi terveydestäsi mainitsee asiasta, saat skitsot. Ja sitten ihmettelet, miksi mies suuttuu.
Kyllä minuakin oksettaisi, jos mies ahtaisi kupuunsa kilotolkulla keksejä ja olisi lihava.
Minulla on itselläni mies, joka on ylipainoinen (ei tosin sairaaloisen, mutta kuitenkin), verenpainetautiinen sohvaperuna. Suvussa on lisäksi sydänsairauksia ja vaikka mitä. Mies ei välitä tuon taivaallista, syö herkkuja, hemmoittelee itseään minkä ehtii ja jemmailee mm. karkkeja joka paikkaan. Minusta se tuntuu tosi pahalta, ettei hän välitä tuon taivaallista omasta terveydestään, vaikka lääkärit varoittelevat, että kohta on hengen lähtö lähellä. Meilläkin on kuitenkin pieniä lapsia, asuntovelkaa enkä minä haluaisi menettää miestäni.
Myönnän, että joskus tulee mullakin kilahtamisia, kun toinen ei yksinkertaisesti välitä. Itsestään huolehtimattoman sairaan läskin kanssa eläminen on vähän kuin alkoholistin kanssa eläisi. Todella!
Joten tämä aloittaja voisi vähän miettiä perheensä kannalta tilannettaan.
Mutta miksi ajatella muita ja perhettä, kun minäminäminäminä on se kaikista tärkein asia maailmassa?
Eivät tietynlaiset ihmiset halua tehdä ongelmilleen mitään. Helpompaa ulkoistaa ongelma ja antaa läheisten kärsiä.
Musta tuo vertaus alkoholsitin kanssa elämiseen oli hyvä. Miehesi on huolissaan ja harmissaan tavoistasi syödä ja elää ja ensimmäiset inhon merkit on nyt näkyvissä.
Lihavuus ei ole tervettä. Syöt liikaa ja näköjään todella huonoa ruokaa.
Laihtuminen on loppujen lopuksi ihan helppoa. Kun sen päättää. Jos alat liikkumaan ja syömään kevyemmin aivan varmasti laihdut. Ja jos innostut liikkumaan runsaasti, kulutuksesi on aika suurta ja voit siis syödä paljon.
Yritä, oikeasti. Voit paljon paremmin ja olosi on parempi.
ulkonäkö olla sivuseikka eikä hän hyväksy sinua sellaisena kun olet.
Kysymys aloittajalle:
Haluatko todella elää tuollaisen miehen kanssa?
Jos et ole joku 200-kiloinen (ja ehkä silti vaikka olisitkin), niin voisin melkein vannoa, että löydät aika helposti 1000 kertaa paremman miehen, joka hyväksyy sinut ja rakastaa sinua sellaisena kuin olet. Sinulla ei ole mitään velvollisuutta jäädä suhteeseen, jossa sinua kiusataan haukkumalla, sulkemalla ulos omasta kodistasi ja muulla ilkeällä käytöksellä.
Älä välitä siitä, mitä muut ihmiset ajattelevat tai sanovat. Tee niin kuin itsellesi on parasta. Jos rakastat miestäsi ja haluat hänen kanssaan olla yhdessä, on vaihtoehtoina joko olla kynnysmattona ja sietää henkistä väkivaltaa lopun ikäsi tai kunnes mies kyllästyy, tai sitten laihduttaa ja olla muutenkin sellainen kuin mies tahtoo sinun olevan (kaikkea muuta paitsi oma itsesi siis). Kumpikin vaihtoehto on pitemmän päälle täyttä tuskaa, mutta sekin on oma valintasi.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että syömisongelmasi johtuvat todennäköisesti miehesi kusipäisestä käytöksestä. Terveessä, tasapainoisessa ja hyväksyvässä suhteessa tuntisit olosi hyväksi ilman herkkuja, ja laihtuisit aivan huomaamatta kun pahanolon aiheuttaja olisi poissa elämästäsi.
