EU ei ole mikään punavihreä tasa-arvoprojekti
Esko Seppänen: Liittovaltio. Nyt? Vaasa 191 s. EU-parlamentin jäsen Esko Seppänen on ehtinyt kaikilta kiireiltään pitää päiväkirjaa ja tallettaa siihen kokemuksiaan Unionista sen parlamentista ja paljosta muustakin.
Seppäsen päiväkirjamerkintöihin perustuva, tammikuun alussa ilmestynyt teos, "Liittovaltio. Nyt?", sisältää korutonta ja monien europoliitikkojen kannalta vähemmän mairittelevaa kertomaa. Samalla paljastuu, miten vähän ja huonosti tiedotusvälineet maassamme informoivat siitä, mitä EU:ssa tapahtuu.
EU-liittovaltio on "projekti ylhäältä alas, hallitsevilta hallituille", Seppänen kirjoittaa ja toteaa EU:n jo olevan liittovaltio maataloudessa, aluepolitiikassa ja kilpailun valvonnassa, minkä lisäksi sillä on oma ulko- ja turvallisuuspolitiikka, oma lainsäädäntö ja tuomioistuin sekä kohta myös oma raha, oma poliisi ja oma sotalaitos.
Euroopan talousalue (ETA), johon Suomi kuului ennen kuin se liitettiin EU:hun, merkitsi EU:n taloudellista jäsenyyttä ilman poliittisia sitoumuksia. Toisin kuin Suomi, Norja ei siirtynyt ETA:sta EU:hun, eivätkä Ruotsi ja Tanska ole menneet mukaan EMU:n kolmanteen vaiheeseen kansan saadessa näissä maissa, toisin kuin Suomessa, päättää asiasta. Seppänen ei peittele käsitystään, että Suomen poliittinen valtaeliitti on toiminut maan EU:hun liittämisestä asti kansan perusetujen vastaisesti.
Erityisen murskaavasti Seppänen tuomitsee myös oman puolueensa, Vasemmistoliiton, joka on ollut mukana muiden puolueiden kanssa hyväksymässä rahan ylivallan ja Euroopan uuden militarisoinnin. Toisin ovat asiat Ruotsissa, missä sikäläinen vasemmistopuolue ja vihreä ympäristöpuolue haluavat maansa eroon EU:sta, "sähköisen kapitalismin uudesta olomuodosta Euroopassa", joka niin kuin Seppänen toteaa, "ei ole mikään punavihreä tasa-arvoprojekti".
Suomen vihreistä terveen kriittisellä EU- parlamentaarikolla on jokseenkin yhtä huono käsitys kuin Kokoomuksesta, demareista ja Kristillisen Liiton EU-parlamentaarikosta. "Vihreät ovat puoluetuesta elävä valtionvihreä liike, joka palvelee markkinoita ja jota markkinat tarvitsevat", Seppänen huomauttaa ja täsmentää: "Valtiovihreät ovat pikkuporvarillista, hyvinkoulutettua väkeä, jolla on huono omatunto ympäristön, mutta ei yhteiskunnallisen vääryyden takia".
Nizzan huippukokouksesta kertoessaan Seppänen tietää vihreiden EU-parlamentaarikon Heidi Hautalan kutsuneen yhdessä EU:n tiukimpien federalistien kanssa mielenosoittajia paikalle vaatimaan perustuslain säätämistä EU:lle. "Heidi on ruvennut liputtamaan avoimesti liittovaltion puolesta. Siitä vaan! Näin äänestäjät saavat oikean kuvan myös hänestä," kirjoittaja toteaa.
Joulukuun 6. päivän muistiinpanossaan Seppänen tietää nykyvallanpitäjien haluavan tehdä itsenäisyyspäivästä kansallispäivän. "Totta on että ei olla enää itsenäisiä, mutta muistoja pitää silti olla siitä, mikä on yhdistänyt Suomen kansakunnaksi", hän huomauttaa. - Sopivin nimitys joulukuun kuudennelle lienee niin kauan kun Suomi on EU-kahleissa "itsenäisyyden muistopäivä".
Jos nykyiset vallanpitäjät haluaisivat todella tiedottaa siitä, mitä EU on, ja mitä siinä mukana olo Suomen kansalle merkitsee, he ottaisivat Seppäsen kirjasta parin miljoonan kappaleen painoksen ja jakaisivat sen kaikkiin Suomen koteihin. Tämä jouduttaisi edessä joka tapauksessa väistämättömästi olevaa kehitystä, kansanvallan ja Suomen kansallisten etujen kavaltajien saattamista nahkurin orsille vastaamaan teoistaan, kansalle kuuluvan vallan kaappaamisesta ja luovuttamisesta maan rajojen ulkopuolelle.
http://www.vapaansuomenliitto.fi/
Esko Seppänen: Liittovaltio. Nyt? Vaasa 191 s. EU-parlamentin jäsen Esko Seppänen on ehtinyt kaikilta kiireiltään pitää päiväkirjaa ja tallettaa siihen kokemuksiaan Unionista sen parlamentista ja paljosta muustakin.
