Mulla on 18-v poika joka ei ole yli kahteen vuoteen tehnyty6htään mitään. Istuu vain tietokoneella ja pelaa. Olen käynyt kaikki mahdolliset ammattiauttajat läpi mitä keksin.
Apua ei saa mistään. Tänään poika kävi käsiksi, kun pyysin noin tuhannetta kertaa viemään koiraa ulos.
En kertakaikkiaaan JAKSA enää. Elämä on yhtä helvettiä tän jätkän kanssa. Onneksi pääsen aamulla töihin.
Haluan pojan pois kotoa. Miten ja minne?
Vihaan mun poikaa yli kaiken
Äidin rakkaus loppunut
43
7265
Vastaukset
- fdsfsdf
No ethän sä nyt sitä kadulle voi heittää!! Idiootti! Vuokraa sille kämppä tai jotain?! Varmaan sillä on koulut kesken!
- workshop
Todellakin voi tuon ikäisen pojan jo heittää ulos..
Nuoremmatkin pärjää poissa kotoa,niin miksei 18vuotias.
Tuon ikäiselle ei todellakaan kuulu etsiä asuntoa vaan tuon ikäisen kuuluu etsiä se itse!
- mä tekisin näin
se tietokone ikkunasta pihalle (en tarkoita kirjaimellisesti). älä anna pojallesi mitään viikkorahaa tms. vaan anna rahaa, jos tekee jotain kotona (siivoaa, tiskaa, silittää, pesee pyykkiä, imuroi, pesee lattiat, tekee ruokaa jne.)
tiedän kuinka helposti tietokoneen valtaan jää pelien(kin) kautta, mutta se on pidemmän päälle todella epätervettä. eikö pojalla ole yhtään kavereita, joiden kanssa tehdä jotain (pelata tai käydä leffassa tai pyöräillä?)
jos poika on oikeasti masentunut, niin sinä et pysty auttamaan yksin. missä pojan isä? vois tarvita miehen seuraa... - helinä.keiju
pojille että niin kauan kun teillä
on jalat minun ruokapöydän alla niin
mennään minun säännöillä
eiköhän poikasi ole jo täysikänen
se istuu siinä koneella vielä 25v
jos ei mitään tapahdu
käykö koulua
meillä poika täytää ens vuonna 15
sanoin jo nyt että ens talvena alat
hakeen kesätyöpaikkaa
poika raasu luulee että palkka on 50e
ja hyppii ilosta. - jäänyt laittamatta
Vihan tunne siitä viesti.
Oikeasti katso peiliin, olet aiemmin jättänyt rajojen laiton tekemättä ja kasvattanut pojasta tämän. Syy on siis sinun ja/tai isänsä.
Onko isää?
Nyt vain annat takarajan pojan lähtemiselle. Jos asut pääkaupunkiseudulla on sinun huomioitava huono asuntotilanne. Autat asunnon haussa, mutta jos ei lähde hommaat häädön..- lapsesta ei kasva itsestään
vastuullinen, hänet täytyy kasvattaa pärjäämään elämässä.
Hänet täytyy opettaa hakemaan kouluihin.
Onko hän jäänyt vaille tätä tukea murrosiässä?
Nyt hän on aikuinen mutta ei osaa vielä toimia, hän tarvitsee apua lähteäkseen.
Apu ja potku persuuksiin.
- äiti xxxx
lähestymistapaasi. Poika ei todennäköisesti tule pärjäämään jos heität hänet ulos. Tavitset kärsivällisyyttä yli kaiken. Koulutus olis parasta hankkia johonkin ammattiin... Voithan auttaa vuokra-asunnon hankinnassa ja eiköhän poika sitten ala pikkuhiljaa ottaa vastuuta itse itsestään?
Oletko hakenut apua kirkosta? - pellolle.
pakkaa sen kamat, vaihda lukko oveen ja sano, että tää loppui nyt. Niin yksinkertaista, jos et pysty asiallisesti viemään tuota juttua eteenpäin.
Jos pystyt, niin alat säännöstellä hänen elämää (esim netti ja puhelin pois, sanot, että päivällä ei ole lupaa olla kotona, herätät sen aamulla ja laitat ulos) niin jospa nulikka alkais itekkii ajatella, että voisha sitä ite maksella jotain tai hankkia edes töitä?- sanoikin
tuossa aiemmin, että muuta lähestymistapaasi. Hän on Sinun oma poikasi ja Sinun vastuullasi, jos hänen elämänsä menee pieleen. Kokeileppa olla hänelle äärettömän ystävällinen jopa ylitsevuotavan ystävällinen. Kehu häntä jokaisesta asiasta missä huomaat hänen tekevän oikein tai yittävän edes. Näytä että rakastat häntä hänen puutteistaan huolimatta. Ole iloinen hänen olemassaolostaan. Näin hän huomaa itse oman typerän käytöksensä ja haluaa lisää kiitosta ja haluaa olla sinulle mieliksi. Uhkailu ja räyhääminen ja viha pistävät vain häntä uhittelemaan lisää. Hae myös itsellesi ammattiapua jos tuntuu, ettet kestä tai keksi itse hyviä vinkkejä pojan käytöksen muuttamiseksi. Ei pahalla vaan hyvällä, onhan hänen tulevaisuutensa sinulle kuitenkin tärkeä.
- valmis on
sanoikin kirjoitti:
tuossa aiemmin, että muuta lähestymistapaasi. Hän on Sinun oma poikasi ja Sinun vastuullasi, jos hänen elämänsä menee pieleen. Kokeileppa olla hänelle äärettömän ystävällinen jopa ylitsevuotavan ystävällinen. Kehu häntä jokaisesta asiasta missä huomaat hänen tekevän oikein tai yittävän edes. Näytä että rakastat häntä hänen puutteistaan huolimatta. Ole iloinen hänen olemassaolostaan. Näin hän huomaa itse oman typerän käytöksensä ja haluaa lisää kiitosta ja haluaa olla sinulle mieliksi. Uhkailu ja räyhääminen ja viha pistävät vain häntä uhittelemaan lisää. Hae myös itsellesi ammattiapua jos tuntuu, ettet kestä tai keksi itse hyviä vinkkejä pojan käytöksen muuttamiseksi. Ei pahalla vaan hyvällä, onhan hänen tulevaisuutensa sinulle kuitenkin tärkeä.
Pojallasi on tuon eristyneisyyden perusteella
alkava skitsofrenia, mihin viittaa oman
äidin päälle käyminenkin.
