Linja rakoilee

Perssuomalaisten linjana oli pitkään, että yksi puolueen kolmesta kansanedustajasta riehuu minkä ehtii ja kaksi muuta yrittävät selvitellä hänen jälkiään miten parhaiten taitavat, mikä ei tietenkään ole kovin hyvin. Kun tuo ongelmallinen kolmannes sitten ryhtyi 44-vuotiaana yhteiskunnan elätiksi sekoiltuaan itsensä työkyvyttömäksi, linjaa on muutettu jonkin verran. Osin tämä johtuu myös puolueen ryhmäkoon kasvamisesta. Perssuomalaiset myöntävät avoimesti olevansa populisteja eli tarjoavansa naurettavan yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin. Tämä toimii, koska keskimääräinen perssuomalaisten äänestäjä ei ymmärrä edes sivulauseita, saati sitten monimutkaisia yhteiskunnallisia ongelmia. Puheenjohtaja Timo Soinin näkyvä irtisanoutuminen rasismista on aiheuttanut pahoja ongelmia puolueen kentällä. Useimmat kannattajat kuitenkin luottavat siihen, että rasismin vastustaminen on puolueelle ainoastaan keino käyttäytyä salonkikelpoisesti. Samaa ajattelevat myös vastustajat, joten ainoa, joka oikeasti kuvittelee perssuomalaisten vastustavan rasismia, lienee Timo Soini.

Perssuomalaisten debattitaktiikkana on korvata muiden puolueiden esittelemä asiaosaaminen parilla verbaalisesti näppärällä lauseella, jonka apukoulunkin reputtanut (ja nimenomaisesti juuri hän, ks. perssuomalaisten äänestäjäprofiili) muistaa äänestyskopissa. Soini muistaa aina korostaa, että "vanhat puolueet" harjoittavat vain poliittista kähmintää, kun taas Perssuomalaiset on uusi ja energinen muutosvoima, olkoonkin, että tämä "uusi" puolue on perustettu jo vuonna 1959 nimellä Suomen Pientalonpoikien Puolue.

Perssuomalaiset julistaa olevansa kansallismielinen ja EU-vastainen puolue, jonka tavoitteena on irrottaa Suomi Euroopan unionista. Tämän jälkeen Suomi on jälleen täydellisen itsenäinen. Sen jälkeen suomalaiset voivatkin elää pelkällä itsenäisyydellä ilman tarvetta kaupankäyntietuihin muiden mantereen valtioiden kanssa. Perssuomalaiset vaativat myös Suomen leikkaamista irti Euroopan kartoista. Lisäksi perssuomalaiset haluavat kääntää kelloja takaisin 50 vuotta, jotta Suomi erottuisi entistä enemmän omana überitsenäisenä alueenaan.