jos minulta riistettäisiin kirjoittava käsi
olisin vajaa
hyvin paljosta vajaa
enkä tiedä
kuka puolestani kirjoittaisi kaiken
kivun ja kiviset päivät
jos minulta otettaisiin taito kävelyyn
vietäisiin näkevät silmät
tai kuulevat korvat
en tiedä kuinka selviäisin
mutta on minulla jotain
jotain sellaista
mikä on vain yksin minun
tunteet ja niiden jakamisen riemu
rakastamisen kyky
kohdussa itänyt
istutettu minuun jo syntymässä
kaikki muu voi olla katoavaista
olisin vajaa
hyvin paljosta vajaa
enkä tiedä
kuka puolestani kirjoittaisi kaiken
kivun ja kiviset päivät
jos minulta otettaisiin taito kävelyyn
vietäisiin näkevät silmät
tai kuulevat korvat
en tiedä kuinka selviäisin
mutta on minulla jotain
jotain sellaista
mikä on vain yksin minun
tunteet ja niiden jakamisen riemu
rakastamisen kyky
kohdussa itänyt
istutettu minuun jo syntymässä
kaikki muu voi olla katoavaista
Vastaukset 18
Vanhimmat
tekstiä, tosi paljon asiaa laitettu muutamaan sanaan.
Tätä lukee mielellään useampaankin kertaan!KIITOS!
toki paljon vähemilläkin sanoilla olisi voinut
kirjoittaa saman. Paha tapani vain on rönsyillä,
ihan liiaksi.
Nöyrä kiitokseni.
upeeta tekstiä.
*murukulta* täällä vilkuttaa sulle, hiphei.
No kiitos kommentoinnista ' kakkosmuru '
jotain rakkaudenpunaista ja jotain,
minkä olet lahjaksi saanut.
Niistä muodostuvat runot, itsesi näköiset.
Niissä on elämän kipua, mutta myös kiitosmieltä, kuten tässäkin. Kiitos, että toimit näin elämäntulkkina toisillekin.
Kerppuli
luulisin, että meidän jokaisen runot on omamme
näköisiä. Niin että vaikka kirjoittaisimme kymme-
nellä eri nicillä, se oma sisin sieltä kuitenkin
tekstin sisältä aina löytyy.
Lahjasta en tiedä, mutta kirjoittaminen on ollut
minulle jo vuosia jokapäiväistä elämää. Siihen
puran tuntemukseni, ilot ja surut. Ja niitä kipu-
ja on ollut elämässäni ehkä keskimääräistä
enemmän, varmaan ne aina jollain tapaa näkyy sä-
keissäni. Jossain vaiheessa tuli kovastikin
tummaa tekstiä, mutta olen yrittänyt viime
aikoina löytää edes hiukan niihin valoa.
Olla elämäntulkkina toisille, todella hienosti
kirjoitit ja tunnen sanoistasi suurta iloa.
Kiitos Kerppunen, Sinulla on lämmin sydän ja kir-
joittamisen lahja. On meidän nautinto, että olem-
me saaneet Sinutkin joukkkoomme.
Jokaisella on joku,se oma
juttunsa tai harraste,
joka on kuin voimavara
ja siitä on pidettävä
kiinni,jotta tuntee
elävänsä.
Elämän ylläpitävä
voimasi
- kirjoittaminen -
tuntojesi tulkki on
jälleen tämä runosi.
jonkinlainen voimavara se kirjoittaminen minulle
on, olet oikeassa. En aio luopua siitä koskaan,
ja siksi runossanikin oli osa, jossa pelkään
käteni lakkaavan pakottavasta syystä taidon kir-
joittaa. Että kuinka minä sitten selviän, ellen
saa purettua itseäni näihin runoihin.
Mutta tuntojani runo siis monelta kantiltakin
käsittelee, ja miksi ei käsittelisi. Pääasia,
että on aina joku kanava jonka kautta itseään
voi purkaa.
