Uskonko passivitaloon

Kunnon "geotermaalinen lämmitys" saadaan lämpökaivosta. Perinteisessä maalämpöpumppujärjestelmässä, jossa satojen metrien putkisto asennetaan vaakatasoon, on muutamia ongelmia - vaikka on myös etujakin.

Pahin on se että asennetaan putkisto väärin ja koko järjestelmä ei tuotakaan lämpöä. Toinen on se että 500 - 1 000 neliön tontti pitää kaivaa perin pohjin, joskus jopa enemmän. Kolmas on, edelliseen liittyen, se että putkia laitetaan noin puoli kilometriä - kun lämpökaivossa riittää usein noin 150 metrin syvyys.

Toisaalta lämpökaivon asentaminen voi olla kalliimpaa, mutta lämpöä saa varmemmin maan uumenista kuin ainoastaan pinnan läheisyydestä. Onkin eri asia jos asentaa lisäputkiston lämmittämään kävelytien ja autotallin edustan siihen asti että pääsee pois ilman lumitöitä kunnalliselle tielle. Tosin tämäkin järjestelmä on noin 9 kuukautta turhan panttina ellei nyt uutta jääkautta tule ja silloin siitä tuskin on apua.

näyttää porskuttavan yhteisenä rintamana fortumin korotuksista huolimatta.

Itse en keksi "liialla eristyksellä" tulevan ongelmaa.

make75 kirjoitti:

Itse en keksi "liialla eristyksellä" tulevan ongelmaa.

Miksei liiallinen eristäminen voisi ainakin periaatteessa olla ihan potentiaalinen riski etenkin puurakenteisissa taloissa. Ajatellaan nyt vaikka puurunkoseinää, jossa puurakenteita paksun eristemassan sisällä. Miten käy jos kosteutta pääsee syystä tai toisesta rakenteisiin. Kuivuuko koskaan?

dtyu kirjoitti:

Miksei liiallinen eristäminen voisi ainakin periaatteessa olla ihan potentiaalinen riski etenkin puurakenteisissa taloissa. Ajatellaan nyt vaikka puurunkoseinää, jossa puurakenteita paksun eristemassan sisällä. Miten käy jos kosteutta pääsee syystä tai toisesta rakenteisiin. Kuivuuko koskaan?

Lue lisää

Niin, no mistä sitä kosteutta sinne tulisi. Putkivuodoissahan homehtuu muutenkin ihan eristämätönkin talo. Ei keksi nyt että mistä sitä kosteutta sinne pääsisi sillä passiivitalossahan on aina tehokas koneellinen ilmanvaihto. Ei sitä pitäisi normaalisti sinne tiivistyä.

dtyu kirjoitti:

Miksei liiallinen eristäminen voisi ainakin periaatteessa olla ihan potentiaalinen riski etenkin puurakenteisissa taloissa. Ajatellaan nyt vaikka puurunkoseinää, jossa puurakenteita paksun eristemassan sisällä. Miten käy jos kosteutta pääsee syystä tai toisesta rakenteisiin. Kuivuuko koskaan?

Lue lisää

Tuolla uskonnolla selitetään siksi miksi on hyvä olla vanaha talo ohuilla eristeillä.

Eristeen paksuus ei lisää kosteuden määrää rakenteessa, eikä myöskään vaikeuta sen poistumista.

ei mitään muuta kirjoitti:

Tuolla uskonnolla selitetään siksi miksi on hyvä olla vanaha talo ohuilla eristeillä.

Eristeen paksuus ei lisää kosteuden määrää rakenteessa, eikä myöskään vaikeuta sen poistumista.

Lue lisää

Kyllä se eriste sen kosteuden poistumista vaikuttaa mutta kysymys kuuluu että mistä se kosteus sinne joutuisi. Eipä sitä joudu nykyaikaisissakaan taloissa? Korjatkaa ihmeessä jos olen kovinkin väärässä.

make75 kirjoitti:

Kyllä se eriste sen kosteuden poistumista vaikuttaa mutta kysymys kuuluu että mistä se kosteus sinne joutuisi. Eipä sitä joudu nykyaikaisissakaan taloissa? Korjatkaa ihmeessä jos olen kovinkin väärässä.

Lue lisää

Sisällä on aina kosteampaa ja se kosteus kulkeutuu ulospäin. Tuonne ulospäin kukeutuessa on aika usein seinä välissä, jonka läpi se kosteus sitten kulkeutuu eri menestyksellä.

Ei kai eristeiden lisäämiinen mitkään uusi juttu ole.

vaikka höyrynpaineesta kirjoitti:

Sisällä on aina kosteampaa ja se kosteus kulkeutuu ulospäin. Tuonne ulospäin kukeutuessa on aika usein seinä välissä, jonka läpi se kosteus sitten kulkeutuu eri menestyksellä.

Ei kai eristeiden lisäämiinen mitkään uusi juttu ole.

Lue lisää

Siksihän siellä seinässä on höyrynsulku ettei seinään menisi kosteutta niin paljon että siitä voisi tulla harmia.

Hengittävä rakenne (lue läähättävä) sepä vasta oikea uskon asia on.

Jos rakenne vuotaa vaikka huonosti tehdyn höyrysulun vuoksi, niin eipä silä takana olevalla eristemäärällä ole juuri vaikutusta kostumiseen. Suuressa eristemäärässä voisi kuvitella kosteuden jakaantuvan vähän suuremmalle alueelle ja pistekuormitus jäisi pienemmäksi.

fakta... kirjoitti:

Siksihän siellä seinässä on höyrynsulku ettei seinään menisi kosteutta niin paljon että siitä voisi tulla harmia.

Hengittävä rakenne (lue läähättävä) sepä vasta oikea uskon asia on.

Jos rakenne vuotaa vaikka huonosti tehdyn höyrysulun vuoksi, niin eipä silä takana olevalla eristemäärällä ole juuri vaikutusta kostumiseen. Suuressa eristemäärässä voisi kuvitella kosteuden jakaantuvan vähän suuremmalle alueelle ja pistekuormitus jäisi pienemmäksi.

Lue lisää

Ei se höyrynsulku valitettavasti mikään 100% tuotos ole uutena, saati sitten 10v kuluttua kun puunrakenteet elävät ja hiiret juoksevat.

Kun eristettä lisätään, niin perinteiset rakennustavat tulevat jo riskirakenteiksi. Otetaan vaikka aivan tavallinen yläpohja. Tavallisesti höyrysulku ja tuon päällä sitten villaa muuttuukin aivan toisella tavalla käyttäytyväksi, kun villaa on metri.