Ensi kerralla et ehkä selviä ilman pahoja mustelmia. Oliko hänellä pahoja traumoja
syntyessään?(esim. oliko hän pieni keskonen,
jolloin riski aivovaurioon ja skitsofrenian puhkeamiseen teini-iässä kasvaa).
Hän on ilmeisesti pahasti sairas, eikä
hänen kanssaan pärjää kukaan aikuinen, ei
edes tuo omahyväinen nimim. pasi ylempänä:
sairaalle ei kannata puhua järkeä.
Sinun on pakko joko yrittää saada hänet ulos
kodistasi johonkin nuorisokotiin, jossa
hänen mielialahäiriötään voidaan valvotusti
hoitaa, ilman pelkoa väkivallasta,
tai lähdet itse muualle asumaan ja jätät
pojan oman onnensa nojaan.
Hän ajautuu tällöin tietysti kelvottomaan
seuraan, asunnottomaksi ja pysyvästi
työttömäksi, koska on kertomasi perusteella
täysin avuton, muita ihmisiä pelkäävä
kotonaistuva vakavasti apaattinen nuorimies.
Mutta sinäkään et ole kivestä, et voi
kantaa täysi-ikäistä enää sylissäsi;
sinulla on omakin elämä.
Olet antanut hänen asua kotonaan yli 18- vuotiaaksi, hänellä oli mahdollisuus opiskella
tai mennä töihin.
Koska hän on istunut yksinään kotona 2 vuotta,
minusta sinun vastuusi on päättynyt ja
Suomen terveydenhoitolain on tultava
nyt pojan avuksi.
Hän ei selvästikään ole enää aivan kunnossa. - kuka tietääkään?
valmis on kirjoitti:
Pojallasi on tuon eristyneisyyden perusteella
alkava skitsofrenia, mihin viittaa oman
äidin päälle käyminenkin.
Ensi kerralla et ehkä selviä ilman pahoja mustelmia. Oliko hänellä pahoja traumoja
syntyessään?(esim. oliko hän pieni keskonen,
jolloin riski aivovaurioon ja skitsofrenian puhkeamiseen teini-iässä kasvaa).
Hän on ilmeisesti pahasti sairas, eikä
hänen kanssaan pärjää kukaan aikuinen, ei
edes tuo omahyväinen nimim. pasi ylempänä:
sairaalle ei kannata puhua järkeä.
Sinun on pakko joko yrittää saada hänet ulos
kodistasi johonkin nuorisokotiin, jossa
hänen mielialahäiriötään voidaan valvotusti
hoitaa, ilman pelkoa väkivallasta,
tai lähdet itse muualle asumaan ja jätät
pojan oman onnensa nojaan.
Hän ajautuu tällöin tietysti kelvottomaan
seuraan, asunnottomaksi ja pysyvästi
työttömäksi, koska on kertomasi perusteella
täysin avuton, muita ihmisiä pelkäävä
kotonaistuva vakavasti apaattinen nuorimies.
Mutta sinäkään et ole kivestä, et voi
kantaa täysi-ikäistä enää sylissäsi;
sinulla on omakin elämä.
Olet antanut hänen asua kotonaan yli 18- vuotiaaksi, hänellä oli mahdollisuus opiskella
tai mennä töihin.
Koska hän on istunut yksinään kotona 2 vuotta,
minusta sinun vastuusi on päättynyt ja
Suomen terveydenhoitolain on tultava
nyt pojan avuksi.
Hän ei selvästikään ole enää aivan kunnossa.Sinä se et ainakaan tiedä mitään skitsofreniasta tai muistakaan sairauksista.
Ottaisit asioista selvää ennenkuin menet osoittelemaan ja puhumaan, jos et kerta tiedä mitään.
Oli viestisi sitten enemmän tai vähemmän vitsi, se oli jo lähes loukkaava.
Sen perusteella että tekstisi sisälsi niin runsaasti kieliopillisia virheitä ja oli sekavaa, -voisin veikata ikäsi sijoittuvan jonnekkin 12-15 ikävuoden välille?
Sinulla on vielä paljon opittavaa, älä puhu asioista joista et tiedä.. - ...kuin sinä...
kuka tietääkään? kirjoitti:
Sinä se et ainakaan tiedä mitään skitsofreniasta tai muistakaan sairauksista.
Ottaisit asioista selvää ennenkuin menet osoittelemaan ja puhumaan, jos et kerta tiedä mitään.
Oli viestisi sitten enemmän tai vähemmän vitsi, se oli jo lähes loukkaava.
Sen perusteella että tekstisi sisälsi niin runsaasti kieliopillisia virheitä ja oli sekavaa, -voisin veikata ikäsi sijoittuvan jonnekkin 12-15 ikävuoden välille?
Sinulla on vielä paljon opittavaa, älä puhu asioista joista et tiedä..(hehheh) Ei sairautta tarvitse hävetä.
Tiedoksesi: olen työskennellyt mielialahäiriöisten parissa, joten tiedän toki mistä puhun. Suotta loukkaannuit!
Lisäksi hyvän ystävättäreni kotona asuva poika
linnoittautui vuodeksi huoneeseensa 15-
vuotiaana, kunnes haettiin poliisien kanssa
sairaalaan, kun oli hakannut pahasti äitinsä.
Tunnen sairauden nimeltä skitsofrenia melkoisen hyvin myös siksi, että nuoruuteni
avomies sairastui kyseisen sairauden paranoidiin tyyppiin, ja suhteemme kariutui siihen, kun hän ei myöntänyt olevansa sairas,
koska oli deluusioiden vallassa -
eikä päässyt hoitoon.
Niin että moitit hiukan väärää henkilöä
tietämättömäksi tämän sairauden laadusta ja
hoidosta..... - kuka tietääkään?
...kuin sinä... kirjoitti:
(hehheh) Ei sairautta tarvitse hävetä.
Tiedoksesi: olen työskennellyt mielialahäiriöisten parissa, joten tiedän toki mistä puhun. Suotta loukkaannuit!
Lisäksi hyvän ystävättäreni kotona asuva poika
linnoittautui vuodeksi huoneeseensa 15-
vuotiaana, kunnes haettiin poliisien kanssa
sairaalaan, kun oli hakannut pahasti äitinsä.
Tunnen sairauden nimeltä skitsofrenia melkoisen hyvin myös siksi, että nuoruuteni
avomies sairastui kyseisen sairauden paranoidiin tyyppiin, ja suhteemme kariutui siihen, kun hän ei myöntänyt olevansa sairas,
koska oli deluusioiden vallassa -
eikä päässyt hoitoon.
