Äidilläni todettiin juuri kohtusyöpä joka on levinnyt usealla etäpesäkkeellä maksaan...Äitini on 48-vuotias. Tämä on tietysti musertanut meidät kaikki. Pelkään että aikaa ei ole paljon jäljellä..Sen mitä olen aiheesta lukenut niin vaikuttaa että ennuste erittäin huono.Onko kohtalotovereita jotka ovat tämän läpikäyneet itse? Onko valoa tunnelin päässä vai onko peli menetetty? Koepala on otettu eilen ja nyt vain odotamme vastauksia. Odottavan aika on kuitenkin pitkä kuten tiedätte...Kiitos vastauksista etukäteen!
Kohtalotovereita??!!!
surullinen-81
91475
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
oikein tuli ilmi, kun oli jo edennytkin? Älkää heittäkö toivoa pois, sillä nykyään kaikki on mahdollista. On hyvät ja tehokkaat hoidot.
Kaikille voimia ja uskoa paranemiseen, sillä positiivinen asenne auttaa siinä, että tauti ei saa suurinta otetta.
Se tässä hassuinta onkin, miten tuli ilmi...muutama vko sitten lääkäri ilmoitti että äitini on raskaana. Oltiin kerrassaan ihmeissään koska sterilisaatio tehty vuosia sitten. Sama tulos oli seuraavassakin verikokeessa. Asia jäi kuitenkin painamaan ja äitini varasi yksityisen jossa otettiin ultra;sikiötä/raskautta ei ollut.Sitten juostiin kokeissa ja viimein tulos tuli: hcg beta oli 400. Tämä johti siihen että hänet kuvattiin sairaalassa ja sieltähän koko karmeus paljastui. Perjantaina otettiin maksasta koepalat ja nyt odotamme vastauksia. Kuvissa kuitenkin näkyi että etäpesäkkeitä maksassa useampi ja yksi niistä maksavaltimossa ymmärtääkseni. Olemme yrittäneet olla positiivisia ja vahvoja äitini takia. Rakkaus on kuitenkin niin suuri ettei siihen koko ajan pysty. Toivon parasta mutta varaudun pahimpaan.
Olen tuossa viereisessä palstassa, syöpäpotilaat-palstassa.
Olen itsekin kohtusyövästä toipunut. Kaikki mahdolliset hoidot käyty, poistoleikkaus(kohtu,munasarjat ja lantion imusolmukkeet) solunsalpaajahoidot ja sädetyshoidot, nyt olen työelämässä ja käyn kontrollivaiheessa 4 kk välein.
Äitisi sairaus kuulostaa aika pahalta, etenkin kun löytyi metastaasia maksan kohdalla. Ihmettelen kovasti, kuinka luullaan että äitisi on raskaana? Eivätkö lääkärit päässeet lukemaan aiempia potilaskertomuksia, vaikkapa maininta sterilisaatio jo tehty? Tuo hcg beta on minulle outo.
Todella outo juttu. Kuinka lääkärit päättyivät tutkimaan juuri maksajuttua, vaikka yleensä huomio kohdistetaan juuri äskettäin todettuun sairauteen?
Tsemppiä äidillesi ja voimia sinulle ja läheisille!
lääkäriin alunperin, jossa lääkäri ensin epäili/määritteli, että olis raskaana? Millaisia oireita äidilläsi oli jotka ajoivat lääkärin pakeille? Kuten kohtalotoveri kertonut, sairaudesta voi selvitä ja sitä toivon. Onko teitä sisaruksia useita ja mies tukemassa?
Alunperin äitini oli ihan muissa asioissa eri lääkäreillä. Häneltä löytyi muutama kuukausi sitten munuaiskiviä joita on hoidettu HYKS:ssä. Sieltä nämä omituiset veriarvot selvisivät ja sitten alettiin selvittämään asiaa naistenklinikalla. Itselläni tukea ei ole, isäni kuoli 10vuotta sitten,mieheni ei osaa olla tukena. Sisaruksia meitä on ainoastaan 2, pikkusiskoni on vasta 14-vuotias ja asuu äidin kanssa.Oireita äidilläni ei ole ollut muuta kuin pitkän aikaa vaivannut vatsan turvotus jota lääkäri ei ole ottanut millään lailla tosissaan.
