koppivene vai auringosta nautiskelua

tuli/oli ensin.

Targa olisi vallan mainio vene, mutta se on pilattu perävetolaitteella.
Akselivetoisena olisi mitä parhain.

helikopterilla olisi helpompaa ja huomattavasti halvempaa. Copterlaine matkallaan Viroon tai takas tekee mielellään välilaskun mökillesi. Ajattele sitä!

Ekonomisti... kirjoitti:

helikopterilla olisi helpompaa ja huomattavasti halvempaa. Copterlaine matkallaan Viroon tai takas tekee mielellään välilaskun mökillesi. Ajattele sitä!

aamupuurosi niin kasvat vielä.

Land Cruiser kirjoitti:

Targa olisi vallan mainio vene, mutta se on pilattu perävetolaitteella.
Akselivetoisena olisi mitä parhain.

Perävetolaite on merikelpoisempi, ohjailtavissa ja taloudellisempi.

Akseli ei ole noista mitään.

Akseli ei ole noista mitään. kirjoitti:

Perävetolaite on merikelpoisempi, ohjailtavissa ja taloudellisempi.

Akseli ei ole noista mitään.

"Perävetolaite on merikelpoisempi"

Selitäppäs mitä tämä tarkoittaa?

Vetolaitteella ohjattavuus varsinkin satamissa sekä pakittaessa toimii kyllä paremmin, mutta itselläni ei ole ollut mitään vaikeuksia sitten nuoruusvuosien (12v ja alle) niissäkään.

Taloudellisuudesta ollaan montaa mieltä. Varsinkin kun otetaan huomioon laiteiden kesto ja toisaalta huoltokustannukset tulee akseli pitkässä juoksussa taloudellisemmaksi. Myös akselivedon huolettomuus ja varmuus käytössä tuo mielenrauhaa jota ei edes rahassa voi mitata.

Denny Crane kirjoitti:

"Perävetolaite on merikelpoisempi"

Selitäppäs mitä tämä tarkoittaa?

Vetolaitteella ohjattavuus varsinkin satamissa sekä pakittaessa toimii kyllä paremmin, mutta itselläni ei ole ollut mitään vaikeuksia sitten nuoruusvuosien (12v ja alle) niissäkään.

Taloudellisuudesta ollaan montaa mieltä. Varsinkin kun otetaan huomioon laiteiden kesto ja toisaalta huoltokustannukset tulee akseli pitkässä juoksussa taloudellisemmaksi. Myös akselivedon huolettomuus ja varmuus käytössä tuo mielenrauhaa jota ei edes rahassa voi mitata.

Lue lisää

Akseli on uppotukki perävetoon verrattuna,
koska siitä puuutuu konetrimmit.

Akselin potkurinvaihto vie telakalle.

Vetolaite saadaan suojaan kun on matalaa ja vetolaitteellisen potkuri voidaan vaihtaa miltei kuivin käsin vene vedessä.

Akseli on halpa ja sopii erinomaisesti nille, jotka eivät huolla mitään valmistajan ohjeiden mukaan vaan odottavat suurta paukahdusta.

kumpikohan kirjoitti:

tuli/oli ensin.

alkoi ensin tekemään ympärikäveltäviä keskikajuuttaisia malleja ?

sarinin veistämöhistoria ulottuu pidemmälle, mutta ympärikuljettava keskikajuuttainen sisäperämoottori- malli tuli kaiketi ensiksi targa yachts oyltä.
(1984 alkaen targa 25-mallin oikeuden omistaja botnia marin)

1970- luvulta alkaen valmistetussa menestysmallissa minor 700ssa yhdistyivät takahyttiveneen ja ympärikuljettavuuden ominaisuudet ja siten se oli kyllä merkittävä kehitysvaihe. voimalähteeseen ei kai kannata tässä edes puuttua.

mutta se ei suinkaan vielä ollut sellainen keskikajuuttainen ympärikuljettava joista molemmat veistämöt ovat nykyisin tunnettuja.

siihen kun tarvittiin vielä lisä-innovaatiota.

oletko eri mieltä?

kumpikohan kirjoitti:

alkoi ensin tekemään ympärikäveltäviä keskikajuuttaisia malleja ?

sarinin veistämöhistoria ulottuu pidemmälle, mutta ympärikuljettava keskikajuuttainen sisäperämoottori- malli tuli kaiketi ensiksi targa yachts oyltä.
(1984 alkaen targa 25-mallin oikeuden omistaja botnia marin)

1970- luvulta alkaen valmistetussa menestysmallissa minor 700ssa yhdistyivät takahyttiveneen ja ympärikuljettavuuden ominaisuudet ja siten se oli kyllä merkittävä kehitysvaihe. voimalähteeseen ei kai kannata tässä edes puuttua.

mutta se ei suinkaan vielä ollut sellainen keskikajuuttainen ympärikuljettava joista molemmat veistämöt ovat nykyisin tunnettuja.

siihen kun tarvittiin vielä lisä-innovaatiota.

oletko eri mieltä?