Tavallisesti kosteussulun jälkeen on villaa, josta kosteus haihtuu pois. Kun villaa on tarpeeksi, niin kosteus ei enään pääsekkään haihtumaan pois, vaan tiivistyy jossain vaiheessa ja valuu vetenä takaisin muovin päälle.

En oikein ymmärrä mitä tarkoitat hengittävällä rakenteella. Oikea rakennustapahan on sellainen, että kosteuteknisesti talo harvenee ulospäin. Näin talossa kosteus kulkeutuu sisältä ulos hallitusti.

Hengittämätön rakenne, jossa kahden kosteussulun välissä on eristettä, tai oikeasti mitä tahansa orgaanista ainesta on väärä rakenne. Tämä ei liity eristeiden paksuuteen mitenkään.

Termi hengittävä on kyllä niin paljon eri tavoin käytetty termi, että on erittäin harhaanjohtava. Ehkä jokin noista voi ollakkin hyvä rakenne, mutta sata muuta ei.

vaikka höyrynpaineesta kirjoitti:

Sisällä on aina kosteampaa ja se kosteus kulkeutuu ulospäin. Tuonne ulospäin kukeutuessa on aika usein seinä välissä, jonka läpi se kosteus sitten kulkeutuu eri menestyksellä.

Ei kai eristeiden lisäämiinen mitkään uusi juttu ole.

Lue lisää

Kesähelteillä ilmastoidussa talossa on ulkoilman absoluuttinen kosteus usein sisäilmankosteutta suurempi. Eli sieltähän se kosteus kulkeutuu seinärakenteessa ulkoa sisälle päin. Nyt kun vielä porukoilla ilpit jäähdyttää kesähelteillä vuorokaudet ympäri niin ongelmat on ihan mahdollisia.

ei näin kirjoitti:

Kesähelteillä ilmastoidussa talossa on ulkoilman absoluuttinen kosteus usein sisäilmankosteutta suurempi. Eli sieltähän se kosteus kulkeutuu seinärakenteessa ulkoa sisälle päin. Nyt kun vielä porukoilla ilpit jäähdyttää kesähelteillä vuorokaudet ympäri niin ongelmat on ihan mahdollisia.

Lue lisää

Aika teoreettista on ajattelusi. Absoluuttinen kosteus taitaa olla kesällä aika tasan sama, ei kuitenkaan isoa eroa. Jos sisällä olisikin hieman kosteutta enemmän, niin tuolla ei ole merkitystä. Kosteusprosentti on kuitenkin niin pieni, että siitä ei ole haittaa. Voit tietenkin alkaa jankkaamaan tästä ja toteat samalla, että kaikki Keski-Juuroopan talot ovat homepommeja tämän seurauksena.

Taloa kovasti jäähdyttämällä voitaisiin ehkä jotain haittaa saadakkin, mutta ILPit jäähdyttäessään myös kuivaavat ilmaa, joten absoluuttinen kosteus ennemminkin laskee, kuin nousee.

Eli juuri näin.

ajattelua kirjoitti:

Ei se höyrynsulku valitettavasti mikään 100% tuotos ole uutena, saati sitten 10v kuluttua kun puunrakenteet elävät ja hiiret juoksevat.

Kun eristettä lisätään, niin perinteiset rakennustavat tulevat jo riskirakenteiksi. Otetaan vaikka aivan tavallinen yläpohja. Tavallisesti höyrysulku ja tuon päällä sitten villaa muuttuukin aivan toisella tavalla käyttäytyväksi, kun villaa on metri.

Tavallisesti kosteussulun jälkeen on villaa, josta kosteus haihtuu pois. Kun villaa on tarpeeksi, niin kosteus ei enään pääsekkään haihtumaan pois, vaan tiivistyy jossain vaiheessa ja valuu vetenä takaisin muovin päälle.

En oikein ymmärrä mitä tarkoitat hengittävällä rakenteella. Oikea rakennustapahan on sellainen, että kosteuteknisesti talo harvenee ulospäin. Näin talossa kosteus kulkeutuu sisältä ulos hallitusti.

Hengittämätön rakenne, jossa kahden kosteussulun välissä on eristettä, tai oikeasti mitä tahansa orgaanista ainesta on väärä rakenne. Tämä ei liity eristeiden paksuuteen mitenkään.

Termi hengittävä on kyllä niin paljon eri tavoin käytetty termi, että on erittäin harhaanjohtava. Ehkä jokin noista voi ollakkin hyvä rakenne, mutta sata muuta ei.

Lue lisää

Tietenkin höyrysulku voi olla huonosti tehty, tai se voi jopa mennä rikki. Itse myrkytän hiiret niin ullakolta, kuin myös syksyllä pihalta. Rapina loppui ensimmäiseen talveen.

Millä tavalla eristeen toiminta muuttuu jos sitä on paksummin?

Miks kosteus tiivistyy eikä haihdu jos eristettä on paksummin? Jos se valuu takaisin muovin päälle, niin eikö siitä taas lähde lämpimässä uudelleen haihtumaan?

Missä se vaarallinen raja menee? 501,6mm?

Kansankielessä "hengittäväksi" mielletään "pullotalon" vastakohta, rakenne
jossa ei siis ole lainkaan höyrysulkua. Kosteuden kulku on aina hallitsematonta, ellei sitä ole estetty.

ei näin kirjoitti:

Kesähelteillä ilmastoidussa talossa on ulkoilman absoluuttinen kosteus usein sisäilmankosteutta suurempi. Eli sieltähän se kosteus kulkeutuu seinärakenteessa ulkoa sisälle päin. Nyt kun vielä porukoilla ilpit jäähdyttää kesähelteillä vuorokaudet ympäri niin ongelmat on ihan mahdollisia.

Lue lisää

Montako tuntia hellettä oli viime kesän? vuorokausista on turha puhua, kun yhtään hellevuorokautta ei ole ollu. Ulkona on todella harvoin lämpimämpää kuin sisällä.

Suomen oloissa ulkoilmassa on erittäin harvoin surempi höyryn osapaine kuin sisällä ja silloinkin ero on pieni, toisin kuin talvella, jolloin ero on suuri.

joo. kirjoitti:

Aika teoreettista on ajattelusi. Absoluuttinen kosteus taitaa olla kesällä aika tasan sama, ei kuitenkaan isoa eroa. Jos sisällä olisikin hieman kosteutta enemmän, niin tuolla ei ole merkitystä. Kosteusprosentti on kuitenkin niin pieni, että siitä ei ole haittaa. Voit tietenkin alkaa jankkaamaan tästä ja toteat samalla, että kaikki Keski-Juuroopan talot ovat homepommeja tämän seurauksena.

Taloa kovasti jäähdyttämällä voitaisiin ehkä jotain haittaa saadakkin, mutta ILPit jäähdyttäessään myös kuivaavat ilmaa, joten absoluuttinen kosteus ennemminkin laskee, kuin nousee.