Niin että moitit hiukan väärää henkilöä
tietämättömäksi tämän sairauden laadusta ja
hoidosta.....Tiedät sitten varmaan senkin, ettei skitsofrenia ole mielialahäiriö.
- ............
kuka tietääkään? kirjoitti:
Tiedät sitten varmaan senkin, ettei skitsofrenia ole mielialahäiriö.
No tuota, ehken skitsofreniaa ihan pelkäksi "mielialahäiriöksi" lähtisi luokittelemaan, se on paljon muutakin. Skitsofrenian taustalla ovat biologiset tekijät, jotka liittyvät aivojen välittäjäaineiden, erityisesti dopamiinin erittymisen häiriötilaan (erittyy liikaa). Skitsofrenia on erittäin vakava ja monimuotoinen psykoosisairaus. Skitsofreniaan voi liittyä vakavia psykoositiloja, toisin kuin esimerkiksi neurooseihin...
- Anonyymi
kuka tietääkään? kirjoitti:
Sinä se et ainakaan tiedä mitään skitsofreniasta tai muistakaan sairauksista.
Ottaisit asioista selvää ennenkuin menet osoittelemaan ja puhumaan, jos et kerta tiedä mitään.
Oli viestisi sitten enemmän tai vähemmän vitsi, se oli jo lähes loukkaava.
Sen perusteella että tekstisi sisälsi niin runsaasti kieliopillisia virheitä ja oli sekavaa, -voisin veikata ikäsi sijoittuvan jonnekkin 12-15 ikävuoden välille?
Sinulla on vielä paljon opittavaa, älä puhu asioista joista et tiedä..Omaan vanhempaan käsiksi käyminen ei ole ok. Hätävarjelu on eri asia.
Kämppä pojalle,niin alkaa oppia vähitellen elämän perussääntöjä.
Kerro rauhallisesti,että joko poika hakee asuntoa tai hakee psykiatrista apua itselleen.
Jos yrittää käydä vielä käsiksi,poliisiin yhteys. Mutta pakene toki ensin.
Virka-avun kanssa lääkäriin,siitä se rullaamaan lähtee.
Oma yksi lähiomaiseni sekosi nuorena,hakkasi pahoin äitinsä. Oli vuosia skitsofrenian takia hoidossa. Tauti on aisoissa nykyään.
Ja ei,ne eijoo helppoja asioita. Yleensä oma äiti sulkee mielensä viimeiseen asti siltä että jotain on vialla. - Anonyymi
sanoikin kirjoitti:
tuossa aiemmin, että muuta lähestymistapaasi. Hän on Sinun oma poikasi ja Sinun vastuullasi, jos hänen elämänsä menee pieleen. Kokeileppa olla hänelle äärettömän ystävällinen jopa ylitsevuotavan ystävällinen. Kehu häntä jokaisesta asiasta missä huomaat hänen tekevän oikein tai yittävän edes. Näytä että rakastat häntä hänen puutteistaan huolimatta. Ole iloinen hänen olemassaolostaan. Näin hän huomaa itse oman typerän käytöksensä ja haluaa lisää kiitosta ja haluaa olla sinulle mieliksi. Uhkailu ja räyhääminen ja viha pistävät vain häntä uhittelemaan lisää. Hae myös itsellesi ammattiapua jos tuntuu, ettet kestä tai keksi itse hyviä vinkkejä pojan käytöksen muuttamiseksi. Ei pahalla vaan hyvällä, onhan hänen tulevaisuutensa sinulle kuitenkin tärkeä.
Monet ns.vanhemmat eivät välitä jos lapsensa elämä menee pieleen. Kunhan omien suhteidensa perässä hyppää, se riittää niille. Pärjätkööt tai olkoot pärjäämättä oma lapsensa, sen tiedän.
- mullakin
Vastaava tilanne mullakin. Se vaan, että on kyse tytöstä. 18-voutias tyttö,jonka sain puhuttua kuitenkin syksyllä ammattikouluun kun tein haun hänen puolestaan. Kotona ollessaan ei tee mitään,ei lue läksyjään (kuinkahan kauan selviää koulussa?), heittää kengät ja vaatteet oven pieleen kotiin tullessaan,jättää likaiset tiskit keittiön pöydälle, kiusaa sisaruksiaan ja äitiään sekä isäänsä, nukkuu päivät valvoakseen öisin, tutkii muiden kaapit ja laatikot...
Tällaista tilannetta ei kestä! Ja turha neuvoa hankkimaan vuokra-asuntoa kun joutuisin itse sen maksamaan. Tuntuu,ettei lapsella ole lainkaan omaatuntoa. Muut lapset ovat mukavia,osaavat käyttäytyä muiden seurassa ja auttavat kotitöissäkin.
Onko vanhemman ihan pakko alistua kaikkeen kiusaamiseen? Onko minun pakko katsoa tuota tyttöä kotona mahdollisesti lopun ikääni? Inhoan vapaapäiviä työstä,kun tiedän millaista riitaa ne tietävät. Joutuvatko vanhemmat kärsimään lopun ikää lapsen vuoksi, onko se oikein? Kyllä minä ainakin ymmärsin lähteä lapsuudenkodistani ja olen väleissä vanhempieni kanssa.
Mitä vanhempi voi tehdä 18-vuotiaan häirikkölapsen kanssa, jotta omaa elämää voisi viettää?- teinin äiti
on täysi-ikäinen ja näin et ole elstusvelvollinen. Laita tytär etsimään omaa kämppää ja alottelemaan itsenäistä elämää.
- nostelisin
vaatteet ja kengät ulos niin kauan,että pysyvät naulakossa ja tiskit tytön huoneeseen,kunnes alkavat osua tiskikoneeseen.
- oma on lapsesi
Kun lapsen hankkii kuuluu mukana lapsen valmistaminen elämää varten. lapsi ei itsestään opi elämään ja hoitamaan asioitaan.
Tyttärelläsi on vahva tarve kapinoida, muttei silti ole kyennyt itsenäsitymään.
18- vuotias on kuitenkin hyvin nuori vielä ja tässä kovenevassa maailmassa tarvii tukea vielä
Mieti onko hänelle sattunut jotakin ikävää jonka vuoksi käyttäytyy noin. ( jos siis kovin poikkeavaa muihin lapsiin nähden) - josjakunja
teinin äiti kirjoitti:
on täysi-ikäinen ja näin et ole elstusvelvollinen. Laita tytär etsimään omaa kämppää ja alottelemaan itsenäistä elämää.
jos yli 18-v. opiskelee, on vanhemmilla edelleen elastusvelvollisuus 23 ikävuoteen asti.
- poika kaipaa rakkautta ja r...