Lue lisää

Miten Targassa ja Minorissa kuljetaan takaa ympäri?

ympäri? kirjoitti:

Miten Targassa ja Minorissa kuljetaan takaa ympäri?

Etko ole koskaan nähnyt sen enempää Targaa kuin Minoriakaan?

Akselin potkuriinvaihto vie... kirjoitti:

Akseli on uppotukki perävetoon verrattuna,
koska siitä puuutuu konetrimmit.

Akselin potkurinvaihto vie telakalle.

Vetolaite saadaan suojaan kun on matalaa ja vetolaitteellisen potkuri voidaan vaihtaa miltei kuivin käsin vene vedessä.

Akseli on halpa ja sopii erinomaisesti nille, jotka eivät huolla mitään valmistajan ohjeiden mukaan vaan odottavat suurta paukahdusta.

Lue lisää

"Akselin potkurinvaihto vie telakalle."

Joutuuko useinkin potkuria akselivetoisessa vaihtamaan? Itselläni on ollut useampikin akselilla varustettu vene ja yhden kerran on joutunut käyttämään potkurin huollossa sen osuttua uppotukkiin lähes 50 vuoden aikana. Akselivetoisessa pitää olla sellainen rakenne ettei potkuri ole alimmaisena. Köli suojaa potkurin ollessaan alin kohta vedessä. Myös sivussa olevalta esteeltä potkuri on helpohko suojata kölin sivusta johdetulla rakenteella.

Tapanani on ollut huoltaa perän laakeria sekä boksia kuten myös muukin vene. Kokemukseni itsellä on yhdestä vetolaitteesta, mutta tuttavapiirissä niitä on useampiakin, niihin ja vesillä sattuneisiin kokemuksiin perustan väitteeni. Jos omistat tai ostat perävetolaitteela varustetun veneen muistathan laittaa varustelistaasi myös kunnollisen hinausköyden.

ihan tosissasi? kirjoitti:

Etko ole koskaan nähnyt sen enempää Targaa kuin Minoriakaan?

Oikeaoppisen ulompana olevan törmäyslistan sijasta uloimpana on korkealla oleva heikko tiikkikaide, joka survoo kädet.

Leveiltä sivukansilta tulee päästä takatasolle molemmilta puolita yhdellä askeleella.

Takataso tulee olla täydellisesti pyöristetty.

ympärikäveltävyys kirjoitti:

Oikeaoppisen ulompana olevan törmäyslistan sijasta uloimpana on korkealla oleva heikko tiikkikaide, joka survoo kädet.

Leveiltä sivukansilta tulee päästä takatasolle molemmilta puolita yhdellä askeleella.

Takataso tulee olla täydellisesti pyöristetty.

Lue lisää

Taitaa sitäpaitsi paloturvallisuuskin olla rempallaan, eikä erillistä yö-ohjaamoakan oikein löydy.. Eli täysin sopimattomia meripelastustehtäviin pohjoisella jäämerellä..

Juu, tiedän että sinulla on välimerelle valmistettu vene, joka on ainut turvallinen koko maailmassa, mutta pitäisikö kuitenkin tarkistaa lääkitys?

ympärikäveltävyys kirjoitti:

Oikeaoppisen ulompana olevan törmäyslistan sijasta uloimpana on korkealla oleva heikko tiikkikaide, joka survoo kädet.

Leveiltä sivukansilta tulee päästä takatasolle molemmilta puolita yhdellä askeleella.

Takataso tulee olla täydellisesti pyöristetty.

Lue lisää

Alkoi tuntua tutulta. Kaikissa Itämeren olosuhteissa turvallisesti ja mukavasti perheen kanssa blaahblaahblaah

Herää, pahvi: jos sinulla yleensä on venettä, mitä epäilen vahvasti, ja jos se on väittämäsi mukainen, niin ehkä se on kelvollinen käyttöön. Mutta ei se mitään minimistandardia aseta, jota kevyemmillä ja halvemmilla ei voisi liikkua.

ympärikäveltävyys kirjoitti:

Oikeaoppisen ulompana olevan törmäyslistan sijasta uloimpana on korkealla oleva heikko tiikkikaide, joka survoo kädet.

