Kovaa Raamatun sanomaa

"TAPPAKAA, SURMATKAA, MURSKATKAA..."

"VIILTÄKÄÄ, ORJUUTTAKAA, RYÖSTÄKÄÄ..."

__________________________________________________________________

Neljäs Mooseksen kirja 31: 14-20

Mooses vihastui sotajoukon johtajiksi määrätyille tuhannen miehen ja
sadan miehen päälliköille, kun he palasivat sotaretkeltä, ja sanoi
heille: "Oletteko jättäneet henkiin kaikki naiset? Juuri nuo naiset
tekivät Bileamin neuvon mukaan ja saivat israelilaiset luopumaan
Herrasta ja antautumaan Baal-Peorin palvojiksi. Sen tähden Herran
kansaa kohtasi vitsaus. Tappakaa siis lapsista kaikki pojat ja tappakaa
myös jokainen nainen, joka on maannut miehen kanssa. Mutta tytöt, jotka
eivät ole maanneet miehen kanssa, saatte ottaa itsellenne. Teidän tulee
oleskella leirin ulkopuolella seitsemän päivää, ja jokaisen, joka on
surmannut jonkun tai koskettanut surmattua, tulee puhdistautua
kolmantena ja seitsemäntenä päivänä; tämä koskee sekä teitä että
vankejanne. Teidän on puhdistettava myös jokainen vaatekappale ja
kaikki, mikä on valmistettu nahasta tai vuohenkarvoista, sekä jokainen
puuesine."
__________________________________________________________________

Hesekielin kirja 9: 3-7

Silloin Israelin Jumalan kirkkaus kohosi kerubien yltä, missä se oli
siihen saakka ollut, ja siirtyi temppelin oven kohdalle. Herra huusi
pellavapukuiselle miehelle, jolla oli kirjoitusvälineet vyössään, ja
sanoi hänelle: "Kulje Jerusalemin halki, koko kaupungin läpi laidasta
laitaan, ja tee merkki kaikkien niiden otsaan, jotka huokaavat ja
valittavat kaupungissa tehtävien iljettävyyksien tähden." Sitten kuulin
hänen sanovan toisille miehille: "Kulkekaa hänen perässään kaupungin
halki ja tappakaa säälittä, ketään säästämättä. Tappakaa vanhukset ja
nuoret miehet, neidot, naiset ja lapset, tappakaa heidät viimeistä
myöten, mutta älkää kajotko kehenkään, jolla on merkki. Aloittakaa
minun temppelistäni." Niin he aloittivat kansan vanhimmista, jotka
olivat temppelin edustalla. Hän sanoi sitten miehille: "Saastuttakaa
temppelirakennus, surmatkaa ihmisiä esipihat täyteen. Menkää sen
jälkeen kaupunkiin ja tappakaa siellä."
__________________________________________________________________

Viides Mooseksen kirja: 20: 10-18

"Kun lähdette sotaan ja aiotte vallata jonkin kaupungin, tarjotkaa
sille ensin rauhaa ja kehottakaa sitä antautumaan. Jos se suostuu
ehdotukseen ja avaa teille porttinsa, velvoittakaa kaikki sen asukkaat
tekemään alamaisinanne päivätöitä. Mutta jos kaupunki ei suostu rauhaan
vaan ryhtyy taisteluun teitä vastaan, piirittäkää se, ja kun Herra,
teidän Jumalanne, antaa sen teidän käsiinne, surmatkaa kaikki sen
miehet. Naiset, lapset, karjan ja kaiken muun, mitä kaupungista löytyy,
voitte sitä vastoin ottaa itsellenne ja pitää saaliina. Sen on Herra,
teidän Jumalanne, antanut teille." Näin teidän tulee menetellä kaikkien
kaukana olevien kaupunkien kanssa. Mutta lähellä asuvien kansojen
kaupungeista, jotka Herra, teidän Jumalanne, antaa teidän omaksenne,
ette saa jättää jäljelle mitään, ette ainoatakaan elävää olentoa.
Julistakaa nämä kaupungit Herralle kuuluvaksi uhriksi ja hävittäkää ne
ja niiden asukkaat, heettiläiset, amorilaiset, kanaanilaiset,
perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset, niin kuin Herra, teidän
Jumalanne, on teitä käskenyt. Ellette hävitä heitä, he opettavat teille
iljettävät tapansa, joita he ovat noudattaneet palvoessaan jumaliaan,
ja niin te rikotte Herraa, Jumalaanne vastaan.
__________________________________________________________________