Ota yhteyttä uudelleen soita heti vaikka lapsiperheyksikköön,kriisikeskukseen. En tiedä missä päin asustelet,en osaa paremmin neuvoa, mutta varmasti, joku ns. nuorten yksikkökin on olemassa sielläkin päin, josta voivat tukea,neuvoa sekä auttaa ,lienenkö poikasi syrjääntynyt jo toisten nuorten parista, onko hänellä elämässään muita aikuisia joka voisi opastaa ja keskustella hänen kanssaan , jos teillä ei ole enää puhevälit kunnossa?
Kuulostaa siltä ettei asiat ole aijemmin edenneet nuoren kohdalla hyvin? Kenties taustalla jo aijemmin koulukiusaamista,masennusta yms.
Sillä apuahan tämä nuori mies todella tarvitsee ja kipeästi jotta hän saa elämänsä raiteilleen.
Saat varmasti jo puhelimitse ihan konkreettisia neuvoja/keinoja, varmasti kuinka tulee edetä ja toimia , ihmettelen että nämä kirjoittamasi ns. ammattiauttajat, eivät ole jo auttaneet tätä nuorta poikaa sekä tukeneet sinua.
Lienen ihan tarpeen uudelleen kartoittaa tämänhetkinen tilanne koko perheessä, sekä nuoren tuen tarve /elämäntilanne.
Häpeä ei ole hakea apua , häpeä on kun ei haesitä silloin kun itse tai joku toinen esim. näinkin läheinen henkilö kaipaa kipeästi apua jotta saa elämänsä raiteilleen.
Toivon sydämestäni että asiat järjestyy. - Pasi
Oletteko äidit aina varmoja että ajatte jälkikasvunne etua kun vaaditte yksinhuoltajuuden pojastanne. Näitä tarinoita on nämä palstat täynnä, jossa yleensä äidillä on ongelmia lastensa kasvattamisessa. En väitä että miehet selviäisi tilanteesta paremmin mutta pojan kasvattamisessa isä tai edes mies on äitiä parempi.
Tässä tarinassa kasvatus on lyöty laimin jo n 8 vuotta sitten, eli ala-asteen viimeisiltä luokilta alkaen ja ehkä aikaisemminkin. Mitä olet pojallesi opettanut kotona? Osaako hän tehdä ruokaa, silittää omia vaatteitaan, pestä niitä tai muuta. Väitän ettei osaa koska et ole opettanut vaan olet tehnyt ne hänen puolestaan. Poikasi ei ole miehesi jolle voisit näin tehdäkin. Haluatko tarjota miniällesi tällaista luuseria jota olet kasvattanut? Ryhdistäydy ja vie tietokone töihin mennessäsi, ainakin tiedät mihin aikaan poikasi herää, koska siinä ei kulu 5 minuuttia enempää ennen kuin puhelimesi soi, hänen herättyään. Voit sitten päätellä äänensävystä unohdatko tietokoneen vielä toiseksikin päiväksi töihin. Sitten kun koti on siivottu tai muuta vastaavaa niin palautat koneen.- ei aina yksinhuoltajaksi ha...
tarpeettomasti, ja vaikka lapsella olisikinn jompikumpihuoltaja yksinhuoltajana, ei se estä toista vanhempaa jakamasta vastuuta ja kasvatuskumppanuukka lapsesta. Joskus vain voimavasta voi loppua ihan aikuisen huoltajan oman elämän tilanteiden vuoksi,kuten esim. sairastuminen, työttömyys huoli toimeentulosta , kenties vaikka useamman työntekemisestä jne.
Itse olisin toivonut tukea vanhemmuuteen omalta ex:ltä, mutta sain aina vain kuulla haukkuja jja lopulta en enää edes viittinyt pyytää apua vaan käännyin hakemaan apua sellaisilta ihmisiltä jotka ymmärsivät antaa tukea.
Itselläni on murrosikäinen tytär joka , kapinoi äitiään kohtaan erittäin kovastikkin, nyt tilanne sellainen että tyttäreni elää isänsä ja tämän vaimon luona omasta tahdostaan , eikä siellä ymmärretä että tyttärellä on murrosiän aiheuttamia mielenailahteluja, kiukkuisuutta, ja että hänelle kuuluu antaa omaa "tilaa" ja myös rakkautta ja rajoja. ennen tyttäreni kävi joka toinen viikonloppu ja koululomillaan isällään , välit oli siellä hyvät, meillä kahden kesken " kinaa" , joista kylläkin selvittiin aina keskustelemalla, nyt kinaa siellä ja täällä menee hyvin :)
Tasan ei mene onnanlahjat, no tyttö kasvaa ja saa meiltä kaikilta tukensa ja lisäksi käy vielä purkamassa tuntojaan nuorten yksikössä .
Uskon ja luotan että jokainen vanhempi oli hän huoltaja lähellä ´tai kaukana haluaa nuorelle tasapainoisen ja hyvän elämän. Tämä alkuperäinen äiti ja nuori tarvitsee tukiverkoston tukea ja kannustusta eikä haukkuja.
Tsemmpiä kaikille murrosikäisten vanhemmille, olkaa ylpeitä vanhemmuudestanne ja opettakaan elämän arjen askareita yhdessä tekinen ja huumoria viljellen , kannustakaa nuorianne , kuunnellen ,keskustellen , tehkää rajat ja säännöt , vaatikaa vastuuta esim. kotiaskareissa yms.Kannustakaa nuorta opiskelemaan ala ja yläasteella parhaan taitonsa mukaan , palkitkaa pikku edistysaskeleista, kannustakaa hankkimaan heille itselleen mieleinen ammatti, jossa viihtyisivät ja pärjäisivät taloudellisesikin, tavoitteita pitää jokaisella olla ja haaveita.Jopa meillä aikuisillakin :) - Lark
Minustakin mies voisi olla naista parempi pojan kasvattajana, muuta vain siinä tapauksessa, että mies on pojalle hyvä miehen malli joka suhteessa. Minusta silloin mies olisi suorastaan loistava kasvattaja. Ihan tuiki tavallinen suomalainen rehellinen, luotettava yms. hyvä mies riittää.
Kun katsoo noita marketin nurkilla mäyräkoirien kanssa toikkaroittevia kessuttelevia nuoria miehiä, ei voi muuta kuin päätellä, ettei ne miehen mallit varmaan kovin hyviä ole olleet.
Mutta niin kauan kun on elämää, on toivoa. Nuoret miehet voivat aina ryhdistäytyä.
