Tiedän että jäänmurtajien konetehot ovat 20000 hv luokkaa ja Cinderellassa n. 40000 hv.
Minkähänlaisia konetehoja ja nopeuksia suurissa tankkereissa ja kuivarahtialuksissa on?
Minkähänlaisia konetehoja ja nopeuksia suurissa tankkereissa ja kuivarahtialuksissa on?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tanskalaisen Maersk Linen suurimmissa konttilaivoissa on tehot 75 000 - 110 000hv. väliltä.
Nopeudet ovat siinä 23 - 26 solmua.
Kuinka paljon vie polttoainetta tuollaiset sadantuhannen pollen koneet?
kulutus on noin 180g/ kWh.
The Wärtsilä RTA96-C turbocharged two-stroke diesel engine is currently considered the largest reciprocating engine in the world, designed for large container ships, running on cheap low-grade fuel. It is five stories high (13.5m), 27 m long and weight over 2300 tons in its largest 14 cylinders version producing more than 80 MW (109,000 hp). It was put into service in September 2006 aboard the Emma Mærsk.[1]
Configuration
turbocharged two-stroke diesel straight engine, 6 to 14 cylinders
Cylinder bore
960 mm
Piston stroke
2500 mm
Speed
92–102 rpm
Mean effective pressure
1.86 MPa @ full load, 1.30 MPa @ maximum efficiency (85% load)
Mean piston speed
8.5 m/s
Specific fuel consumption
171 g/(kW·h) (126 g/(bhp·h)) @ full load : 163 g/(kW·h) (120 g/(bhp·h)) @ maximum efficiency
Power
5720 kW per cylinder, 34,320 to 80,080 kW (46,680 to 108,920 bhp)
Power density
29.6 to 34.8 kW per tonne, 2301 tons for the 14 cylinder version
Amount of fuel injected in a single cycle of single piston
~160 g @ full load
6 isoa säiliörekkaa....
Taisi olla 60-luvun lopulla kun seilasin Afganistanin lipun alla olleella superbulkki-tankkerilla. Kuljetimme lähinnä öljytuotteita ruokateollisuuden käyttöön välimereltä tyynenvaltameren valtioihin. Laivassa oli ns. alipainehöyrykattila, josta ammennettiin käyttövoimaa Sultzerin dieselhöyry koneelle. Oli aikansa huipputekniikkaa. Nykyisin poistunut käytöstä kalliin tekniikan takia.
Tässä mallissa oli ruiskupumpun jälkeen höyryn esipoltto, joka tehosti palamista hurjasti, ja hyötysuhde oli reilusti yli 90%. Kovilla paineilla oli tietenkin haittansa, esimerkiksi männät paloivat puhki helposti jos ei ollut varovainen. Sylinterin putkia jäähdytettiin alilämpö höyryllä ja pakkasnesteen sekoituksella.
Koneesta saatiin niin hurjat voimat, että oli mahdollista ajaa 0-lapakulmilla. Näin ollen potkuri pyöri keveästi ja harvoin tarvittiin koko tehoja. Hevosvoimista ei puhuttu, koska numerosarja olisi ollut liian hurja. Käytimme ns. norsuvoimia. 1 norsuvoima oli muistaakseni 85000kw ja tuossa laivassa oli niitä 150. Tyhjäkäynnillä siis. Koskaan ei oltu mitattu täysiä tehoja, koska siihen aikaan ei ollut tekniikkaa joka sen olisi mahdollistanut.
Nopeahan tuo laiva oli. Aina oltii perillä ennen kun edes ehti kännit ottaa. Lossaus tapahtui sitten omilla kraanoilla, joissa oli skrapit. Pysyivät hyvässä rasvassa jatkuvasti! Meillä olikin tapana vitsailla rasvarille, kun sillä tuli reissuilla makuuhaavoja. Sai kaveri palkan helpolla. Oli ne aikoja!
T:Yli-Siihvi
kamelin kavio......
Eikö sen voinut muuttaa kuivarahtilaivaksi jollakin piennellä rikauksella. Taisi olla tämmöinen kun kerran tuli Antwerpeniin suoraan jostakin Afrikan valtiosta. Siinä oli elävä lasti!! Siis ei proviantti. Olivat ottaneet jostakin viidakon laidasta redillä ollessaan täyden lastin apinoita. Nopeasti kävi lossaus. Luukut vaan auki ja muistaakseni viisi pitkää vetoa visselistä niin laiva oli tyhjä.
Miehistö purnasi kun ei kerinnyt Ruusan baariin puhumaan paskaa, vaikka sen ikkunaankin oli kirjoitettu niin. Kyllä ne vain oli aikoja. No, vielä jäi sanomatta, että lossauksen jälkeen täkkäreiden ei tarvinnut kuin vähän spuulata niin ruumajobikin oli tehty ja laiva taas menossa uusiin seikkailuihin.