Mifegynen oton jälkeen raskauden jatkaminen

että se vain pehmentää kohdunkaulaa

juujaaa kirjoitti:

että se vain pehmentää kohdunkaulaa

työnnät, vaikuttaa myös sikiöön, miten, sitä ei vielä tässä vaiheessa voi sanoa.

"Antiprogestiini mifepristoni on virallisesti rekisteröity Suomessa lääkkeelliseen keskeytykseen 22. Mifepristoni

* sitoutuu progesteronireseptoreihin estäen progesteronin normaalit vaikutukset kohdun limakalvolla ja kohtulihaksessa
* herkistää raskaana olevan naisen kohtulihaksen prostaglandiinien aiheuttamille supistuksille ja pehmentää kohdunkaulaa "

Aikoja sitten.Kerrothan kuinka kävi?

munasolu jo varmaankin kiin... kirjoitti:

Aikoja sitten.Kerrothan kuinka kävi?

eli siis lääkkeellä ei oo tutkitusti vaikutusta, mutta takuita ei ole. niillä jotka annetaan tuon lääkkeen jälkeen on taas todettu epämuodostumia jos abortti on epäonnistunut ja raskaus jatkunut. huomenna 12 raskausviikkoa täynnä

Täytyy muistaa, että notkumme Suomi24:lla. Täällä heitellään kommentteja lonkalta, usein asioihin joista meillä ei ole kokemusta eikä ensikäden tietoakaan. Oma mielipiteensä on helppo ilmaista ja siirtyä sitten seuraavaan ajanvieteketjuun.

Uskon, että hyvin monille tuli 1977:n puheeksi ottamat asiat mieleen, mutta palstan tyylin mukaan päätimme vaieta. Mitäs se meille kuuluu, ei maalata piruja seinille.

Kyse on kuitenkin realiteeteista, ja todellakin, aloittaja on ainoa, jota asia koskee. Minäkin kehotan sinua ottamaan selvää asioista. Mahtaisiko lääkärisi antaa lausunnon, jossa hän sanoo että vaaraa ei ole?

Nyt abortin vastustajat saattavat sanoa, että täällä aivopestään ihmisiä aborttiin. Näin ei ole. Minä kehotan vakavasti ottamaan riskiraskauden mahdollisuudet huomioon ja perehtymään asiaan.

Elämä kehitysvammaisen lapsen kanssa on varmasti antoisaa ja ihanaa, mutta vaatii äidiltä vähän enemmän kuin 'normaalin' lapsen hoito. Tätä tuskin kukaan kieltää.

tästä kirjoituksesta. kirjoitti:

Täytyy muistaa, että notkumme Suomi24:lla. Täällä heitellään kommentteja lonkalta, usein asioihin joista meillä ei ole kokemusta eikä ensikäden tietoakaan. Oma mielipiteensä on helppo ilmaista ja siirtyä sitten seuraavaan ajanvieteketjuun.

Uskon, että hyvin monille tuli 1977:n puheeksi ottamat asiat mieleen, mutta palstan tyylin mukaan päätimme vaieta. Mitäs se meille kuuluu, ei maalata piruja seinille.

Kyse on kuitenkin realiteeteista, ja todellakin, aloittaja on ainoa, jota asia koskee. Minäkin kehotan sinua ottamaan selvää asioista. Mahtaisiko lääkärisi antaa lausunnon, jossa hän sanoo että vaaraa ei ole?

Nyt abortin vastustajat saattavat sanoa, että täällä aivopestään ihmisiä aborttiin. Näin ei ole. Minä kehotan vakavasti ottamaan riskiraskauden mahdollisuudet huomioon ja perehtymään asiaan.

Elämä kehitysvammaisen lapsen kanssa on varmasti antoisaa ja ihanaa, mutta vaatii äidiltä vähän enemmän kuin 'normaalin' lapsen hoito. Tätä tuskin kukaan kieltää.

Lue lisää

...että joku varmasti pitää, että kehoitan aloittajaa teettämään abortin loppuun. Silti kirjoitin viestin, sillä väliäkö on jos joku pitää minä pitää, kuhan aloittaja realistisesti miettii mitä on olla vammaisen lapsen vanhempi ja mitä merkitsee kun tietää tasan tarkkaan mistä vamma on aiheutunut.

Abortista voi tulla psyykkisä ongelmia. Silti uskallan väittää, että ne eivät ole mitään verrattuna siihen, että näet päivästä toiseen lapsesi kamppailevan elämässä pärjäämisestään loppuelämäsi ajan ja tiedät, että lapsen elämä voisi olla helpompaa, jos vain itse en olisi...

Toivotaan aloittajan puolesta kuitenkin, että hän löytää jostain helpottavan tiedon, eli että on mahdollisuus saada myös terve lapsi.

Kun aloittaja on kuitenkin aloittanut abortin, ei hän lie mitenkään hirveän abortti vastainen ole... Joten hänelle varmaan on jokin raja millä todennäköisyydellä lapsen terveydestä hän lapsen uskaltaa tehdä. Jos hän saa selville, esim. että 50 prosenttia lapsista on syntynyt terveinä, niin siinäpä vasta valinnan paikka, varsinkin kun odottaa kaksosia.

Mutta jospa hän tämän päätöksen jo tekisi täysin varmana siitä mitä kestää mitä ei... Miettineenä kaikkia mahdollisuuksia jo etukäteen.

Ei kuullosta hirveän sympaattiselta, mutta sympatiani on aloittajan puolella, vaikkain kehoitan enemmän miettimään omaansa kuin lastensa terveyttä (lasten hyvinvointi on aina sidottu äidin hyvinvointiin)...