En ymmärrä miten kukaan voi puolustella aloittajan miehen toimintaa! En suostuisi kuuntelemaan tuollaista puhetta edes ventovieraalta, saati sitten omalta mieheltä. Puolisolla ei ole mitään oikeutta toisen vartaloon. Ruumiillinen koskemattomuus avio-/avoliitossa on nykyään jo hyvin sisäistetty, mutta ihmisten pitäisi tajuta että vaatimukset ulkonäön suhteen kuuluvat myös saman otsikon alle. Voit toki omassa päässäsi vaatia mitä haluat, mutta puolisolla ei ole velvollisuutta toteuttaa vaateitasi! Mitä idiootteja täällä oikein kirjoittaa?
Olen sitä mieltä, että jos rakastaa toista ihmistä, niin vartalon koosta tai muodosta ei ikinä voi tulla ongelmaa. Vaikka lihoisi 100 kiloa tai laihtuisi 35-kiloiseksi, tai joutuisi amputoimaan jalat tai halvautuisi kaulasta alaspäin... Jos rakastaa aidosti, niin ei sitä mikään ulkoinen seikka muuta.
Toisaalta jos ei rakasta, niin miksi edes viitsisi vaivautua valittamaan lihomisesta, jos voi samalla vaivalla erota ja etsiä uuden? Ei kenenkään tarvitse väkisin olla jonkun kanssa jos ei miellytä.. Kumpikin on tahollaan onnellisempi jos esim. miehen ei tarvitse vuosikausia nalkuttaa hillomunkeista tai naisen tuntea jokaisesta välipalasta huonoa omaatuntoa.
Olisiko sinusta kiva, jos puolisosi muuttuisi psyykkisesti ja fyysisesti huomattavasti? Alkaisi laiminlyödä terveyttään?
Veikkaisin, että useimmat puuttuisivat esimerkiksi puolison holtittomaksi riistäytyvään alkoholin käyttöön. Miksei sitten syömiseen? Siksikö, että toisella tapaa riippuvainen saa olla itsekäs?
Mun mielipide on se, ettei miehellä ole oikeus haukkua läskiksi ja eikä todellakaan ole oikeutta jättää oven taakse. se voi tukea laihduttamissa ja oikeastaan se olis kovinkin suotavaa se tuki. Riitely ei auta mitään asiaan, koska paha olo voi laukaista lohdutussyömistä. Rakastavalla tuella saa parhaimmat tulokset. yhdessä liikunta, terveellisen ruoan teko yhdessä, mies ei osta sitten herkkuja kotiin jos haluaa kerta et nainen laihtuu (toisaalta haluatko laihtua). ulkonäkö on henkilökohtainen asia ja siitä huomauttelu loukkaa.
Myös minua kiinnostaisi tietää aloittajan paino tai kuinka paljon sitä ylipainoa on? Ja oletko suhteen aikana lihonnut vai oletko aina ollut lihava (siis jos oot ees lihava)? Siis kerro vielä vähän enemmän itsestäsi.
alkoholisti voi lopettaa kyl juomisen mut ylipainoinen ei voi lopettaa syömistä (voi tehdä kyllä valintoja ja vähentää). Siinä näen ainakin eron niiden välillä!
Puolison syömiseen voi kyllä puuttua mutta haukkuminen on väärä keino. se aiheuttaa vain mielipahaa!
Omaa terveyttä voi laiminlyödä monella eri tavalla. Ja jos toisen kanssa elää monta vuotta, pidän hyvin todennäköisenä että jotain laiminlyöntiä oman terveyden suhteen siinä yhdessä elämisen aikana tapahtuu. Uskon, että kaikki laiminlyövät joskus omaa terveyttänsä. Myös vahvasti uskon, että ihminen pakostakin muuttuu elämänsä aikana halusi puoliso sitä sitten tai ei.