Mutta pojan täytyisi edes jossain päästä vähän kapinoimaan alati vaan naisistuvampaa kasvatusympäristöä vastaan. (Kotona siihen olisi turvallinen areena, varsinkin jos molemmat toimivat samassa osoitteessa poikaa kasvattaessaan.) Sillon kun on kyse yksinhuoltajaäidistä, tilanne on paljon hankalampi ja äidille varmasti raskaampi, varsinkin jos hyvän miehen mallista on pula.
Voimia ja rajoista kiinnipitämistä vaan yksinhuoltajille!
Käytännön kotihomien tekeminen onnistuu varmasti pojalta kuin pojalta. Se on enemmänkin viitisimisestä kiinni. Jos ei osaa laittaa ruokaa, voi muistella koulun kotitaloustunteja, katsoa keittokirjasta tai nyt netistä; jos vaatteet on ryppysiä, ei silittäminenkään niin vaikeaa ole, ettei siinä työ tekijäänsä neuvoisi.
Poika jos ei tee kotitöitä, ei ole menetetty luuseri vaan käyttää ehkä tilaisuutta hyväkseen - miksi itse vaivautua, jos palvelu muutenkin pelaa? Tietokoneen poisvienti on paikallaan js tehoaa nörttiin varmasti. Lisäksi samalla voi osoittaa, kuka on vanhempi kotona, jos pojalta on päässyt unohtumaan. - kummaltakin mieheltä, mutta...
Lark kirjoitti:
Minustakin mies voisi olla naista parempi pojan kasvattajana, muuta vain siinä tapauksessa, että mies on pojalle hyvä miehen malli joka suhteessa. Minusta silloin mies olisi suorastaan loistava kasvattaja. Ihan tuiki tavallinen suomalainen rehellinen, luotettava yms. hyvä mies riittää.
Kun katsoo noita marketin nurkilla mäyräkoirien kanssa toikkaroittevia kessuttelevia nuoria miehiä, ei voi muuta kuin päätellä, ettei ne miehen mallit varmaan kovin hyviä ole olleet.
Mutta niin kauan kun on elämää, on toivoa. Nuoret miehet voivat aina ryhdistäytyä.
Mutta pojan täytyisi edes jossain päästä vähän kapinoimaan alati vaan naisistuvampaa kasvatusympäristöä vastaan. (Kotona siihen olisi turvallinen areena, varsinkin jos molemmat toimivat samassa osoitteessa poikaa kasvattaessaan.) Sillon kun on kyse yksinhuoltajaäidistä, tilanne on paljon hankalampi ja äidille varmasti raskaampi, varsinkin jos hyvän miehen mallista on pula.
Voimia ja rajoista kiinnipitämistä vaan yksinhuoltajille!
Käytännön kotihomien tekeminen onnistuu varmasti pojalta kuin pojalta. Se on enemmänkin viitisimisestä kiinni. Jos ei osaa laittaa ruokaa, voi muistella koulun kotitaloustunteja, katsoa keittokirjasta tai nyt netistä; jos vaatteet on ryppysiä, ei silittäminenkään niin vaikeaa ole, ettei siinä työ tekijäänsä neuvoisi.
Poika jos ei tee kotitöitä, ei ole menetetty luuseri vaan käyttää ehkä tilaisuutta hyväkseen - miksi itse vaivautua, jos palvelu muutenkin pelaa? Tietokoneen poisvienti on paikallaan js tehoaa nörttiin varmasti. Lisäksi samalla voi osoittaa, kuka on vanhempi kotona, jos pojalta on päässyt unohtumaan.....mielestäni tässä kohtaa on kuitenkin turha spekuloida onko äiti yksinhuoltaja/onko toimiva isäsuhde/onko jotain mennyt pieleen kasvatuksessa aiemmin. Jos mahdollista yksinhuoltajuutta mietitään, usein on myös niin ettei mies halua olla yksinhuoltaja, valitettavasti. Etäisäkin vaikuttaa halutessaan positiivisesti nuoren elämään.
Varmasti tällaisessa tilanteessa (poika jäänyt kotiin) äidit/isät ovat menneitä miettineet, muttei se auta asiaa (sitä paitsi kaikki me vanhemmat teemme virheitä -täydellistä ihmistä ei ole vielä keksitty) vaan mennä eteenpäin, vai?
Kun nuori voi pahoin - uskon että nettiriippuvainen/syrjäytymisriskissä oleva nuori ei voi hyvin- siitä kärsii koko perhe ja vanhemmatkin voivat masentua. Nämä nuoret ja vanhemmat ovat väliinputoajia joille yhteiskunnalla ei ole tarjota kovin paljon apua jollei nuori aikuinen sitä itse ota vastaan. Vanhempi voi käydä keskustelemassa kyllä nuoren asioista ja saada näkemyksiä tilanteeseen.
Vasta viime vuosina on lehdissä kirjoitettu näistä nuorista, jotka lopettavat ammattikoulun/eivät hae koulutukseen (heitä on paljon) ja mietitty varhaisen puuttumisen mallia. Tilanne hankaloituu kun kotona on jo vietetty vuosia. On riski nuoren syrjäytymiseen ja alkoholiongelmaankin, erittäin huolestuttava tilanne.
Voi vain mennä eteenpäin, ehkäpä muuttaa suhtautumista nuoreen ( kuten jo pari täällä ehdotti ) ja “löytää” se oma hieno poika uudelleen. Vanhemman kannattaisi pitää huolta itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan, muutenhan koko perhe voi pahoin. Kaikki hyvä on vielä mahdollista, usko AP vain siihen. Olen siis itse samankaltaisessa tilanteessa äitinä ja nyt tuntuu, että nuoreni alkaa kuunnella minua ja miettiä mahdollisia koulutuksia. Olin itsekin jossain vaiheessa vihainen, masentunut, toivoton, osittain sen takia että olin itsekin neuvoton, nyt kuitenkin uskon tulevaan ja olen positiivinen poikani kannustaja ja eteenpäinpotkija. Voin kuitenkin itse todella hyvin -voi miten olisinkaan onnellinen- kun nuoreni löytää tien eteenpäin. - tehoaa
kummaltakin mieheltä, mutta... kirjoitti:
....mielestäni tässä kohtaa on kuitenkin turha spekuloida onko äiti yksinhuoltaja/onko toimiva isäsuhde/onko jotain mennyt pieleen kasvatuksessa aiemmin. Jos mahdollista yksinhuoltajuutta mietitään, usein on myös niin ettei mies halua olla yksinhuoltaja, valitettavasti. Etäisäkin vaikuttaa halutessaan positiivisesti nuoren elämään.