Kiitos taas kommentoinnistasi.
Kyllä hyvin monille esim.kirjoittaminen
on suurikin voimavara jopa
ammattilaisillekin ja myös hoitomuotona
käytetään joissakin tapauksissa,mitä
olen kuullut että lukenut.
Toivon että runosi otetaan runoina,
eikä lyömäaseina mutta kun on eri
kokemuksia,niin siinä saattaa
leimansa saada,kuin yleensä elämässä,
etenkin tässä nykyajassa.
Toivon että uudempi sukupolvi olisi
viisaampi,sillä mehän tavallaan ollaan
vielä niitä sota-ajan lapsia.
Kiitos myös Sinulle.
kuin että runoni otettaisiin runona, ei niillä
mitään erityismerkitystä muuten olekaan - vain
elämääni ne kuvaa sen eri muodoissa. Ja jos
kerran rentoudun kirjoittamalla ja tuomalla niitä
tänne, onhan se oikeuteni niin kuin kaikkien mui-
denkin.
Peesasit tuolla toisaalla, ettei toista ihmistä
voi muuttaa niin kuin sanoin. Eikähän siihen
ole mitään tarvettakaan, ainakaan minulla. Jokai-
nen meistä on oma yksilönsä, niin runoissa kuin
muutenkin.
Joten näillä ajatuksilla, hyvää iltaa Sinulle ja
kiitokset.
...syntynyt
ja silloin pystyy sitä jakamaan...
rakastamalla.
allekirjoitan jokaisen kappaleen
hienosta runostasi
niin kuinka sitä selviäsi-ei mitenkään.
runosi on kuin jokaisen runo
sopii niin pienille kuin isoille
siis kaikille.
kyllä tämä hieman kostutti silmiä...
hyvä upea linda!!!
saa minussa samanlaisia tuntemuksia aikaan
' hieman silmiä kostutti '
Niin lämmin ailahdus pyyhkäisi sisintäni, kun
huomasin Sinun tulleen tälle puolelle runooni.
Kerppunen sanoi jotenkin todella kauniisti, mutta
suunnilleen varmaan samaa tarkoittaen kuin Sinä
siitä, että runo on ' jokaiselle '
Kiitos Jouni, teit päivästäni palautteellasi to-
della hyvän.
Minulla on täällä 5-vuotias vesirokkoinen neiti,
joten tässäkin on saanut moneen kertaan juosta
antamaan jos mitä tai mennä apuihin. On se vaan
niin ihanaa olla mummu, jos se vaikka näillä kym-
menillä hiukan väsyttääkin jo.
..sinulla on tuo kirjoittamisen lahja. Minäkin olen kiitollinen, niinkuin vamaankin monet muut, jotka aloittaessaan kirjoittelun palstalla ovat tulleet hyvien neuvojesi avulla paremmiksi kirjoittajiksi. Minusta sinä kommentoit silloin alussa minuakin juuri oikealla tavalla. Neuvosi olivat hyviä ja varteenotettavia.
Olen pahoillani puolestasi, kun sinulla on taas joku kiusanhenki iskenyt tähänkin runoosi. Kaksi palstan suosituinta runoilijaa on nyt selvästi pommituksen kohteena. Sain minäkin eilen "murukulta" kommentin.
Olisi todella mukavaa, jos palstoilla keskityttäisiin nyt siihen, mikä on palstan otsikko - runoiluun. Minä en ole näkyvästi ottanut osaa noihin kummallisiin keskusteluihin, kun mielestäni sillä tehdään tuolle/noille kiusaajalle/-jille vain palvelus. Huomiota, valtaa ja ties mitä noissa tavoitellaan.
Kiitos sinulle lukuhetkestä : )
en tiedä miten olen tänä aamuna niin herkkiksenä,
että teidän kaikkien palaute tuntuu saavan her-
kistymään minut - Sinun erityisesti. Sanot
samalla tapaa Kerppusen kanssa tuosta lahjasta.