Leveiltä sivukansilta tulee päästä takatasolle molemmilta puolita yhdellä askeleella.

Takataso tulee olla täydellisesti pyöristetty.

Lue lisää

Vaatikaa turvallisia veneitä, ja ottakaa
kaitet pois tarvittaessa ellei kaiteen siirto sisemmäksi onnistu.

Bellastakin löytyy näitä, ei siinä SAR-luokitettua tarvita.

Akseli ei ole noista mitään. kirjoitti:

Perävetolaite on merikelpoisempi, ohjailtavissa ja taloudellisempi.

Akseli ei ole noista mitään.

Rungolla on. Rungon tulee olla suunniteltu toimimaan käytettävän vetolaitteen kanssa.

Jos haluaa saivarrella, niin itseasiassa akseliveto on vetolaitetta merikelpoisempi. Kun veneen koko kasvaa tapeeksi suureksi ja konetehot sen mukana, niin etpäs saa siihen enää vetolaitetta. Saat sen vain akselivedolla.

Denny Crane kirjoitti:

"Akselin potkurinvaihto vie telakalle."

Joutuuko useinkin potkuria akselivetoisessa vaihtamaan? Itselläni on ollut useampikin akselilla varustettu vene ja yhden kerran on joutunut käyttämään potkurin huollossa sen osuttua uppotukkiin lähes 50 vuoden aikana. Akselivetoisessa pitää olla sellainen rakenne ettei potkuri ole alimmaisena. Köli suojaa potkurin ollessaan alin kohta vedessä. Myös sivussa olevalta esteeltä potkuri on helpohko suojata kölin sivusta johdetulla rakenteella.

Tapanani on ollut huoltaa perän laakeria sekä boksia kuten myös muukin vene. Kokemukseni itsellä on yhdestä vetolaitteesta, mutta tuttavapiirissä niitä on useampiakin, niihin ja vesillä sattuneisiin kokemuksiin perustan väitteeni. Jos omistat tai ostat perävetolaitteela varustetun veneen muistathan laittaa varustelistaasi myös kunnollisen hinausköyden.

Lue lisää

Sinua on vain yksi.
Muut tarvitsevat lekaa, pilliä,telakkaa,...

Denny Crane kirjoitti:

"Akselin potkurinvaihto vie telakalle."

Joutuuko useinkin potkuria akselivetoisessa vaihtamaan? Itselläni on ollut useampikin akselilla varustettu vene ja yhden kerran on joutunut käyttämään potkurin huollossa sen osuttua uppotukkiin lähes 50 vuoden aikana. Akselivetoisessa pitää olla sellainen rakenne ettei potkuri ole alimmaisena. Köli suojaa potkurin ollessaan alin kohta vedessä. Myös sivussa olevalta esteeltä potkuri on helpohko suojata kölin sivusta johdetulla rakenteella.

Tapanani on ollut huoltaa perän laakeria sekä boksia kuten myös muukin vene. Kokemukseni itsellä on yhdestä vetolaitteesta, mutta tuttavapiirissä niitä on useampiakin, niihin ja vesillä sattuneisiin kokemuksiin perustan väitteeni. Jos omistat tai ostat perävetolaitteela varustetun veneen muistathan laittaa varustelistaasi myös kunnollisen hinausköyden.

Lue lisää

Taas yks uuno, joka jaksaa vääntää paskaa settiä akseli vs perävetolaitteen eroista.
Etkö tajua sitä asiaa, että kun argumentoit "köli suojaa akselivetoisen potkuria blaablaablaa", niin vertaat kaksi ERI venettä toisiinsa?!?
Nimittäin LIUKUVARUNKOISTA ja PLAANAAVAA.
Mä en ikinä huolis akselivetoista plaanaavaa venettä, koska jos kiville matka vie, niin siellä saa potkurit, akseleineen niin kovaa turpaan, että heikompia hirvittää!

Craneko/kö,kö? kirjoitti:

Taas yks uuno, joka jaksaa vääntää paskaa settiä akseli vs perävetolaitteen eroista.
Etkö tajua sitä asiaa, että kun argumentoit "köli suojaa akselivetoisen potkuria blaablaablaa", niin vertaat kaksi ERI venettä toisiinsa?!?
Nimittäin LIUKUVARUNKOISTA ja PLAANAAVAA.
Mä en ikinä huolis akselivetoista plaanaavaa venettä, koska jos kiville matka vie, niin siellä saa potkurit, akseleineen niin kovaa turpaan, että heikompia hirvittää!

Lue lisää

ilmeisesti uppoumarunkoista ja plaanaavaa?