Eli juuri näin.

Lue lisää

Sisällä ilma on kesälläkin kosteampaa, koska sehän on ensin sitä ihan samaa ulkoilmaa, johon lisääntyy vielä talon sisältä tuleva kosteus.

Jos talossa on jäähdytys, niin muutamana kesäpäivänä sisällä voi olla muutaman tunnin kylmempää kuin ulkona.

pumppukauppias? kirjoitti:

Tietenkin höyrysulku voi olla huonosti tehty, tai se voi jopa mennä rikki. Itse myrkytän hiiret niin ullakolta, kuin myös syksyllä pihalta. Rapina loppui ensimmäiseen talveen.

Millä tavalla eristeen toiminta muuttuu jos sitä on paksummin?

Miks kosteus tiivistyy eikä haihdu jos eristettä on paksummin? Jos se valuu takaisin muovin päälle, niin eikö siitä taas lähde lämpimässä uudelleen haihtumaan?

Missä se vaarallinen raja menee? 501,6mm?

Kansankielessä "hengittäväksi" mielletään "pullotalon" vastakohta, rakenne
jossa ei siis ole lainkaan höyrysulkua. Kosteuden kulku on aina hallitsematonta, ellei sitä ole estetty.

Lue lisää

"Millä tavalla eristeen toiminta muuttuu jos sitä on paksummin?

Miks kosteus tiivistyy eikä haihdu jos eristettä on paksummin? Jos se valuu takaisin muovin päälle, niin eikö siitä taas lähde lämpimässä uudelleen haihtumaan?

Missä se vaarallinen raja menee? 501,6mm?

Kokeileppa ajatella asiaa hieman itse. Jos otetaan puupölli ja se jättään halkaisematta, niin sen kuivumisella voi olla joitain eroa halkaistuun kaveriinsa.

Ja kosteus kyllä valuttuaan muovin päälle alkaa haihtumaan edelleen, kunnes taas tiivistyy ja valuu alas. Tästä ei sitten varmaan mitään haittaa olekkaan, vai olisiko?

Riskirajahan johtuu aivan lämpötiloista ja kosteusoloista. Jossakin se riskiraja menee. Onko se 501,6mm vai jotain muuta on aivan tapauskohtaista.

Semantiikkaa hengittävyydestä en nyt oikein jaksa alkaa kirjoittelemaan. Vilkaise vaikka kuukkelilla, niin huomaat, että tuota on käytetty monessa eri tarkoituksessa. Omaasi voit pitää ainoana oikeana puolestani.

kuitenkin. kirjoitti:

"Millä tavalla eristeen toiminta muuttuu jos sitä on paksummin?

Miks kosteus tiivistyy eikä haihdu jos eristettä on paksummin? Jos se valuu takaisin muovin päälle, niin eikö siitä taas lähde lämpimässä uudelleen haihtumaan?

Missä se vaarallinen raja menee? 501,6mm?

Kokeileppa ajatella asiaa hieman itse. Jos otetaan puupölli ja se jättään halkaisematta, niin sen kuivumisella voi olla joitain eroa halkaistuun kaveriinsa.

Ja kosteus kyllä valuttuaan muovin päälle alkaa haihtumaan edelleen, kunnes taas tiivistyy ja valuu alas. Tästä ei sitten varmaan mitään haittaa olekkaan, vai olisiko?

Riskirajahan johtuu aivan lämpötiloista ja kosteusoloista. Jossakin se riskiraja menee. Onko se 501,6mm vai jotain muuta on aivan tapauskohtaista.

Semantiikkaa hengittävyydestä en nyt oikein jaksa alkaa kirjoittelemaan. Vilkaise vaikka kuukkelilla, niin huomaat, että tuota on käytetty monessa eri tarkoituksessa. Omaasi voit pitää ainoana oikeana puolestani.

Lue lisää

Puun kuivuessa kuivaminen tapahtuu tehokkaammin halkaistusta pinnasta kuin puun pintakerroksen läpi, toisekseen halkaistessa haihduttava pinta-ala lisääntyy reippaasti. Asialla ei ole mitään tekemistä eristeen kuivumisen kanssa.

Kyllä se kosteus kulkee siellä paksussa eristeessä ihan samalla tavalla kuin ohuessa, vain mitat muuttuu. Mistä se kosteus edes tietöisi muuttaa käytöstään paksussa eristeessä?

kyllä se siitä kirjoitti:

Puun kuivuessa kuivaminen tapahtuu tehokkaammin halkaistusta pinnasta kuin puun pintakerroksen läpi, toisekseen halkaistessa haihduttava pinta-ala lisääntyy reippaasti. Asialla ei ole mitään tekemistä eristeen kuivumisen kanssa.

Kyllä se kosteus kulkee siellä paksussa eristeessä ihan samalla tavalla kuin ohuessa, vain mitat muuttuu. Mistä se kosteus edes tietöisi muuttaa käytöstään paksussa eristeessä?

Lue lisää

ja kosteus jää sinne villaan.
Ajattele nyt ite. Siellä se kosteus raukka ponnistelee jatkuvasti tiiviimmästä harvempaan, mutta ei ehdi koskaan vapaaseen ilmaan. Surullinen juttu...
Tässä lueskellessa itseoppinut - minäkin;-))

kyllä se siitä kirjoitti:

Puun kuivuessa kuivaminen tapahtuu tehokkaammin halkaistusta pinnasta kuin puun pintakerroksen läpi, toisekseen halkaistessa haihduttava pinta-ala lisääntyy reippaasti. Asialla ei ole mitään tekemistä eristeen kuivumisen kanssa.

Kyllä se kosteus kulkee siellä paksussa eristeessä ihan samalla tavalla kuin ohuessa, vain mitat muuttuu. Mistä se kosteus edes tietöisi muuttaa käytöstään paksussa eristeessä?

Lue lisää

kastele kaksi toppatakkia, levitä toinen kuivumaan ja jätä toinen myttyyn. Kuivuuko yhtä nopeasti?

seuraavaa kirjoitti:

kastele kaksi toppatakkia, levitä toinen kuivumaan ja jätä toinen myttyyn. Kuivuuko yhtä nopeasti?

Eihän tuo ole sama asia. Levitellyssä takissa on jälleen paljon enemmän haihduttavaa pintaa kuin mytyssä olevassa takissa.

aika vain loppuu kesken kirjoitti:

ja kosteus jää sinne villaan.
Ajattele nyt ite. Siellä se kosteus raukka ponnistelee jatkuvasti tiiviimmästä harvempaan, mutta ei ehdi koskaan vapaaseen ilmaan. Surullinen juttu...
Tässä lueskellessa itseoppinut - minäkin;-))

Lue lisää

Villahan on just samanlaista pintojen välissä.