Kai se sitä on, vaikkei sitä itse sellaisena tie-
tenkään koe kun kirjoittaa vaan, mitä mieleen
juolahtaa elämästä.
Häpeäkseni pitää tunnustaa, etten muista
ollenkaan miten olen Sinua joskus neuvonut,
onhan siitäkin jo aikaa ties kuinka paljon, kun
näille palstoille löysit. Mutta ainakin lausumas-
tasi voi päätellä sen, etten ole Sinua ohjeillani
ainakaan loukannut. Että olet osannut ottaa ne
sellaisina, kuin olen tarkoittanutkin -
rakentavina. Ihan niin kuin aikoinaan teimme
Lionan kanssa YYA-sopimuksen hänen runoistaan.
Sen, että annan hänelle hänen omasta toivomukses-
taan palautteen sivustolla
oikeinkirjoituksestakin, koska hänen äidinkielen-
sä ei ole Suomi. Sain siitäkin aikoinaan pyyhkei-
tä varmasti sellaiselta ihmmiseltä, joka ei
tiennyt että toimin nimenomaan Lionan toivomuk-
sesta siten kuin toimin.
No eihän tuo ' kiusanhenki ' ollut lainkaan pa-
hasuopainen. Mutta siltikin toivoisin ihan samaa
kuin Sinäkin palstoilla oloon. Minut on ymmärret-
ty ihan tietentahtoisesti väärin, haukuttu siitä
ja saatu ihmisten silmissä näkemään, että olen
muka ohjeistellut ihmisiä kuinka pitää
käyttäytyä. Nuarettavaa ja lapsellista käyttäyty-
mistä. Enkä ole siis lähtenyt minäkään ottamaan
kantaa kyseisiin aloituksiin, saan ihan varmasti
sitä moskaa päälleni jo pelkilla runoillani ja
kommentoinneillani. Minäkin haluaisin vain
runoilla ja kommentoida muiden runoja, en mitään
muuta. Olen varattu, enkä etsi näiltä saiteilta
siis mitään muuta kuin runojen antia.
Uskoisin kyllä Sinunkin tietävän, mitä niillä
aloituksilla loppujen lopuksi haetaan, mutta yri-
tän kovasti sulkea silmäni niiltä.
Paljon kiitoksia Padme palautteestasi, seKIN läm-
mitti minua kaikilta osin.
Mitä jää, kun kaikki muu pois viedään? Jää ihmisyys, jää tunteet ja muistot. Sinun sanojesi myötä sitä on hyvä miettiä, jokaisen. Todella hieno runo, josta löytyy paljon inhimillistä kärsimystä, mutta myös toivon mahdollisuus. Kun muu katoaa, mitä jää? Jää se, mikä on kaikkein tärkein.
Aivan - ihmisyys, tunteet ja muistot jää jos
kaikki muu viedään pois. Kuinka julmalta tuntuu
pelkkä ajatuksin siitä, ettei olisi mahdollista
enää kirjoittaa.
Kaipa se jonkinasteinen kärsimys todellakin tai-
taa taas olla runossani, taustalla kuitenkin rak-
kauden olemassaolo.
Olen onnekas teidän kaikkien, Sinunkin
kommentoinnista. Kuinka hyvältä se tuntuu, että
vaikka olen kirjoittanut tälle puolelle, minulla
on kuitenkin uskollisia kommentaattoreita, jotka
' seuraavat ' minua.
Rutistavin kiitoksin,
linda
Niin, kaikki muu voi olla katoavaista.
Hieno ja puhutteleva runo !
mukavaa ' nähdä ' Sinuakin.
Lämmin kiitos palautteesta. Ei tarvitse sanoa
montaakaan sanaa, kun ne on aseteltu oikein.
Niin että kirjoittaja kokee jonkinlaista onnistu-
misen riemua.