Käsittääkseni tämä on keskustelupalsta jolla on tarkoitus keskustella. Alunperin kerroin vain mielipiteeni asiasta ja sen jälkeen olen keskustellut vastaamalla minulle esitettyihin kommentteihin.

Tämä uuno on veneillyt yli 40 vuotta erilaisilla veneillä joista yksi on ollut perävetolaitteella. Perävetolaitteellista venettä on pidettävä kuin "kipeätä pillua" ja samanlaista on sellaisella ajaminenkin on. On aivan sama mikä on vetotapa kun ajetaan merkittyä väylää jossa ei ole pelkoa pohjakosketuksista. Kun taas kolutaan väylien ulkopuolella on akseli ehdoton. Nyt kommentoit vetolaitteen ylösnosto mahdollisuudesta, mutta toki voit sen tehdä, jos se helpottaa oloasi. Itse en laske tuon olevan mitenkään autuaaksi tekevä asia, ja puhun kokemuksesta. Viime kesänä ajoin n30 tuntia volvon D6 jossa oli duoprop vetari 10m venessä. En tykännyt.

Jos matka on viemässä kiville on todennäköistä etten aja sille kovaa. Jokainen saa ajaa millaisella tykkää, mutta kai mielipiteensä saa sanoa ilman, että otat nokkiisi? Kaiva hyvä mies se pieni vihreä pois nenästäsi, on helpompi hengittää.

t:Denny Crane (uuno)

Craneko/kö,kö? kirjoitti:

Taas yks uuno, joka jaksaa vääntää paskaa settiä akseli vs perävetolaitteen eroista.
Etkö tajua sitä asiaa, että kun argumentoit "köli suojaa akselivetoisen potkuria blaablaablaa", niin vertaat kaksi ERI venettä toisiinsa?!?
Nimittäin LIUKUVARUNKOISTA ja PLAANAAVAA.
Mä en ikinä huolis akselivetoista plaanaavaa venettä, koska jos kiville matka vie, niin siellä saa potkurit, akseleineen niin kovaa turpaan, että heikompia hirvittää!

Lue lisää

veneitä on vähän kauheesti isompia ja hienompia kuin vetolaitteilla varustettuja plaanaavia.

Denny Crane kirjoitti:

ilmeisesti uppoumarunkoista ja plaanaavaa?

Käsittääkseni tämä on keskustelupalsta jolla on tarkoitus keskustella. Alunperin kerroin vain mielipiteeni asiasta ja sen jälkeen olen keskustellut vastaamalla minulle esitettyihin kommentteihin.

Tämä uuno on veneillyt yli 40 vuotta erilaisilla veneillä joista yksi on ollut perävetolaitteella. Perävetolaitteellista venettä on pidettävä kuin "kipeätä pillua" ja samanlaista on sellaisella ajaminenkin on. On aivan sama mikä on vetotapa kun ajetaan merkittyä väylää jossa ei ole pelkoa pohjakosketuksista. Kun taas kolutaan väylien ulkopuolella on akseli ehdoton. Nyt kommentoit vetolaitteen ylösnosto mahdollisuudesta, mutta toki voit sen tehdä, jos se helpottaa oloasi. Itse en laske tuon olevan mitenkään autuaaksi tekevä asia, ja puhun kokemuksesta. Viime kesänä ajoin n30 tuntia volvon D6 jossa oli duoprop vetari 10m venessä. En tykännyt.

Jos matka on viemässä kiville on todennäköistä etten aja sille kovaa. Jokainen saa ajaa millaisella tykkää, mutta kai mielipiteensä saa sanoa ilman, että otat nokkiisi? Kaiva hyvä mies se pieni vihreä pois nenästäsi, on helpompi hengittää.

t:Denny Crane (uuno)

Lue lisää

Ylläoleva otsikolla "Kaikkien Uunojen äiti?" kirjoitettu viesti oli aivan asiaa, joskin kirjoitettu epäasialliseen sävyyn.
Sellaiset liukuvarunkoiset akselivetoiset veneet, joiden potkurit ovat täysin suojattaja pohjan alla ovat kyllä erittäin haavoittuvaisia pienessäkin pohjakosketuksessa.
Rajummassa karilleajossa jopa uppoamismahdollisuus on olemassa, kuten aikoinaan kävi Viking-veneellä Hangon edustalla.

Jos haluaa koluta matalia poukamia luonnonsatamia etsikellen, niin vetolaite on ehdottomasti parempi. Ylösnostettuna puolisen metriä vettä riittää.
Toisaalta pieni pohjakosketuskaan ei ole katastrofi, koska potkuri on vaihdettavissa hyvinkin helposti useimmiten uimatasolta.
Sopivasti evään osuessa kivi vain nostaa vetolaitteen ehkä ilman mitään näkyvää vauriota.

