tulevaisuus

maailma ei pysähdy huolimatta kommunistien maailmanlopun ennustuksista.

tänään oli hyvä päivä; sain varmistuksen siitä, että jätän tämän hetkiset työtehtäväni vappuna ja siirryn ainakin vuoden loppuun rakentamaan uutta yksikköä päivätöihin. ei enää valvottuja öitä eikä liikaa tupakkaa ja rasvaisia mikroruokia kolmen aikaan aamuyöstä. ei aamupöpperöissä tehtyjä päätöksiä prosessihäiriöistä, ei älyttömien yöllisten paloharjoitusten organisointia, ei mitään mikä poikkeaa niin paljon teidän normaalien ihmisten elämästä. jäljelle jää auktoriteetti, osaaminen ja se kyky tulla toimeen aliurakoitjoiden kanssa. siitä sitten keskustellaan wäinän kanssa, että mikä se oikea toimintametodi on. lopputuloksen pitää tietty olla se oikea mutta siitä tarkemmin wäinän kanssa.

emootioköyhyys; minä kuulemma olen "porvari" ja kärsin tuosta vaivasta. en allekirjoita väitettä; minulla on vuosi ollut oppilas; nainen - paha miinusmerkki suomalaisessa miesvaltaisessa työyhteisössä. silti olen sivuuttanut ja painanut maahan kaikki kyseenalaistukset kyseisessä "epäkohdassa". olen tuonut ilmi, että nainen on aivan yhtä pätevä kuin minäkin. on puhuttu "auktoriteetin puutteesta"; olen yrittänyt tehdä selväksi, että pelkkä työnteon osaaminen on ensimmäinen askel sille auktoriteetille. että se ei ole verrannollinen sukupuoleen. ja kun likka on minun kouluttamani niin Herra tietää, että neidillä on ammattitaito hallussa. muut naisille naureskelut olen lopettanut omalla tavallani. Herran pelko on viisauden alku etc. esimiehilleni olen sitten joutunutkin jo jonkun kerran perustelemaan kenelle "natsani" luovutan mutta ei suomalainen johtaja ole tyhmä; kun asiat muuttaa euromuotoon niin järki tulee johtajallekin. olen tyytyväinen itseeni vaikka se ehkä narsistiselta kuulostaakin. olen tehnyt jotain ja seissyt oman mielipiteeni takana ja vaikka minua ja valintaani on vastustettu niin työväen kuin johtoportaankin taholta vedotren kaiken maailman "kokemattomuuteen" ja "auktoriteetin puutteeseen" niin lopputulos on kuitenkin se, että kaikki toimii juuri niin kuin minä haluan. ihmisiin pitää luottaa ja heille pitää antaa mahdollisuus yrittää. varsinkin kuin heillä on potentiaalia pärjätä. mutta se siitä.

tulevaisuudesta; itse suhtaudun siihen luottavaisesti. en malta oikein edes odottaa, että kevät koittaa ja pääsee töihin käsiksi ja taas luomaan jotain uutta.

tämä kirjoitus ei tainnut oikein istua varsinaisesti suomen kommunistiseen puolueeseen mutta olisi kiva - ilman turhia riitelyjä - kuulla kommunistien ja muidenkin palstalaisten mietteitä tulevaisuudesta. omin sanoin.