Jos vesihöyryllä menee 100mm villassa tunti, niin 200mm villassa menee kaksi.

pari juttua kirjoitti:

Eihän tuo ole sama asia. Levitellyssä takissa on jälleen paljon enemmän haihduttavaa pintaa kuin mytyssä olevassa takissa.

päälekkäin. Sama pinta-ala.
Takki lattialle 1 litra vettä päälle.
2 Takkia päälekkäin lattialle 1 l vettä päälle.

kaksi kirjoitti:

päälekkäin. Sama pinta-ala.
Takki lattialle 1 litra vettä päälle.
2 Takkia päälekkäin lattialle 1 l vettä päälle.

Yksi takki ainakin kastuu pahemmin kuin kaksi...

Takkeja en ala kastelemaan, mutta voisin kokeilla vaikka kolmella pikkupyyhkeellä pesuhuoneen lattialla :)

Sisäseinässä on höyrynsulku siksi että kastepistette ei toteudu. Kasetepistehän on aina seinän sisällä riippumatta siitä että onko eristettä 250 tai 50mm.

tiivistyy kosteutta kirjoitti:

Sisäseinässä on höyrynsulku siksi että kastepistette ei toteudu. Kasetepistehän on aina seinän sisällä riippumatta siitä että onko eristettä 250 tai 50mm.

On, mutta sen pitäsi myös kuivaa välillä, toteutuuko, jos se on syvällä villojen sisällä.

.... kirjoitti:

On, mutta sen pitäsi myös kuivaa välillä, toteutuuko, jos se on syvällä villojen sisällä.

Kastepiste on laskennallinen asia. Se kertoo missä kohtaa eristettä huoneilman kosteus muuttuisi höyrystä vedeksi JOS se pääsisi kulkeutumaan seinän läpi.

Siksi seinässä on höyrysulku joka estää vesihöyryn pääsyn rakenteeseen.

se on idea kirjoitti:

Kastepiste on laskennallinen asia. Se kertoo missä kohtaa eristettä huoneilman kosteus muuttuisi höyrystä vedeksi JOS se pääsisi kulkeutumaan seinän läpi.

Siksi seinässä on höyrysulku joka estää vesihöyryn pääsyn rakenteeseen.

Lue lisää

ilman kosteus on iso. Talven tullen tämä kosteus tiivistyy, jos se ei pääse haihtumaan. Eli kyllä se kastepiste sinne seinän sisälle tulee, vaikka muovit sisäpuolella olisivatkin.

Tavallisesti talon lämmitys haihduttaa tuota seinässä olevaa kosteutta ulospäin, mutta näin ei tapahdu, jos villaa on paljon. Tavallisilla villamäärillä näin ei tapahdu, mutta jossakin vaiheessa kyllä. Onko passiivitalon villamäärä riittävä tähän? Voi hyvinkin olla. Kokemusta tästä olisi aivan mielenkiintoista saada.

monen kuukauden ajan kirjoitti:

ilman kosteus on iso. Talven tullen tämä kosteus tiivistyy, jos se ei pääse haihtumaan. Eli kyllä se kastepiste sinne seinän sisälle tulee, vaikka muovit sisäpuolella olisivatkin.

Tavallisesti talon lämmitys haihduttaa tuota seinässä olevaa kosteutta ulospäin, mutta näin ei tapahdu, jos villaa on paljon. Tavallisilla villamäärillä näin ei tapahdu, mutta jossakin vaiheessa kyllä. Onko passiivitalon villamäärä riittävä tähän? Voi hyvinkin olla. Kokemusta tästä olisi aivan mielenkiintoista saada.

Lue lisää

ruotsalaisissakaan rapatuissa taloissa pitänyt olla ongelmia...

monen kuukauden ajan kirjoitti:

ilman kosteus on iso. Talven tullen tämä kosteus tiivistyy, jos se ei pääse haihtumaan. Eli kyllä se kastepiste sinne seinän sisälle tulee, vaikka muovit sisäpuolella olisivatkin.

Tavallisesti talon lämmitys haihduttaa tuota seinässä olevaa kosteutta ulospäin, mutta näin ei tapahdu, jos villaa on paljon. Tavallisilla villamäärillä näin ei tapahdu, mutta jossakin vaiheessa kyllä. Onko passiivitalon villamäärä riittävä tähän? Voi hyvinkin olla. Kokemusta tästä olisi aivan mielenkiintoista saada.

Lue lisää

hohhoijakkaa, ensimmäinen kappale on varmaan aika vaikea perustella?

Eristeen sisällähän on talvella lämpimämpää kuin ulkona, joten jos ulkoilman kosteus saavutaa kastepisteen, niin se tapahtuu ensin pihan puissa, jolloin ulkoilma alkaa kuivamaan ja eristeessä oleva kosteus lähtee siirtymään ulospäin.

Villan paksuus ei vaikuta mitenkään tuohon haihtuttavaan ominaisuuteen. Edelleen suunta on sisältä ulos, eli satunnainen eristeeseen eksynyt kosteus poistuu ulospäin.

fysiikkaa kirjoitti:

hohhoijakkaa, ensimmäinen kappale on varmaan aika vaikea perustella?

Eristeen sisällähän on talvella lämpimämpää kuin ulkona, joten jos ulkoilman kosteus saavutaa kastepisteen, niin se tapahtuu ensin pihan puissa, jolloin ulkoilma alkaa kuivamaan ja eristeessä oleva kosteus lähtee siirtymään ulospäin.

Villan paksuus ei vaikuta mitenkään tuohon haihtuttavaan ominaisuuteen. Edelleen suunta on sisältä ulos, eli satunnainen eristeeseen eksynyt kosteus poistuu ulospäin.

Lue lisää

melko varmasti ja tuulella asunnon alipaineesta huolimatta tuulen alapuoliselle seinälle tulee ilman virtaus sisältä ulos ja kosteus tiivistyy villaan.

vuotaa kirjoitti:

melko varmasti ja tuulella asunnon alipaineesta huolimatta tuulen alapuoliselle seinälle tulee ilman virtaus sisältä ulos ja kosteus tiivistyy villaan.

Höpö höpö.

just joo kirjoitti:

Höpö höpö.

Lue alan kirjallisuutta tai osta mittareita.

fysiikkaa kirjoitti:

hohhoijakkaa, ensimmäinen kappale on varmaan aika vaikea perustella?

Eristeen sisällähän on talvella lämpimämpää kuin ulkona, joten jos ulkoilman kosteus saavutaa kastepisteen, niin se tapahtuu ensin pihan puissa, jolloin ulkoilma alkaa kuivamaan ja eristeessä oleva kosteus lähtee siirtymään ulospäin.