Varmasti tällaisessa tilanteessa (poika jäänyt kotiin) äidit/isät ovat menneitä miettineet, muttei se auta asiaa (sitä paitsi kaikki me vanhemmat teemme virheitä -täydellistä ihmistä ei ole vielä keksitty) vaan mennä eteenpäin, vai?
Kun nuori voi pahoin - uskon että nettiriippuvainen/syrjäytymisriskissä oleva nuori ei voi hyvin- siitä kärsii koko perhe ja vanhemmatkin voivat masentua. Nämä nuoret ja vanhemmat ovat väliinputoajia joille yhteiskunnalla ei ole tarjota kovin paljon apua jollei nuori aikuinen sitä itse ota vastaan. Vanhempi voi käydä keskustelemassa kyllä nuoren asioista ja saada näkemyksiä tilanteeseen.
Vasta viime vuosina on lehdissä kirjoitettu näistä nuorista, jotka lopettavat ammattikoulun/eivät hae koulutukseen (heitä on paljon) ja mietitty varhaisen puuttumisen mallia. Tilanne hankaloituu kun kotona on jo vietetty vuosia. On riski nuoren syrjäytymiseen ja alkoholiongelmaankin, erittäin huolestuttava tilanne.
Voi vain mennä eteenpäin, ehkäpä muuttaa suhtautumista nuoreen ( kuten jo pari täällä ehdotti ) ja “löytää” se oma hieno poika uudelleen. Vanhemman kannattaisi pitää huolta itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan, muutenhan koko perhe voi pahoin. Kaikki hyvä on vielä mahdollista, usko AP vain siihen. Olen siis itse samankaltaisessa tilanteessa äitinä ja nyt tuntuu, että nuoreni alkaa kuunnella minua ja miettiä mahdollisia koulutuksia. Olin itsekin jossain vaiheessa vihainen, masentunut, toivoton, osittain sen takia että olin itsekin neuvoton, nyt kuitenkin uskon tulevaan ja olen positiivinen poikani kannustaja ja eteenpäinpotkija. Voin kuitenkin itse todella hyvin -voi miten olisinkaan onnellinen- kun nuoreni löytää tien eteenpäin.Olen samaa mieltä, että myös omasta hyvinvoinnista täytyy huolehtia.
Lapset ja nuoret oppivat esimerkistä.
Jos vanhempi lähtee opiskelemaan ja pitää opiskelua tärkeänä tarttuu se.
Jos näkee uusien asioiden tuoman ilon rohkaisee sekin. - Se toinen äiti
tehoaa kirjoitti:
Olen samaa mieltä, että myös omasta hyvinvoinnista täytyy huolehtia.
Lapset ja nuoret oppivat esimerkistä.
Jos vanhempi lähtee opiskelemaan ja pitää opiskelua tärkeänä tarttuu se.
Jos näkee uusien asioiden tuoman ilon rohkaisee sekin.Kiitos rakentavasta mielipiteestäsi. Olen sattumoisin miettimässä opiskelua ja ajatellut että oma intoni ja kiinnostukseni vaikuttaisivat nuoreeni.
Luulen, että me vanhemmat tälläisessa tilanteessa olemme hyvin yksin ( ei useinkaan kukaan muu ole vastaavassa tilanteessa )ja kaikenlaiset rakentavat palautteet ovat hyvin tervetulleita. Vaikkakin tuo edellinen viestini oli aika positiivinen, huoli on minullakin, kiitos,piristit iltaani :)
- ajatellu
mitä liiasta pelaamisesta voi tulla?
Eikö näitä surullisia tarinoita ole jo ihan tarpeeksi?
Kun pelaa liikaa, alkaa totuus sumentua ja on ihan ok päästää 10 ihmistä päiviltää, tuosta noin vaan.
Hae ihminen apua!- Äidin rakkaus on loppunut
Vitsi onkin siinä, kun minä olen hakenut apua. Olen käynyt kaikki mahdolliset psykologit, koulukuraattorit, perheneuvolat, nuorisopoliklinikat ja lastenlääkärit. Olen käynyt jopa lastensuojelussa omasta aloitteestani.
18-vuotiasta kun ei voi pakottaa kouluun. Annetaan VAPAAEHTOISIA aikoja psykologille, mutta kun poika ei sinne mene ja pakottaa ei voi.
Ei mene kouluun, ei mene psykologille, istuu huoneessaan ja pelaa.
Tietokonetta en voi viedä koska toiset lapset tarvitsevat sitä.
Mikä vitsi on siinä että 18-vuotiasta ei voi pakottaa mihinkään???
Oppivelvollisuus ikä tulee nostaa vähintään 18-vuoteen. Tai koulukoti tai joku sisäoppilaitos jossa on pakko tehdä jotain. - huokausvoi
Äidin rakkaus on loppunut kirjoitti:
Vitsi onkin siinä, kun minä olen hakenut apua. Olen käynyt kaikki mahdolliset psykologit, koulukuraattorit, perheneuvolat, nuorisopoliklinikat ja lastenlääkärit. Olen käynyt jopa lastensuojelussa omasta aloitteestani.
18-vuotiasta kun ei voi pakottaa kouluun. Annetaan VAPAAEHTOISIA aikoja psykologille, mutta kun poika ei sinne mene ja pakottaa ei voi.
Ei mene kouluun, ei mene psykologille, istuu huoneessaan ja pelaa.
Tietokonetta en voi viedä koska toiset lapset tarvitsevat sitä.
Mikä vitsi on siinä että 18-vuotiasta ei voi pakottaa mihinkään???
Oppivelvollisuus ikä tulee nostaa vähintään 18-vuoteen. Tai koulukoti tai joku sisäoppilaitos jossa on pakko tehdä jotain.Se että et tunne rakkautta on vain tunne.
Toivottavasti välittämisesi ei ole loppunut..jos kokonaan kuollut vika on sinussa..alunperin.
Mutta siis jos poika ei tottele rajoja sinun on lähdettävä rankalle tielle.
Jos ei poika suostu alkamaan järjestellä elämäänsä hommaat häädön.
Laitat selkeästi hänelle aikarajat ja jos lähtee asioita hoitamaan autat, mutta jos ei niin hommaat häädön hänelle.
Hänelle ei ole hyväksi paeta tietokone maailmaan. - pöydän alle
Äidin rakkaus on loppunut kirjoitti:
Vitsi onkin siinä, kun minä olen hakenut apua. Olen käynyt kaikki mahdolliset psykologit, koulukuraattorit, perheneuvolat, nuorisopoliklinikat ja lastenlääkärit. Olen käynyt jopa lastensuojelussa omasta aloitteestani.