Seppäsen päiväkirjamerkintöihin perustuva, tammikuun alussa ilmestynyt teos, "Liittovaltio. Nyt?", sisältää korutonta ja monien europoliitikkojen kannalta vähemmän mairittelevaa kertomaa. Samalla paljastuu, miten vähän ja huonosti tiedotusvälineet maassamme informoivat siitä, mitä EU:ssa tapahtuu.
EU-liittovaltio on "projekti ylhäältä alas, hallitsevilta hallituille", Seppänen kirjoittaa ja toteaa EU:n jo olevan liittovaltio maataloudessa, aluepolitiikassa ja kilpailun valvonnassa, minkä lisäksi sillä on oma ulko- ja turvallisuuspolitiikka, oma lainsäädäntö ja tuomioistuin sekä kohta myös oma raha, oma poliisi ja oma sotalaitos.
Euroopan talousalue (ETA), johon Suomi kuului ennen kuin se liitettiin EU:hun, merkitsi EU:n taloudellista jäsenyyttä ilman poliittisia sitoumuksia. Toisin kuin Suomi, Norja ei siirtynyt ETA:sta EU:hun, eivätkä Ruotsi ja Tanska ole menneet mukaan EMU:n kolmanteen vaiheeseen kansan saadessa näissä maissa, toisin kuin Suomessa, päättää asiasta. Seppänen ei peittele käsitystään, että Suomen poliittinen valtaeliitti on toiminut maan EU:hun liittämisestä asti kansan perusetujen vastaisesti.
Erityisen murskaavasti Seppänen tuomitsee myös oman puolueensa, Vasemmistoliiton, joka on ollut mukana muiden puolueiden kanssa hyväksymässä rahan ylivallan ja Euroopan uuden militarisoinnin. Toisin ovat asiat Ruotsissa, missä sikäläinen vasemmistopuolue ja vihreä ympäristöpuolue haluavat maansa eroon EU:sta, "sähköisen kapitalismin uudesta olomuodosta Euroopassa", joka niin kuin Seppänen toteaa, "ei ole mikään punavihreä tasa-arvoprojekti".
Suomen vihreistä terveen kriittisellä EU- parlamentaarikolla on jokseenkin yhtä huono käsitys kuin Kokoomuksesta, demareista ja Kristillisen Liiton EU-parlamentaarikosta. "Vihreät ovat puoluetuesta elävä valtionvihreä liike, joka palvelee markkinoita ja jota markkinat tarvitsevat", Seppänen huomauttaa ja täsmentää: "Valtiovihreät ovat pikkuporvarillista, hyvinkoulutettua väkeä, jolla on huono omatunto ympäristön, mutta ei yhteiskunnallisen vääryyden takia".
Nizzan huippukokouksesta kertoessaan Seppänen tietää vihreiden EU-parlamentaarikon Heidi Hautalan kutsuneen yhdessä EU:n tiukimpien federalistien kanssa mielenosoittajia paikalle vaatimaan perustuslain säätämistä EU:lle. "Heidi on ruvennut liputtamaan avoimesti liittovaltion puolesta. Siitä vaan! Näin äänestäjät saavat oikean kuvan myös hänestä," kirjoittaja toteaa.
Joulukuun 6. päivän muistiinpanossaan Seppänen tietää nykyvallanpitäjien haluavan tehdä itsenäisyyspäivästä kansallispäivän. "Totta on että ei olla enää itsenäisiä, mutta muistoja pitää silti olla siitä, mikä on yhdistänyt Suomen kansakunnaksi", hän huomauttaa. - Sopivin nimitys joulukuun kuudennelle lienee niin kauan kun Suomi on EU-kahleissa "itsenäisyyden muistopäivä".
Jos nykyiset vallanpitäjät haluaisivat todella tiedottaa siitä, mitä EU on, ja mitä siinä mukana olo Suomen kansalle merkitsee, he ottaisivat Seppäsen kirjasta parin miljoonan kappaleen painoksen ja jakaisivat sen kaikkiin Suomen koteihin. Tämä jouduttaisi edessä joka tapauksessa väistämättömästi olevaa kehitystä, kansanvallan ja Suomen kansallisten etujen kavaltajien saattamista nahkurin orsille vastaamaan teoistaan, kansalle kuuluvan vallan kaappaamisesta ja luovuttamisesta maan rajojen ulkopuolelle.
http://www.vapaansuomenliitto.fi/
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.