Villan paksuus ei vaikuta mitenkään tuohon haihtuttavaan ominaisuuteen. Edelleen suunta on sisältä ulos, eli satunnainen eristeeseen eksynyt kosteus poistuu ulospäin.

Lue lisää

Jopa rakennustekniikan tutkijat ovat epäilevällä kannalla, joten ei tämä aprikointi ihan ole maalikoiden hömpötystä. Aika näyttää, miten homma käytännössä menee, varmaan tulevasuudessa näemme sekä onnistumisia että totaalisia katastofeja. No niistä voidan sitten ottaa opiksi, vlitettavasti vaan jotkut pioneerit saattavat maksaa kalliit oppirahat joidenkin pienien yksityiskohtien takia.

fysiikkaa kirjoitti:

hohhoijakkaa, ensimmäinen kappale on varmaan aika vaikea perustella?

Eristeen sisällähän on talvella lämpimämpää kuin ulkona, joten jos ulkoilman kosteus saavutaa kastepisteen, niin se tapahtuu ensin pihan puissa, jolloin ulkoilma alkaa kuivamaan ja eristeessä oleva kosteus lähtee siirtymään ulospäin.

Villan paksuus ei vaikuta mitenkään tuohon haihtuttavaan ominaisuuteen. Edelleen suunta on sisältä ulos, eli satunnainen eristeeseen eksynyt kosteus poistuu ulospäin.

Lue lisää

Tavaappa tuo ensimmäinen lause toiseenkiin kertaan, niin voit huomata siinä jotain itua.

"Villan paksuus ei vaikuta mitenkään tuohon haihtuttavaan ominaisuuteen."

;) Voit kokeilla vaikka tätä asiaa laittamalla lattialle ämpärin ja pohjalle sentti vettä. Kun katsot tätä parin päivän päästä, niin tuo vesi on voinut hyvinkin haihtua pois. Uusi koe sentillä vettä ja laittamalla kannen paikalle 10cm villaa. Huomaat, että villalla voi olla jotain merkitystä veden haihtumiseen.

..... kirjoitti:

Jopa rakennustekniikan tutkijat ovat epäilevällä kannalla, joten ei tämä aprikointi ihan ole maalikoiden hömpötystä. Aika näyttää, miten homma käytännössä menee, varmaan tulevasuudessa näemme sekä onnistumisia että totaalisia katastofeja. No niistä voidan sitten ottaa opiksi, vlitettavasti vaan jotkut pioneerit saattavat maksaa kalliit oppirahat joidenkin pienien yksityiskohtien takia.

Lue lisää

asumisesta aika paljon.
Yrittää säästää lämmityksessä 300 eur/vuosi.
Remonttiin menee 50 t eur/10 v -> 5 000 eur/vuosi.
Asuminen on kallista joka tapauksessa.
Uusi talo 100 000 eur/50v=2000 eur/vuosi muut kulut tekee paljon enemmän kuussa. Yritetään riskillä säästää (ei 100% varma) ehkä 5-10 %.
Riski on kuitenkin suuriin tappioihin.
Kuka ostaa esim. auton jolla on halvin ajaa... ja onko se loppupelissä sitten kuitenkaan halvin vaihtoehto???

monen kuukauden ajan kirjoitti:

Tavaappa tuo ensimmäinen lause toiseenkiin kertaan, niin voit huomata siinä jotain itua.

"Villan paksuus ei vaikuta mitenkään tuohon haihtuttavaan ominaisuuteen."

;) Voit kokeilla vaikka tätä asiaa laittamalla lattialle ämpärin ja pohjalle sentti vettä. Kun katsot tätä parin päivän päästä, niin tuo vesi on voinut hyvinkin haihtua pois. Uusi koe sentillä vettä ja laittamalla kannen paikalle 10cm villaa. Huomaat, että villalla voi olla jotain merkitystä veden haihtumiseen.

Lue lisää

aiheuttaa kosteuden tiivistymistä.
Lämmön pois säteilyn vuoksi esim. auton ikkuna jäätyy talvella helposti, eli on kylmempi kuin ulkoilma, jolloin kastepiste "alittuu" lasin pinnassa.
Jos talon seinä eristetään liian hyvin, säteilyn johdosta saattaa olla kylmempi kuin ulkoilma, jolloin huurtuu.
Mitä parempi eriste, sitä helpommin ja useammin huurtuu ja harvemmin sulaa.
Huonolla tuurilla huurre saattaa tulla tuuletusraon sisällä, elikä villa huurtuu ulkopuolelta ulkoilman kosteudesta.
Rappaus pysyy takulla kosteampana passiivitalossa kuin muissa. Jos rappauksen kestoikä laskee, hyvästi säästöt.

eristävyys kirjoitti:

aiheuttaa kosteuden tiivistymistä.
Lämmön pois säteilyn vuoksi esim. auton ikkuna jäätyy talvella helposti, eli on kylmempi kuin ulkoilma, jolloin kastepiste "alittuu" lasin pinnassa.
Jos talon seinä eristetään liian hyvin, säteilyn johdosta saattaa olla kylmempi kuin ulkoilma, jolloin huurtuu.
Mitä parempi eriste, sitä helpommin ja useammin huurtuu ja harvemmin sulaa.
Huonolla tuurilla huurre saattaa tulla tuuletusraon sisällä, elikä villa huurtuu ulkopuolelta ulkoilman kosteudesta.
Rappaus pysyy takulla kosteampana passiivitalossa kuin muissa. Jos rappauksen kestoikä laskee, hyvästi säästöt.

Lue lisää

Normaalin eristevillan ominasuus on se, että se kostuttuaan kuivaa todella huonosti.
Joskus kun oli pulaa kaikeesta käytettiin ihan tavallista purua tai kutterinpurua. Nykyään noille ainelle lähinnä naureskellaan, sellasia pula-ajan innovaatioita. Tiedän erään vanhan seurantalon, jossa käytössä tuo purueriste. No, putki alkoi vuotamaan lattian alla. Koska peruskorjaus oli aika lähellä, jätettiin putki sinne lattian alle ja vedettiin korvaava pintasennuksena kohteeseen. No parin vuoden päästä lattia revittiin auki ja todettiin, että ei ollut minkäänlaista ongelmaa, koskapa puru oli kuivanut, eikä home ollut alkanut kasvaa. Poistettiin vaan se tummuneempi puru ja korvattiin uudella kuivalla.
Myös pellavaeriste kuivaa aika helposti, se sattasi nykyään olla hyvä vaihtoehto, joskin kallista.