Viides Mooseksen kirja: 28: 49-57

"Kaukaa maan äärestä Herra lähettää kansan, jonka kieltä te ette
ymmärrä. Kotkan lailla sen soturit hyökkäävät teidän kimppuunne. He
ovat häikäilemätöntä kansaa, joka ei kunnioita vanhusta eikä sääli
poikasta. Heidän joukkonsa syövät teidän karjanne ja satonne, niin että
näännytte nälkään. Teille ei jää mitään, ei viljaa, ei viiniä eikä
öljyä, ei vasikoita eikä karitsoita, ja niin te tuhoudutte. He
piirittävät kaupunkejanne joka puolella maatanne, kunnes niiden korkeat
muurit, joiden vahvuuteen luotitte, ovat sortuneet. Kun vihollisenne
käyvät kaupunkienne kimppuun kaikkialla siinä maassa, jonka Herra,
teidän Jumalanne, on teille antanut, he piirittävät teitä niin
ankarasti, että te nälkänne ahdistamina syötte omia lapsianne,
poikianne ja tyttäriänne, jotka olette saaneet Herralta, Jumalaltanne.
Kaikkein herkin ja hienoinkin mies katsoo silloin karsain silmin
veljeään, omaa vaimoaan ja vielä jäljellä olevia lapsiaan, koska ei
halua jakaa heidän kanssaan omien lastensa lihaa, jota hän itse syö,
kun hänellä ei ole enää muuta jäljellä siinä puutteessa ja ahdingossa,
johon kaupunkejanne piirittävä vihollinen on teidät saattanut. Kaikkein
hienoin ja hemmotelluin nainen, joka hienouttaan ei koskaan ole
kävellyt askeltakaan, katsoo silloin karsain silmin omaa miestään,
poikaansa ja tytärtään eikä anna heille lapsia, jotka hän synnyttää,
eikä jälkeisiään, jotka tulevat hänen kohdustaan, vaan syö ne itse
salaa nälkänsä pakottamana siinä hädässä ja ahdingossa, johon
kaupunkejanne piirittävä vihollinen on teidät saattanut.
__________________________________________________________________

Joosuan kirja: 11: 6-15

Mutta Herra sanoi Joosualle: "Älä pelkää heitä. Huomenna tähän aikaan
minä annan israelilaisten surmata heidät viimeiseen mieheen. Sinä
katkot heidän hevosiltaan jalkojen jänteet ja poltat poroksi heidän
sotavaununsa." Joosua teki sotajoukkoineen yllätyshyökkäyksen
vihollisten leiriin, joka oli Meromin lähteiden luona, ja Herra antoi
heidät israelilaisten käsiin. Israelilaiset löivät heidät hajalle ja
ajoivat heitä takaa pohjoisessa Sidonin kaupunkiin, lännessä
Misrefot-Majimiin ja idässä Mispen tasangolle asti. He surmasivat
pakenijat eivätkä jättäneet eloon ainoatakaan. Joosua teki niin kuin
Herra oli määrännyt. Hän katkoi vihollisten hevosilta jalkojen jänteet
ja poltti heidän sotavaununsa. Sitten Joosua kääntyi takaisin. Hän
valtasi Hasorin, joka muinoin oli seudun kaikista kaupunkivaltioista
mahtavin, ja surmasi sen kuninkaan. Israelilaiset surmasivat Hasorissa
joka ainoan elävän olennon. He julistivat asukkaat Herralle kuuluvaksi
uhriksi eivätkä jättäneet heistä eloon ainoatakaan. Hasorin kaupungin
Joosua tuhosi polttamalla. Hän valtasi myös kaikki muut kaupungit, otti
niiden kuninkaat vangiksi ja surmasi heidät ja kaupunkien asukkaat
Herralle kuuluvana uhrina, kuten Mooses, Herran palvelija, oli
käskenyt. Näitä kaupunkeja, jotka yhä seisovat kukkuloillaan, ei
kuitenkaan poltettu; vain Hasorin Joosua poltti. Israelilaiset
ryöstivät kaupungeista itselleen kaiken irtaimen ja karjan, mutta
ihmiset he surmasivat jättämättä heistä eloon ainoatakaan. Tämän käskyn
Herra oli antanut palvelijalleen Moosekselle, ja Mooses oli antanut sen
edelleen Joosualle, joka tinkimättä täytti kaikki Herran Moosekselle
antamat käskyt.
__________________________________________________________________

Tuomarien kirja 21: 10-11

Silloin israelilaiset lähettivät Gileadin Jabesiin kaksitoistatuhatta
sotilasta. Heille annettiin käsky: "Menkää Gileadin Jabesiin ja
surmatkaa sen asukkaat, myös naiset ja lapset. Kaikki miehet ja ne
naiset, jotka ovat maanneet miehen kanssa, on julistettava Herralle
kuuluvaksi uhriksi ja surmattava."
__________________________________________________________________