18-vuotiasta kun ei voi pakottaa kouluun. Annetaan VAPAAEHTOISIA aikoja psykologille, mutta kun poika ei sinne mene ja pakottaa ei voi.
Ei mene kouluun, ei mene psykologille, istuu huoneessaan ja pelaa.
Tietokonetta en voi viedä koska toiset lapset tarvitsevat sitä.
Mikä vitsi on siinä että 18-vuotiasta ei voi pakottaa mihinkään???
Oppivelvollisuus ikä tulee nostaa vähintään 18-vuoteen. Tai koulukoti tai joku sisäoppilaitos jossa on pakko tehdä jotain.jos ei koulu maistu. Minä olin 9-luokkalainen tyttö, kun ei koulu oikein maistunut - hevostallilla olisin päivät pitkät hengaillut. Oma äitini sanoi minulle, että ellei koulunkäynti maistu, niin sitten voin miettiä töihin menoa ja omaan huusholliin muuttamista. En ollut vielä täysi-ikäinen, mutta pisti miettimään asioita ihan eri tavalla. Ei vanhempien tarvitse mielestäni sietää ihan mitä vaan, vaikka lapselleen ovatkin äiti ja isä.
Nyt olen kunnollinen, monen vuoden opinnot takana ja 8-vuotiaan pojan äiti. Poikaani en kasvata paapomalla, hän vie itse likaiset vaatteet likapyykkiin, siirtää likaiset astiat tiskipöydälle, auttaa siivoamisessa pölyjä pyyhkimällä, siistii kissanhiekka-astia jne. Pieniä askareita, mutta ah tulevaisuuden kannalta niin tärkeitä. Varmasti jossain vaiheessa tulee tilanne, ettei mikään huvita, mutta eiköhän sekin mene ohi.
Tsemppiä kaikille ja mukavaa kevään odotusta. - mami:68
Äidin rakkaus on loppunut kirjoitti:
Vitsi onkin siinä, kun minä olen hakenut apua. Olen käynyt kaikki mahdolliset psykologit, koulukuraattorit, perheneuvolat, nuorisopoliklinikat ja lastenlääkärit. Olen käynyt jopa lastensuojelussa omasta aloitteestani.
18-vuotiasta kun ei voi pakottaa kouluun. Annetaan VAPAAEHTOISIA aikoja psykologille, mutta kun poika ei sinne mene ja pakottaa ei voi.
Ei mene kouluun, ei mene psykologille, istuu huoneessaan ja pelaa.
Tietokonetta en voi viedä koska toiset lapset tarvitsevat sitä.
Mikä vitsi on siinä että 18-vuotiasta ei voi pakottaa mihinkään???
Oppivelvollisuus ikä tulee nostaa vähintään 18-vuoteen. Tai koulukoti tai joku sisäoppilaitos jossa on pakko tehdä jotain.Poikaa ei passitettu/pakotettu vaikka johonkin nuorisokotiin tai jonnekin muualle hoitojaksolle, jos kerran asiat ovat jo pitkään olleet tuossa jamassa, vai nytkä vasta olette heränneet äiti ja ammattiauttat, kyllä aikaisemmin olisi pitänyt huoli herätä, surettaa ihan tämä vaikkei omasta nuoresta olekaan kyse.
Koeta vaikka uudelleen keskustella ja anna aika raja mihin mennessä tulee nuoren suostua ammatti avun vastaan ottamiseen .
Voimia sinulle,toivottavasti saat itseelesikin tunnnelukkoosi apua. - tässä auta
mami:68 kirjoitti:
Poikaa ei passitettu/pakotettu vaikka johonkin nuorisokotiin tai jonnekin muualle hoitojaksolle, jos kerran asiat ovat jo pitkään olleet tuossa jamassa, vai nytkä vasta olette heränneet äiti ja ammattiauttat, kyllä aikaisemmin olisi pitänyt huoli herätä, surettaa ihan tämä vaikkei omasta nuoresta olekaan kyse.
Koeta vaikka uudelleen keskustella ja anna aika raja mihin mennessä tulee nuoren suostua ammatti avun vastaan ottamiseen .
Voimia sinulle,toivottavasti saat itseelesikin tunnnelukkoosi apua.Vaikea tietää tapausta ja syytä pojan käytökseen.
Käytöksen takana voi olla puhdas mukavaan palveluun tottuminen ja aikaansaamattomuus.
Jos ei muuta ongelmaa, potku persuuksiin auttaa, tiukka mutta ystävällinen kohtelu.
Mutta jos kyseessä masennus täytyy hoitoon meno laittaa myös ehdoksi.
Mutta kuten tiedämme ei se lääke purkki sieltä lääkäriltä auta vaan ne ihmiskontaktit.
Mielisairaala viimeistään vie pohjalle ihmisen jos ei mitään psykoosia ja itsemurha risikiä ole.
- blondeistablondein72hki
vaan sinussa.
Älä anna periksi vaan heitä poika ulos jos ei esim 2kk ole löytänyt asuntoa tai 1kk töitä tms.
Älä anna velttoilla kotona tyhjänpanttina.- vaikuttamassa
Aika paha. "heitä poika ulos" Kuka nyt oman lapsensa ulos heittäis, vaikka kuinka olis tyhjänpanttina? Pitää keksiä parempia ehdotuksia, joita tässä on tullutkin, kuten että tietsikka veks jne.
- tietokone pois
vaikuttamassa kirjoitti:
Aika paha. "heitä poika ulos" Kuka nyt oman lapsensa ulos heittäis, vaikka kuinka olis tyhjänpanttina? Pitää keksiä parempia ehdotuksia, joita tässä on tullutkin, kuten että tietsikka veks jne.
Tässä työllisyys tilanteessa ei töitä löydä koulutetutkaan joten aika paha vaatimus.
Lisäksi asuntoa ei tuosta vaan saa.
Opiskelu paras vaihtoehto ellei suhteita johonkin työthön ole.
- ...................
kuin mun veljeni ja äitini. Veljeni on minua 9 vuotta nuorempi, eli aika lailla ainokainen, äiti hyysäsi ja teki kaikkensa, että pojalla olosi kaikki hyvin, kun isäsuhde oli vaikea, niin äitimme sitten vissiin sitäkin paikkaili. Veljeni oli tosi hoikka, joten äiti kantoi herkut ja osti aina sellaiset ruoat, mitä veljeni halusi, kotona ei ollut pakko tehdä mitään (sen jälkeen, kuin minä lähdin opiskelemaan toiselle paikkakunnalle).