....... kirjoitti:

Normaalin eristevillan ominasuus on se, että se kostuttuaan kuivaa todella huonosti.
Joskus kun oli pulaa kaikeesta käytettiin ihan tavallista purua tai kutterinpurua. Nykyään noille ainelle lähinnä naureskellaan, sellasia pula-ajan innovaatioita. Tiedän erään vanhan seurantalon, jossa käytössä tuo purueriste. No, putki alkoi vuotamaan lattian alla. Koska peruskorjaus oli aika lähellä, jätettiin putki sinne lattian alle ja vedettiin korvaava pintasennuksena kohteeseen. No parin vuoden päästä lattia revittiin auki ja todettiin, että ei ollut minkäänlaista ongelmaa, koskapa puru oli kuivanut, eikä home ollut alkanut kasvaa. Poistettiin vaan se tummuneempi puru ja korvattiin uudella kuivalla.
Myös pellavaeriste kuivaa aika helposti, se sattasi nykyään olla hyvä vaihtoehto, joskin kallista.

Lue lisää

villoissa on todella eroja toiset kuivuu ja toiset sit taas ei. "hengittävässä" talossa pitää olla ilmankosteutta sitovat eristeet eli siis puu, pellava tai jokin muu orgaaninen eriste. Ne sitovat ilmankosteutta ja taas luovuttavat sitä. Itsellä on vintillä 40 cm kutterin lastua ja sen päällä 5 cm sellua palo erirsteenä. Mutta asiaan, mitenkäs niitten matalaenergiapullojen kesä jäähdytys, ei parane paljon olla ikkunoita että ei mene kaikki säästetty energia kesällä jäähdytykseen. Tuntuu että nyky normitaloa täytyy jäähdyttää että siell voi kesällä oleskella...

aiheuttaa kirjoitti:

Lue alan kirjallisuutta tai osta mittareita.

Laita linkki, en viitsi käyttää paljon vaivaa olemattoman etsimiseen. Tietysti virtaus aiheuttaa kappaleen yli pienen pienen paineron, mutta sillä ei ole tasan mitään vaikutusta talon ilmanvirtoihin.

monen kuukauden ajan kirjoitti:

Tavaappa tuo ensimmäinen lause toiseenkiin kertaan, niin voit huomata siinä jotain itua.

"Villan paksuus ei vaikuta mitenkään tuohon haihtuttavaan ominaisuuteen."

;) Voit kokeilla vaikka tätä asiaa laittamalla lattialle ämpärin ja pohjalle sentti vettä. Kun katsot tätä parin päivän päästä, niin tuo vesi on voinut hyvinkin haihtua pois. Uusi koe sentillä vettä ja laittamalla kannen paikalle 10cm villaa. Huomaat, että villalla voi olla jotain merkitystä veden haihtumiseen.

Lue lisää

Miksi haihtumista pitäisi kokeilla kannen kanssa?

Aika paljon näet vaivaa keksiäksi täysin asiaan liittymättömiä vertauksia.

Oikeampi koe olisi haihduttaa ämpäristä sentti vettä ilman villaa ja niin että villa on POHJALLA veden kanssa ja lämmön olisi tultava ämpärin alta.

vissiin ekopelle kirjoitti:

villoissa on todella eroja toiset kuivuu ja toiset sit taas ei. "hengittävässä" talossa pitää olla ilmankosteutta sitovat eristeet eli siis puu, pellava tai jokin muu orgaaninen eriste. Ne sitovat ilmankosteutta ja taas luovuttavat sitä. Itsellä on vintillä 40 cm kutterin lastua ja sen päällä 5 cm sellua palo erirsteenä. Mutta asiaan, mitenkäs niitten matalaenergiapullojen kesä jäähdytys, ei parane paljon olla ikkunoita että ei mene kaikki säästetty energia kesällä jäähdytykseen. Tuntuu että nyky normitaloa täytyy jäähdyttää että siell voi kesällä oleskella...

Lue lisää

Eriste toimii myös kesälläkin ja kylmä pysyy paremmin sisällä.

uskon asioihin kirjoitti:

Laita linkki, en viitsi käyttää paljon vaivaa olemattoman etsimiseen. Tietysti virtaus aiheuttaa kappaleen yli pienen pienen paineron, mutta sillä ei ole tasan mitään vaikutusta talon ilmanvirtoihin.

Lue lisää

aiheuttamaan paine-eroon. Asunnon alipaineen pitäisi olla tutkimuksen mukaan 5-20Pa iv-koneen min-max asetuksella.

http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/terveelliset_tilat/kosteusvauriot/kosteustekninen_toiminta/ilmavirtaukset_rakennuksessa/

Miksi.... kirjoitti:

Miksi haihtumista pitäisi kokeilla kannen kanssa?

Aika paljon näet vaivaa keksiäksi täysin asiaan liittymättömiä vertauksia.

Oikeampi koe olisi haihduttaa ämpäristä sentti vettä ilman villaa ja niin että villa on POHJALLA veden kanssa ja lämmön olisi tultava ämpärin alta.

Lue lisää

Esitin, että tekee villasta kannen. Villa kun ei kirjoitajan mukaan vaikuta haihtumiseen mitenkään.

Voit tietenkin tehdä kokeen uudestaan sama sentti vettä ämpäriin ja ensin siihen sentti vuorivillaa pohjalle ja sitten uusia kokeen laittamalla tuota villaa kymmenen senttiä. Aikaa homma ottaa enemmän, joten anna vaikka viikko molemmille.

Kun olet testin tehnyt, niin uskothan asian. Voit vaikka puntaroida astiat ennen ja jälkeen. Jos et usko, niin toista testi ja saat saman lopputuloksen.

Enempää en viitsi taivuttaa.

tuulen kirjoitti:

aiheuttamaan paine-eroon. Asunnon alipaineen pitäisi olla tutkimuksen mukaan 5-20Pa iv-koneen min-max asetuksella.

http://www.sisailmayhdistys.fi/portal/terveelliset_tilat/kosteusvauriot/kosteustekninen_toiminta/ilmavirtaukset_rakennuksessa/

Lue lisää

Eikö iv säädetä hieman alipaineiseksi juuri noiden paineongelmien poistamiseksi?

tekstin uudestaan kirjoitti:

Esitin, että tekee villasta kannen. Villa kun ei kirjoitajan mukaan vaikuta haihtumiseen mitenkään.

Voit tietenkin tehdä kokeen uudestaan sama sentti vettä ämpäriin ja ensin siihen sentti vuorivillaa pohjalle ja sitten uusia kokeen laittamalla tuota villaa kymmenen senttiä. Aikaa homma ottaa enemmän, joten anna vaikka viikko molemmille.

Kun olet testin tehnyt, niin uskothan asian. Voit vaikka puntaroida astiat ennen ja jälkeen. Jos et usko, niin toista testi ja saat saman lopputuloksen.