Ensimmäinen Samuelin kirja 15: 1-9

Samuel sanoi Saulille: "Herra lähetti minut voitelemaan sinut kansansa
Israelin kuninkaaksi. Kuule siis, mitä Herra käskee. Näin on Herra
Sebaot puhunut: 'Olen päättänyt rangaista amalekilaisia, koska he
asettuivat israelilaisten tielle, kun nämä tulivat Egyptistä. Mene siis
nyt ja kukista amalekilaiset. Julista heidät ja heidän omaisuutensa
Herralle kuuluvaksi uhriksi. Älä sääli heitä vaan tapa kaikki, miehet
ja naiset, lapset ja imeväiset, härät ja lampaat, kamelit ja aasit.'"
Saul kutsui kokoon sotaväen ja tarkasti sen Telaimissa. Väkeä oli
kaksisataatuhatta jalkamiestä sekä lisäksi kymmenentuhatta miestä
Juudasta. Saul tuli amalekilaisten kaupungin tienoille ja asettui
väijyksiin kuivillaan olevaan joenuomaan. Keniläisille Saul lähetti
viestin: "Luopukaa amalekilaisista ja siirtykää muualle, etten joutuisi
tuhoamaan teitä yhdessä amalekilaisten kanssa. Tehän osoititte
ystävyyttä israelilaisille, kun he tulivat Egyptistä." Ja keniläiset
siirtyivät pois amalekilaisten joukosta. Sitten Saul löi amalekilaiset
koko alueella Havilasta aina Suriin, Egyptin rajoille asti. Hän otti
elävänä vangiksi Amalekin kuninkaan Agagin, mutta kaikki muut hän
julisti Herralle kuuluvaksi uhriksi ja hakkasi miekalla maahan. Paitsi
Agagia Saul ja hänen miehensä säästivät myös parhaat lampaat ja vuohet,
härät ja lehmät, vohlat ja karitsat ja kaiken muun arvokkaan
omaisuuden. Niitä he eivät halunneet tuhota, mutta kaiken arvottoman ja
turhan he hävittivät.
__________________________________________________________________

Toinen Mooseksen kirja 21: 20-27

Jos joku lyö orjaansa tai orjatartaan kepillä ja tämä kuolee siihen
paikkaan, lyöjä on ansainnut rangaistuksen. Mutta jos orja pysyy
hengissä päivän tai kaksi, isäntää älköön rangaistako; onhan orja hänen
omaisuuttaan. Jos ihmiset tappelevat keskenään ja samalla töytäisevät
raskaana olevaa naista, niin että hän saa keskenmenon mutta hänelle ei
aiheudu muuta vahinkoa, lyöjä maksakoon sakkoa sen mukaan, mitä naisen
aviomies vaatii tai miten asia oikeudessa ratkaistaan. Mutta jos muuta
vahinkoa tapahtuu, annettakoon henki hengestä, silmä silmästä, hammas
hampaasta, käsi kädestä, jalka jalasta, palovamma palovammasta, haava
haavasta, ruhje ruhjeesta. Jos joku lyö orjaltaan tai orjattareltaan
silmän sokeaksi, hän päästäköön tämän vapauteen hyvitykseksi silmästä.
Jos hän lyö orjaltaan tai orjattareltaan hampaan suusta, hän päästäköön
tämän vapauteen hyvitykseksi hampaasta.
__________________________________________________________________

Kolmas Mooseksen kirja 25: 43-46

Älä pane israelilaista orjantyöhön, vaan pelkää Jumalaasi. Orjanne ja
orjattarenne teidän tulee ostaa muilta, ympärillänne asuvilta
kansoilta. Voitte ostaa orjiksenne myös keskuuteenne asettuneita
muukalaisia samoin kuin heidän perheenjäseniään, vaikka nämä
olisivatkin teidän maassanne syntyneitä. Heitä voitte pitää pysyvänä
omaisuutenanne, ja voitte myös antaa heidät perintönä lapsillenne,
jotka samoin saavat pitää heidät orjinaan. Heidät voitte aina pitää
orjinanne, mutta toisianne, muita israelilaisia, te ette saa panna
orjantyöhön.
__________________________________________________________________

Toinen Mooseksen kirja 21: 2-7

Kun ostat heprealaisen orjan, hänen on oltava orjana kuusi vuotta.
Seitsemäntenä vuotena hänet on päästettävä vapaaksi maksutta. Jos hän
on tullut yksinään, hän saakoon myös lähteä yksinään. Mutta jos hänellä
jo tullessaan oli vaimo, vaimo saakoon lähteä hänen mukanaan. Jos hänen
isäntänsä on antanut hänelle vaimon ja vaimo on synnyttänyt hänelle
poikia tai tyttäriä, on vaimon ja lasten jäätävä isännälle, ja mies
pääsköön vapaaksi yksinään. Mutta jos orja vakuuttaa: 'Minä rakastan
isäntääni, vaimoani ja lapsiani enkä halua vapaaksi', niin isäntä
vieköön hänet Jumalan eteen ja asettakoon hänet sitten ovea tai
ovenpieltä vasten ja lävistäköön hänen korvalehtensä naskalilla, ja hän
jääköön ainiaaksi isäntänsä orjaksi. Jos joku myy tyttärensä
orjattareksi, tyttö ei pääse vapaaksi niin kuin miesorjat.
__________________________________________________________________

Hoosean kirja 13: 15-16

Efraim on kukoistanut veljiensä joukossa, mutta Herra lähettää
polttavan tuulen. Se nousee idästä, puhaltaa autiomaasta. Efraimin
kaivot kuivuvat, lähteet ehtyvät. Kaikki aarteet ryöstetään, kaikki
kalleudet viedään pois. Samaria joutuu tilille synneistään, se on
kapinoinut Jumalaansa vastaan. Sen miehet kaatuvat miekkaan, sen pienet
lapset murskataan, ja raskaana olevat naiset viilletään halki.