En halua lääkkeitä.!

Mulla on kanssa vaikea masennus ja on kokeiltu kolmea lääkettä tähän mennessä. Oon painiskellut saman asian kanssa kuin sä eli syönkö lääkkeitä vai en, mutta masennus on kuitenkin niin paha ettei oo paljon vaihtoehtoa. Sitä paitsi hoitamaton masennus on uusiutuessaan aina vaikeahoitoisempi. Mä oon päättänyt, että hoidan itteni nyt kerralla kuntoon eli syön lääkärin määräämät lääkkeet sivuvaikutuksista huolimatta ja käyn terapiassa. Ehkä säkin voisit aloittaa lääkehoidon, eihän se loppuelämää kestä!

Itse en ole käytännössä masentunut, vaan "sairastuin" psykoosiin stressin seurauksena. Tässä olen nyt vuoden ihmetellyt elämää diagnoosin jälkeen ja huomannut vähitellen, että vika on minussa itsessäni. Minulla on ollut elämäni aikana paljon vastoinkäymisiä, mutta ongelma itsessään on se, etten ole käsitellyt näitä vastoinkäymisiä ollenkaan. Olen aina työntänyt kaikki negatiiviset tunteet jonnekin aivojen sopukoihin ja kuvitellut niiden haihtuvan ilmaan. Tosiaan sitten liika stressi johti lopulta kuitenkin psykoosiin. Sain lääkityksen, jonka kuitenkin lopetin puolen vuoden jälkeen ilman lääkärin kuulemista, koska niistä ei ollut mitään konkreettista hyötyä.(Olin masentunut eikä ssri- lääkityksestä ollut mitään apua, kuulin välillä ääniä ja olin psykoottinen, eikä risperdalista ollut mitään hyötyä, ainoastaan alkoholi toimi ongelmia vastaan). Yhäkin yritin kieltää kaikki negatiiviset tunteeni. Minulla oli/on mahdollisuus psykoterapiaan, mutta aloin käsittelemään näitä tuntemuksia ihan itse. Aloin läpi käymään omia ongelmiani. Hyvin rankkaa on ollut ja välillä epätoivoistakin mutta nyt kuukauden jälkeen tunnen itseni koko ajan vapautuneemmaksi ja eheämmäksi. Välillä on yhä lievästi psykoottisia tiloja, mutta koko ajan tunnen itseni paremmaksi. Koko ajan tunnen enemmän sellaisia tunteita ja tuntemuksia kuin joskus ennen "sairastumistani".(Tunsin itseni mieleltäni hyvin turtuneeksi ja tunnottomaksi psykoosin aikoihin.)
Tiedän kuitenkin, että tästä on vielä pitkä matka normaaliin tilaan, mutta tämä edistyminen luo koko ajan lisää uskoa omaan paranemiseen. Omien tunteiden käsittely itse tai muiden avulla voi siis olla pelastus myös sinulle.

Masennus on sellanen juttu,ettei sen kanssa kannata turhaan miettiä,syökö lääkettä vai ei.Minulla itselläni on ollut jo hyvin kauan masennuslääke niinkuin on ollut monella muullakin ihmisellä iästä riippumatta.

Ihan ekaks.Lääkäri ei määrää masennuslääkettä turhaan,joten sinun kannattaisi miettiä ihan oikeesti,miksi et aluaisi sitä käyttää.????Siis masennuslääkettä.

Tokaks.Miksi haluat olla huonovointinen eli tässä tapauksessa masentunut ja kärsiä masennuksesta jos sinulla on mahdollisuus tuntea hyvänolontunnetta masennuslääkettä käyttäessäsi.????

Kolmanneksi.Oletko ajatellut,mitä kaikkea masennus saa aikaa hoitamattomana?Kuinka kauan aivot jaksavat toimia normaalisti ilman masennuslääkettä,jos sinun aivosi kerran tarvitsevat lääkelisää?Miten sokeritautinen voisi elää ilman insuliinia,jos hän insuliinia tarvitsee ettei verensokeri nouse liian korkealle. Ihan sma juttu on masennuksessa,joka ei poistu ilman lääkettä.Ei sen kummempi asia.

Minulla on kaamos eli vuodenaikaismasennusta.Se tarkoittaa,että alan tulla alakuloiseksi lokakuussa ja pahin aika on marras-joulukuussa ja tammikuussakin tuntuu vielä raskaalta.Kevään saapuessa olo helpottuu.Käytän ssri-lääkettä ja olen käyttänyt sitä jo noin kuusi vuotta.Pääasia,että voin paremmin ja minun ei tarvitse kokonaan erakoitua ja jättää arkista elämääni.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaamosmasennus

Joten suosittelisin sinulle.Mene nyt lääkäriin ja kerro tilanteesi.Aloita lääkitys,sillä ymmärrät varmasti,että masentuneena ei ole hyvä eikä kiva olla.

Syitä toki masennukseen on monia.

Sinulla on mahdollisuus parantua ilman lääkkeitä, mutta joudut tekemään paljon työtä sen eteen. En suosittele mitään terapiaa, tai muuta hömppää, vaan asian ytimeen menemistä.

Masennus aiheutuu muuten bakteeritulehduksesta aivoissa (tiedetään jo tarkka lajikin), ja on parannettavissa, ja lähestymistapasi on oikea, eli ei masennuslääkkeitä, antibiootteja voi harkita, mutta pelkillä lisäravinteilla selviää yleensä. Masennus on yleensä helppo parantaa tällä tavalla, verrattuna muihin sairauksiin, mutta saat nähdä ettei se helppoa silti tule olemaan, ainakaan alussa.