Enempää en viitsi taivuttaa.

Lue lisää

Otan kaksi samanlaista astiaa, vaikka jouluta jääneet piparkakkupurkit. Toiseen leikkaan 10cm siivun villaa ja kaadan kumpaankin desin vettä ja nostan lämminvesivaraajan päälle kuivumaan. Katson sitten että katoaako vesi nopeammin avonaisesta astiasta verrattuna villoitettuun.

Onko koejärjestely raatin mielestä ok?

eikö niin kirjoitti:

Eikö iv säädetä hieman alipaineiseksi juuri noiden paineongelmien poistamiseksi?

riittävä, kun huomioi myös toisen seinänä ylipaineen, savuhormien häkäreijät, ovien aukomiset ym...
Riskejä löytyy... Pitihän tasakattojenkin toimia...

empiirisesti kirjoitti:

Otan kaksi samanlaista astiaa, vaikka jouluta jääneet piparkakkupurkit. Toiseen leikkaan 10cm siivun villaa ja kaadan kumpaankin desin vettä ja nostan lämminvesivaraajan päälle kuivumaan. Katson sitten että katoaako vesi nopeammin avonaisesta astiasta verrattuna villoitettuun.

Onko koejärjestely raatin mielestä ok?

Lue lisää

Laita toiseen 5 cm villaa ja toiseen 10 cm villaa. Lisäksi villan yläpuolelle pitäisi saada pakkasta.

empiirisesti kirjoitti:

Otan kaksi samanlaista astiaa, vaikka jouluta jääneet piparkakkupurkit. Toiseen leikkaan 10cm siivun villaa ja kaadan kumpaankin desin vettä ja nostan lämminvesivaraajan päälle kuivumaan. Katson sitten että katoaako vesi nopeammin avonaisesta astiasta verrattuna villoitettuun.

Onko koejärjestely raatin mielestä ok?

Lue lisää

Tuollakin tavalla huomaat, että toisesta haihtuminen on nopeampaa.

Todellisuudessa ero on vielä isompi. Nyt lämmität molempia samalla teholla, kun taas todellisessa tilanteessa paremmin eristettyä taloa lämmitetään vähemmän. Eli molempien astioiden veden lämpötilan tulisi olla sama.

Mutta huomaat omallakin testilläsi, että toisesta vesi kestää kauemmin haihtua.

ei välttämättä kirjoitti:

riittävä, kun huomioi myös toisen seinänä ylipaineen, savuhormien häkäreijät, ovien aukomiset ym...
Riskejä löytyy... Pitihän tasakattojenkin toimia...

väittäisin että haet tikusta asiaa, jos väität että pikku alipaine tuulen vuoksi silloin töllöin jossain osassa talon ulkopuolella olisi muka jonkin sortin ongelma nykyaikaiselle rakennukselle.

kokeeksi kirjoitti:

Tuollakin tavalla huomaat, että toisesta haihtuminen on nopeampaa.

Todellisuudessa ero on vielä isompi. Nyt lämmität molempia samalla teholla, kun taas todellisessa tilanteessa paremmin eristettyä taloa lämmitetään vähemmän. Eli molempien astioiden veden lämpötilan tulisi olla sama.

Mutta huomaat omallakin testilläsi, että toisesta vesi kestää kauemmin haihtua.

Lue lisää

En kyllä ymmärrä mitä merkitystä lämmitysteholla olisi?!?!?

Merkitystähän on vain lämpötilalla ja se on, tai pitäisi olla, sama eritepaksuudesta riippumatta.

sillä on merkitystä kirjoitti:

En kyllä ymmärrä mitä merkitystä lämmitysteholla olisi?!?!?

Merkitystähän on vain lämpötilalla ja se on, tai pitäisi olla, sama eritepaksuudesta riippumatta.

Jos toisessa on enemmän eristettä, niin voisiko kenties se ämpäri lämmetä enemmän, kun pohjasta sitä lämmität?

Villaa kun lisäät, niin lopputulos on sama, vaikka et tuota lämpötilaa ota huomioonkaan. Eli unohta tuo lämpötila, niin menee yksinkertaisemmaksi.

Joko testi on menossa?

päivää kirjoitti:

Jos toisessa on enemmän eristettä, niin voisiko kenties se ämpäri lämmetä enemmän, kun pohjasta sitä lämmität?

Villaa kun lisäät, niin lopputulos on sama, vaikka et tuota lämpötilaa ota huomioonkaan. Eli unohta tuo lämpötila, niin menee yksinkertaisemmaksi.

Joko testi on menossa?

Lue lisää

Ei sitä astiaa ollu mitenkään erityisellä tavalla tarkoitus lämittää, ne vain laitetaan lämpimään (varaajan päälle, ei kuitenkaan kiinni pintaan) ja seurataan veden haihtumista.

Testi ei ole alkanu vielä.

Jos oikein haluaa, niin kyllähän sitä voi itelleen uskotella vaikka mitä. Vähän aikaa sitten jossain ketjussa yks sankari kertoi, että heillä kuluu talous sähköä 17 000 kWh vuodessa! Lämmitykseen 6000!
Jos halutaan, niin kyllä talo lämpiää talous sähköllä aivan varmasti. Viihde-elektroniikasta saa irti jopa kilovatin, mikä riittää nollakeleillä. Pakkasilla sit 5000 wattia halogeenejä päälle.
Kyllä passiivi toimii!

se lämmitys kirjoitti:

Jos oikein haluaa, niin kyllähän sitä voi itelleen uskotella vaikka mitä. Vähän aikaa sitten jossain ketjussa yks sankari kertoi, että heillä kuluu talous sähköä 17 000 kWh vuodessa! Lämmitykseen 6000!
Jos halutaan, niin kyllä talo lämpiää talous sähköllä aivan varmasti. Viihde-elektroniikasta saa irti jopa kilovatin, mikä riittää nollakeleillä. Pakkasilla sit 5000 wattia halogeenejä päälle.
Kyllä passiivi toimii!

Lue lisää

Jollain halogeenivalaistuksella saadaan lämpöä taloon, ei tarvitse huoneessa kuin pari 50 watin halogeenia sytyttää, niin alkaa lämpömittari nousemaan. Mutta saattaa tulla aika, että onkin poltettava energiasäästölamppuja ja sitten kyllä voi tulla vilu

Oma mökki on 200 neliötä ja rakennettu 2002 vähimmäismääräyksiä hieman paremmin eristettynä, kuten yleensä on ollu tapana, eli normi mökki. Huipputeoksi laskin muistaaksini 6,5kW.