Äitini kuoli pari vuotta sitten rintasyöpään, joka oli levinnyt maksaan. Jaksoi taistella sitkeästi viitisen vuotta. Lopullinen alamäki oli nopea.
Hän halusi ehdoin tahdoin asua kotona loppuun asti. Ja tähän kohtaan puuttuisinkin.
Ainakaan meillä ei tuo kivun hoito pelittänyt enää loppuvaiheessa, vaan äiti kuoli kituen pois. Aikaisemmin, varhemmassa vaiheessa, hänkin kyllä sanoi, että kipu ei jalosta. Minkä uskonkin.
Tällä vain tarkoitan, että olkaa viisaampia kuin me, ja ottakaa potilaan itsemääräämisoikeus pois varhemmassa vaiheessa, ennen kun häneltä pää karkaa. (mitä on muuten hemmetin vaikeaa havaita, varsinkin kun asuu itse sadan kilometrin päässä)
Meillä havaittiin silloin kun sairaanhoitaja oli käymässä, ja kysyi äidiltä että oletko ottanut lääkkeesi, ja äiti vastasi, että minä olen ne hänelle antanut. (olin satunnaisesti paikalla.) Ja, en todellakaan ollut. Sen jälkeen sovittiin että isä antaa ne äidille, mutta löysin ne sänkyyn piilotettuina. (ja äiti oli koko ajan erittäin tuskainen)
Ei auttanut kuin nostaa rähinä hoitohenkilökunnan kanssa, ja vaatia morfiinia laastareina, tai suoneen. Sitä äiti kerkesi saamaan vain yhden yön ennen lähtöään.
eikä niin hyviä uutisia:'(kohtusyöpää ei ole. Mutta: haimasyöpä löytyi!eli kyseessä haimasyöpä joka levinnyt usealla etäpesäkkeellä maksaan. Kaiken lukemani jälkeen olen lohduton vaikka yritän pitää toivoa yllä. Sukulaiset hyppivät silmille kun väittävät että hötkyilen asioissa. Tämä ei kuulemma ole lopullista ja äiti paranee laadidaa...ihanaa se olisi jos näin kävisi. Olemme puhuneet siskoni 14vee kanssa mitä sitten kun äiti on huonossa kunnossa taikka kuolee.mihin sisko haluaisi muuttaa, miten koulut. Sukulaisten mielestä näistäkään ei saisi puhua...argh! äitini kuitenkin toivoo että asiat ovat selvillä kun aika tulee. Tämä sukulaisten ymmärtämättömyys realiteetteihin ottaa voimille jo tämän kaiken muun järkytyksen lisäksi. Itsellä on voimat ihan lopussa ja olo tuntuu epätodelliselta...
Otapa heti yhteyttä yksityiseen syöpäklinikkaan:
http://www.docrates.fi/ Ehkä heillä olisi jokin toimiva hoitomenetelmä. Kaikkea toivoa ei saa vielä heittää. Äitisi on kuitenkin syöpäpotilaaksi nuori, elinvoimaisessa iässä. Nuo hoidot ovat kalliita, mutta eikö niitä kannattaisi kokeilla vaikka velkarahalla, jos apua voisi olla...
Hei
Ota yhteyttä alueesi syöpäyhdistykseen. Heiltä saa asiallista, oikeaa tietoa, tukea ja apua. Monilla syöpäyhdistyksillä on esim. tukihenkilötoimintaa, mikä on maksutonta. Yleensäkin neuvonta on maksutonta. www.cancer.fi kotisivuilta löytyy maakunnallisten syöpäyhdistysten yhteystietoja. Voimia sinulle ja perheellesi tässä tilanteesa!