Ollaanko oikealla tiellä, koska historia kalvaa.
Missä on se "oikea usko" joka opettaa nöyrtymään parannuksen tielle elämän polulla.
Miksi historian tekoja ei nöyrrytä pyytämään anteeksi.
On aivan turhaa saarnata anteeksiannosta, itse pitää näyttää esimerkkiä.
Kysymmekin, onko tämä oikeaa uskoa?
Missä on se "oikea usko" joka opettaa nöyrtymään parannuksen tielle elämän polulla.
Miksi historian tekoja ei nöyrrytä pyytämään anteeksi.
On aivan turhaa saarnata anteeksiannosta, itse pitää näyttää esimerkkiä.
Kysymmekin, onko tämä oikeaa uskoa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
vaan niin kuin me opetamme.
kyseenalaistaa. Eihän elävä usko muistele toisten vikoja.
Aikaa sitten ovat hoitomiehet parannuksen tehneet. Sitäpaitsi anteeksipyytäminen ei ole tarpeellistakaan, koska teot ovat olleet siunauksellisia. Toki ylilyöntejä on tapahtunut, mutta väärinkohdelluksi itsensä kokeneet voivat vapaasti tulla ry:lle Jumalan lasten armohoitoon.
Jumalan valtakunnassa hoidetaan niin, että siioni pysyy puhtaana eikä siinä ole tahraa eikä ryppyä.
Ulkopuolella on sensijaan vaan katkeruutta ja pimeyttä.
tullaan aikanaan käyttämään TEITÄ VASTAAN.
siioni pysyy puhtaana eikä siinä ole tahraa eikä ryppyä.
On kyllä ihme, että väitetään hoitomiesten tehneen parannuksen. Ei auta, jos he ristiin rastiin pyytelevät toisiltaan anteeksi.
Aivan sama on, jos varastan kaupasta ja pyydän vaimoltani anteeksi. Anteeksi pitää pyytää asianosaiselta.
Sadat hoitomiehet sen takia joutuu kadotukseen, valitettavasti. Raamattu on tässä asiassa oikeassa, ei SRK tai hoitomiehet.
Eli älä puollustele, selkäpiissäkin lapsikin asiat tietää.
Myös ylilyönneistä kirjoitat. Otetaan taas vertaus. Jos varastan huomattavan summan rahaa, onko niin, että se, jolta olen varastanut tulisi pyytää varastajalta anteeksi ja tulla siten "Jumalan lasten armohoitoon". Voi voi selityksiä ei usko lapsikaan.
Voisitko ystävällisesti tai muutoin selventää käyttämäsi termin?
Puhut todellakin asiaa. Mikäli Jumalanvaltakunnan sisälle astuu niin voi sitten tehdä mitä tahansa, kuten sanotaan armahdettuja syntisiä. Sunnuntain radiosaarnassa sanottiinkin, että olemme uskovaisia, mutta yhtä epäonnistuvia kuin muutkin. Todella naurettavaa, mihin on uskon hedelmät kadonneet. Emme ole samanlaisia kuin muutkin. Hämmästyttävää on miten asioista voidaan ajatella.
Voisi kiteyttää uskovaiset yhtä saastaiski, mutta ulkokultaisiksi. Esitetään seuroissa parempaa mitä ollaan. Anteeksiantamuksen helppous on niin mielenkiintoista ja omalta osaltaan houkuttelee syntielämään.
Laaja anteekisiantamus vie lähelle poismeno reittiä jumalanvaltakunnasta.
Luterilaisen kirjon piirissä voi saada syntinsä anteeksi istumalla seurapenkissä. Synnintunnustus paikkaa Lestadiolaisen opetuksen.