Oli koulusta lintsailuja, hädintuskin pääsi ysiltä, sit vaan jäi kotiin. Äiti ravas kaikki terapiat, kurattorit jne läpi ja veli oli kotona, ei tehnyt mitään, äiti kokkas, pesi pyykit, maksoi laskut, kesti fyysistä väkivaltaa. No veljeni sit muutti muualle, meni amikseen, ja jätti kesken, meni toiseen kouluun ja jätti kesken, sit palas kotiin makaamaan. Välillä oli töissä, sit taas ei. Äiti hyysäs edelleen.
No uus työpaikka löytyi ja vakituinen sellainen ja tyttöystävä. Odottavat jo toista lastaan ja ostivat juuri asunnon.
Vaikee sanoa, mistä johtui, oliko masentunut, vai mikä, mutta äitini jäi jotenkin kierteeseen jumiin, muistan, että toisinaan hän uhkasi, että antaa veljeni huostaan, kun ei meinannut jaksaa enää.
Kyllä siinä oli äidin rakkaus koetuksella. Turha miettiä, onko toiminut menneisyydessä väärin, ehkä tuota masennusta kannattais miettiä ja se vois auttaa, että kirjoitat pojalles kirjeen ja jos jotain uhkaat, niin toteuta - yksi äitiliini
olisi kiva kuulla oletko saanut apua pojallesi sekä tukea ammattiauttajilta itsellesikin tähän varmasti aika rankkaan sekä mieltä askarruttavaan elämäntilanteeseen?
Voimia sinulle , koeta jaksaa tukea ja antaa jos suinkin vain jostakin asiasta keksit jotain positiivista palautetta pojallesi. Yritä kannustaa pienin askelin ottamaan apua ammattiauttajilta, anna vaikka päämäärä ja palkinnoksi joku joka vain suinkin mieleinen pojalle , jos mahdollista,josko se olisi porkkanana pojalle. - saman kaltainen
itse asiassa voit vain heittää hänet ulos.
niin on minulle sanottu.
olen aikalailla samankaltaisessa tilanteessa. minulla on kolme poikaa 17, 16, 12 v
vanhin on koneella kaiken vapaan ja odottaa että minä teen kaiken.
kukaan ei saa tulla hänen tielleen eikä häntä häiritä mutta hän saa kyllä toisia.
hän ei juo, eikä käytä aineita mutta sosiaalinen käytös on aivan hanurista.
nyt alan olla sitä mieltä että minä laitan hänet ulos. minä en pärjää hänelle ja myös toiset pojat pelkää häntä. olen myös yksinhuoltaja.
en haluaisi tätä mutta luulen että hän ei kasva aikuiseksi muuten, eikä opi ottamaan vastuuta itsestään muulla tavoin. - äläteepalvelusta.
Älä tee pojallesi karhun palvelusta. Syy ei ole sinussa. minä olen 19v tyttö ja monta vuotta asunut yksin. Hienosti pärjännyt. Nyt avoliitossa. Sano pojalle suorat sanat, jos ei tee mitään niin sitten etsimään omaa kotia. Jos annat pojan olla iten sattuu niin ei hän koskaan tee mitään, asuu kotona viel 50v:näkin,jos voi. sinun ei ole pakko elättää. Ei minunkaan äidilläni ollut pakko elättää minua : sain tukia ( olin sentään alle 18 pitkälti ). Minulla ammattikin jo. Elämä opetti vaikka ei aina ollutkaan helppoa. Olen onnellinen, että olen yrittänyt itse.
Halusin vain kertoa näin nuoren näkökulmasta. Kun täällä höösätään "voi voi kun on vielä niin lapsi"- tyylillä. kyllä elämässä voi pärjätä.
Aikanaan, kun poikasi sitoutuu ei kukaan nainen jaksa tuollaista katella, joten kannattaa tehdä jotain. Sittenpä huomaa, ettei kaikki tule ilmaiseksi. Et ole velvollinen esim. maksamaan ruokia.
Toiottavasti tilanne selviää!- änzi
minä olen sanonut
Kirjoittanut: helinä.keiju / 5.2.09 / klo 09:22 pojille että niin kauan kun teillä
on jalat minun ruokapöydän alla niin
mennään minun säännöillä
eiköhän poikasi ole jo täysikänen
se istuu siinä koneella vielä 25v
jos ei mitään tapahdu
käykö koulua
meillä poika täytää ens vuonna 15
sanoin jo nyt että ens talvena alat
hakeen kesätyöpaikkaa
poika raasu luulee että palkka on 50e
ja hyppii ilosta.
< --- Mua nauratti toi viimenen lause : D
ps. ootko sä vähän tyhmä? pistä omaan kämppään asumaan rellestäkööt siellä koneella äläkä vitussa anna käydä käsiks
- blondeistablondein72hki
sanonut että niin kauan kuin asutte kodissani niin eletään minun sääntöjeni mukaan.
Kaksi vanhinta tyttöä tehneet eksätöitä jo kaksi kesää ja vanhin muuttaa opiskelemaan ylihuomenna.
Ensi kesänä nyt 12v likka rupeaa jakamaan lehtiä jotta saa omaa rahaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 901260
Asiallinen lähestyminen
Mitä on asiallinen lähestyminen?? Tietääkö tai tajuaako kukaan, varsinkaan miehet??? Eilen NELJÄNNEN kerran jouduin isk1511056En tiedä..
Yhtään minkälainen miesmaku sinulla on. itse arvioin sinua moneenkin otteeseen ja joka kerta päädyin samaan lopputulokse63807Jennika Vikman avoimena - Isosisko Erika Vikman ohjeisti napakasti Tähdet, tähdet -kisaan: "Älä.."
Jennika ja Erika - niin ovat kuin kaksi marjaa! Ilmeiltään, ääneltään ja eleiltään hyvinkin samanlaiset - toinen on kyll14750Vedalainen metafysiikka
Termi ”metafysiikka” kuuluu Aristoteleelle. Metafysiikka tarkoittaa ”fysiikan jälkeen” eli tietoa siitä, mikä on tavalli290706- 60694
Ai jaa sinä oletkin ahnas
Ja romanttinen luonne, nyt vasta hiffasin että olet naarastiikeri. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.107688Milloin viimeksi näit ikäväsi kohteen?
Oliko helppo tunnistaa hänet? Millaisia tunteita tuo näkeminen herätti sinussa?39671- 60648
En oikeastaan usko että sinä tai kukaan
Olisi oikeasti ihastunut tai rakastunut. Se on joku harhakuva joka minusta miehestä syntyi. Ja kun se särkyy, niin "tunt42634