Tuo on kyllä paskapuhetta että nykyaikaiset talot muka hometuis. Ei homedu ellei asukas ole idiootti tai talo väärin raknnettu.

se lämmitys kirjoitti:

Jos oikein haluaa, niin kyllähän sitä voi itelleen uskotella vaikka mitä. Vähän aikaa sitten jossain ketjussa yks sankari kertoi, että heillä kuluu talous sähköä 17 000 kWh vuodessa! Lämmitykseen 6000!
Jos halutaan, niin kyllä talo lämpiää talous sähköllä aivan varmasti. Viihde-elektroniikasta saa irti jopa kilovatin, mikä riittää nollakeleillä. Pakkasilla sit 5000 wattia halogeenejä päälle.
Kyllä passiivi toimii!

Lue lisää

Seuraan palstaa suht vakituiseen. Enpä muista lukeneeni tuollaisista kulutksista.

en ole nähny kirjoitti:

Seuraan palstaa suht vakituiseen. Enpä muista lukeneeni tuollaisista kulutksista.

Enhän sitä kohtaa ny muista. Oisko ollu tuolla talopakettien rihmastoissa.

se lämmitys kirjoitti:

Jos oikein haluaa, niin kyllähän sitä voi itelleen uskotella vaikka mitä. Vähän aikaa sitten jossain ketjussa yks sankari kertoi, että heillä kuluu talous sähköä 17 000 kWh vuodessa! Lämmitykseen 6000!
Jos halutaan, niin kyllä talo lämpiää talous sähköllä aivan varmasti. Viihde-elektroniikasta saa irti jopa kilovatin, mikä riittää nollakeleillä. Pakkasilla sit 5000 wattia halogeenejä päälle.
Kyllä passiivi toimii!

Lue lisää

Talous sähkölläpä hyvinkin talo lämpiää.
Jos muutetaan talon valaistusta energiansäästölampuista halogeeni polttimoihin.
Kyllä talo lämpiää valaistuksellakin, kun laitetaan halogeenilamppuja tarpeen mukaan palamaan, jos nykyiset valaisimet eivät riitä kylmän ulkonapitämiseen niin laitetaan 30 valaisinta lisää. Mutta näitä valoja on sitten kanssa poltettava yötä päivää, muuten tulee vilu. Kuinkahan uni tulee kirkkaassa valaistuksessa.

Todellinen väite: talo lämpiää ilman keskuslämmitystä , pelkästään viihdeelektroniikalla, sitä epäilen jopa passivitalossakaan toteutuvaksi.
Kyllä passiivi ei toimi ilman kunnon lämmityslaitteistoa. Valaistuksella lämmittäminen ei ole järkevää kirkkaalla päivänvalolla, kun pakkasta on 15 astetta.

naapuri ihmettelee kirjoitti:

Talous sähkölläpä hyvinkin talo lämpiää.
Jos muutetaan talon valaistusta energiansäästölampuista halogeeni polttimoihin.
Kyllä talo lämpiää valaistuksellakin, kun laitetaan halogeenilamppuja tarpeen mukaan palamaan, jos nykyiset valaisimet eivät riitä kylmän ulkonapitämiseen niin laitetaan 30 valaisinta lisää. Mutta näitä valoja on sitten kanssa poltettava yötä päivää, muuten tulee vilu. Kuinkahan uni tulee kirkkaassa valaistuksessa.

Todellinen väite: talo lämpiää ilman keskuslämmitystä , pelkästään viihdeelektroniikalla, sitä epäilen jopa passivitalossakaan toteutuvaksi.
Kyllä passiivi ei toimi ilman kunnon lämmityslaitteistoa. Valaistuksella lämmittäminen ei ole järkevää kirkkaalla päivänvalolla, kun pakkasta on 15 astetta.

Lue lisää

Minulla talon suunnittelussa lämpimät lattiat ovat tärkeysjärjestyksessä sijalla kolme. Sijainnin ja toimivan huonejärjestelyn jälkeen. Lämmityksen vuosittainen hinta on jossain sijalla 20, koska se ei millään tavalla tuotettuna ole mikään merkittävä asia uudessa talossa.
Kukin tyylillään. Tiedän monta ihmistä, jotka ovat ottaneet lainaa auton ostoa varten!!

naapuri ihmettelee kirjoitti:

Talous sähkölläpä hyvinkin talo lämpiää.
Jos muutetaan talon valaistusta energiansäästölampuista halogeeni polttimoihin.
Kyllä talo lämpiää valaistuksellakin, kun laitetaan halogeenilamppuja tarpeen mukaan palamaan, jos nykyiset valaisimet eivät riitä kylmän ulkonapitämiseen niin laitetaan 30 valaisinta lisää. Mutta näitä valoja on sitten kanssa poltettava yötä päivää, muuten tulee vilu. Kuinkahan uni tulee kirkkaassa valaistuksessa.

Todellinen väite: talo lämpiää ilman keskuslämmitystä , pelkästään viihdeelektroniikalla, sitä epäilen jopa passivitalossakaan toteutuvaksi.
Kyllä passiivi ei toimi ilman kunnon lämmityslaitteistoa. Valaistuksella lämmittäminen ei ole järkevää kirkkaalla päivänvalolla, kun pakkasta on 15 astetta.

Lue lisää

Jos haluaa lämmittää taloaan passiivisesti, eli talous sähköllä, niin niitä halogenejähän vois asentaa piiloon. Valaistut ilmakanavat vois olla ihan toimivat. Venttiileistä tulvisi ihanan lämmintä ilmaa ja väellä olisi mukavaa ilman kallista ja monimutkaista lämmitysjärjestelmää.

P.Passiivi kirjoitti:

Jos haluaa lämmittää taloaan passiivisesti, eli talous sähköllä, niin niitä halogenejähän vois asentaa piiloon. Valaistut ilmakanavat vois olla ihan toimivat. Venttiileistä tulvisi ihanan lämmintä ilmaa ja väellä olisi mukavaa ilman kallista ja monimutkaista lämmitysjärjestelmää.

Lue lisää

plasmatelkkarit. Kymmenen 50" plasmaa, joita termostaatti ohjaa lämpötilan mukaan on/off...

P.Passiivi kirjoitti:

Jos haluaa lämmittää taloaan passiivisesti, eli talous sähköllä, niin niitä halogenejähän vois asentaa piiloon. Valaistut ilmakanavat vois olla ihan toimivat. Venttiileistä tulvisi ihanan lämmintä ilmaa ja väellä olisi mukavaa ilman kallista ja monimutkaista lämmitysjärjestelmää.

Lue lisää

Rintsikkauskiksia taitaa vähän riepoa, kun passiivitalon rakentaneella menee suuren osan vuodesta vain taloussähkö, kun rintsikan hyvintoimivissa purueristetyissä taloissa palaa 4000 litraa öljyä vuodessa.