Uudet IPS-vetolaitteet kyllä tuntuvat tällaiseen tarkoitukseen aivan sopimattomilta.

Akselivedon etu toki on todennäköisesti alemmat huoltokustannukset ja luotettavampi rakenne. Sanoisin, että käyttötarkoitus ratkaisee paljon.
Jos liikkuisin vain väyliä tai ehdottomasti tuttuja reittejä, valitsisin akselivedon. Seikkailijalle vetolaite sopii paremmin.

Jaatsi kirjoitti:

Rungolla on. Rungon tulee olla suunniteltu toimimaan käytettävän vetolaitteen kanssa.

Jos haluaa saivarrella, niin itseasiassa akseliveto on vetolaitetta merikelpoisempi. Kun veneen koko kasvaa tapeeksi suureksi ja konetehot sen mukana, niin etpäs saa siihen enää vetolaitetta. Saat sen vain akselivedolla.

Lue lisää

Eli akselin pohjan suunnitteluvirhe haittaa vähemmän kun on jalkoja ja voimaa tarpeeksi.

Menkää koeajolle aina jos kyseesä on 3x akseli.

...juuri päinvastaista mieltä. Jos käyttö on lähes pelkkää yhteysveneajoa, niin silloin perä- tai keskikoppivene tuntuu oikeastaan ainoalta vaihtoehdolta. Mutta matkaveneeksi avo-ohjaamoinenkin puoltaa paikkaansa, koska kyllä niitä päiviä on yleensä joka kesä, jolloin on mukava ajaa avo-ohjaamosta. Flaikkariveneessä olisi tietysti molemmat, mutta hyvä flaikkarivene on useimpien budjetin ulkopuolella (hinnat on yleensä 200 000 ylöspäin).
Jos kohta on sanottava, että alkaa ne kuomusulkeiset pänniä aikaa myöten matkaveneessäkin. Eihän se kauaa kestä, 5-10 minuuttia, mutta kun se on sellaista turhaa pakkopullaa.

Enpä ole tosiaan aktiivisesti osallistunut. Kiitos asiallisista ja asiattomista kommenteista. Päädyin nyt koppiveneeseen, eli vaihdoin Walk Aroundini, jossa avo-ohjaamo, Falconiin.

Syksyllä ollaan taas viisaampia päätöksen onnistumisesta!

Ei ole hangroud nimimerkki, mitä tarkoittaneekin, vaan tosissaan mielipiteitä kysynyt, Nyt vuoden jälkeen voi todeta, että Falcon hyvällä moottorila (Volkkari 260 / 6 sylinteriä) toimi´hyvin ja matkaakin kertyi 120 tuntia, viimeiset Tammisaari Gullkrona-Nauvo-Jurmo jne lokakuun jälkipuoliskolla, jolloin avovene ei olisi toiminut! Uusi kevät uudet innostukset, mitä mieltä Nord Star / Minor / Targa / Paragon / Grandezza kokoluokassa 30 jalkaa? Yleensä kaksi ja koira, mutta merikelpoisuutta ja hiljaisuutta arvostamme?

tikkapeke kirjoitti:

Ei ole hangroud nimimerkki, mitä tarkoittaneekin, vaan tosissaan mielipiteitä kysynyt, Nyt vuoden jälkeen voi todeta, että Falcon hyvällä moottorila (Volkkari 260 / 6 sylinteriä) toimi´hyvin ja matkaakin kertyi 120 tuntia, viimeiset Tammisaari Gullkrona-Nauvo-Jurmo jne lokakuun jälkipuoliskolla, jolloin avovene ei olisi toiminut! Uusi kevät uudet innostukset, mitä mieltä Nord Star / Minor / Targa / Paragon / Grandezza kokoluokassa 30 jalkaa? Yleensä kaksi ja koira, mutta merikelpoisuutta ja hiljaisuutta arvostamme?

Lue lisää

Hieno homma jos olet saanut itsellesi mieleisen kulkupelin. Prioriteetti nr.1 on mielestäni veneen käyttötarkoitus. Jos mökki on paikassa joka on suojaisa ettei venettä tarvitse saada maille ovat nuo mainitsemasi oivia pelejä, mutta jos mökki on aavan ulapan reunalla johon paha keli osuu ikävästi on pienempi vene jonka saa vedettyä kuiville ainoa vaihtoehto.
Noista mainitsemistasi veneistä mieluiten ostaisin Minorin ja seuravana tulee Grandezza.