kiinnostunut. Minä olen ja hankin aina alueen peruskartan. Edellisen kerran muutin 1970. Kylä oli karttojen nurkassa niin, että piti hankkia neljä karttaa jotta saisi kokonaiskuvan lähiympäristöstä. Jos lähden autolla jonnekin, tutkin reitin etukäteen kartasta. En käytä navigaattoria, joskus reittipalvelua.
Kartat, oletko
1943
46
1368
Vastaukset
- ole eksynyt
sanonkin , jos sattuu harhaan ajamaan, aina voi palata , ja ajaa oikeaan. HEH
- 1943
matkoja olet ajellut? Entä liikkuminen maastossa? Tai Sinulle on erittäin hyvä suuntavaisto.
- kiinnostavat
suunnistuskarttojen maastotöitä tuli tehtyä 40 kilpailukartalle noin 500 neliökilometrin kävelyillä. Kilpailukarttoja eri puolilta maata kertyi sitten toistatuhatta. Ei kuitenkaan ulkomailta, kun en kuitenkaan mikään maailman huippu ollut.
Ei tuollaisella tuhannella kuitenkaan vielä ihan palleille. Noiden tekemieni maastotöiden puhtaaksipiirtäjä sitten näytti kerran oman kokoelmansa, harrasti niiden keräilyä. Niitä oli sitten ympäri Eurooppaa yli 5 000 kpl pino, vaikka itse ei ollut liikahtanut Suomen ulkopuolelle. Vaihtoja kirjeillä.
Valitti, että Kreikasta puuttuu vielä paljon. Minä näsäviisaana heitin vastaan, älä kuitenkaan Saharan karttoja ala. Siihen riittää n:o 2 hiekkapaperi, rautakaupasta halvalla.- 1943
ammattilainen. Maanomistajana sain suunnistuskartan, johon myös tilojen rajat oli merkitty, kun meidän kylällä oli isohkot suunnistuskilpailut. Viime talvena suoritin yhden kuvion alustan perkauksen ennen ensiharvennusta. Maastossa voi olla iltarasteja ja suunnistajia ajatellen poistin myös alemmat kuivat oksat männyistä. Siinä sai monipuolista liikuntaa.
- RosaLiiin
kyllä, monella tavoin.
Nuorena likkana suunnistin ja isäni suunnisti vielä veteraanisarjoissakin. Se oli meillä yhteinen juttu.
Matkoillani olen huomannut, että uudesta paikasta saa ihan eri käsityksen
kun sen ensin hahmottaa kartasta ja sitten vasta lähtee tutustumaan paikkoihin.
Sitä paitsi kartat, varsinkin kaupunkikartat ovat omalla tavallaan kauniita.
Niiden kun pitää olla selkeitä ja matkailijalle houkuttelevia.- 1943
suunnistushan on monipuolinen harrastus? Olen jopa ottanut osaa eläkeläisten kilpailuihin, vaikka en ole kilpailuhenkinen. Sarjoja on 90-vuotiaillekin. Minäkin hankin aina kartan kaupungista, jossa liikun. Itseäni kiinnostavat kaupunkilomat. Kävelen melko paljon kohteessani.
- RosaLiiin
1943 kirjoitti:
suunnistushan on monipuolinen harrastus? Olen jopa ottanut osaa eläkeläisten kilpailuihin, vaikka en ole kilpailuhenkinen. Sarjoja on 90-vuotiaillekin. Minäkin hankin aina kartan kaupungista, jossa liikun. Itseäni kiinnostavat kaupunkilomat. Kävelen melko paljon kohteessani.
monesti on kyllä harmittanut kun aikoinaan tuli lopetettua. Elämään tuli niin paljon muuta touhua.
Muutaman kerran olen käynyt noissa viikkosuunnistuksissa, juoksemassa torsuja, tällä nimellä niitä tällä meidän paikkakunnalla kutsutaan.
Mielelläni kuuntelen aina Jukolan viestit radiosta alkukesästä. Niissä on jotenkin välittömän urheilujuhlan tunnelmaa, joka välittyy radionkin kautta.
Kaupunkilomat viehättää minuakin, ja museot, torit ja puistot, nekin ovat kaikkialla omanlaisiaan.
Ei vaimo olisi päjännyt suunnistajana Euroopassa ajamaamme yli 160000km:ä ilman kunnollisia karttakirjoja.
Myös muilla matkoilla hankin aina alueen ja kohteiden kartat etukäteen muun materiaalin yhteydessä.
Varsinkin risteilyille otan kohdesatamista ja saarista/alueista kartat kiinnostuksemme kohteineen.
Päivä/satama ei jätä paljoakaan hämmästelyaikaa jos ei halua hiipiä retkiporukoissa.
Olen kokeillut navigaattoria mutta pidän tärkeämpänä laajempaa ennakkokuvaa enkä tottunut navigaattorin "häirintään".
Hajoittaa liiaksi havaintotoimintaani.- 1943
olen ollut autossa, jossa käytetään navigaattoria. Minua häiritsisi tuo neuvominen. Tuttavani ovat kertoneet kuinka ovat pimeässä joutuneet metsän keskelle, kun navigaattori on neuvonut. Ulkomailla en myöskään ole ollut henkilöauton kyydissä, kunnon kartan kyllä hankkisin, jos menisin.
Kartat ovat kiinnostavia. Keräilen karttoja. Harrastukseni on vapaamuotoista. Kun liikun jossain, missä on karttoja tarjolla, niin poimin niitä mukaani. Useinhan kartat ovat ilmaisia. Silloin tällöin myös ostan karttoja. Jos jonkin paikkakunnan yleisilmeestä haluaa kunnon käsityksen, silloin koko alueen kattava hyvä kartta on erinomainen apuneuvo ja sellainenhan yleensä on ostettavissa, siis kaupunkien ja kuntien matkailutoimistoista sekä näyttelyissä ja messuilla paikkakuntien esittelypisteistä.
Erityisen kiinnostavaa on verrata toisiinsa karttaa sekä sitten samaa maastoa ja maisemaa luonnossa. Kartan avulla tehtävät nojatuolimatkat ovat yksi tapa käyttää karttoja. Kun joku tuttava käy jossain kauempana ulkomailla, niin olen tuomisten osalta sopinut niin, että minulle on paras tuliainen kartta. Ja onhan noita karttoja kertynytkin eri puolilta maailmaa. Niissä on hauskojakin piirteitä. Esim. Australiassa on vaihteen vuoksi karttoja "toisin päin" kuin meillä eli eteläinen ilmansuunta ylhäällä ja pohjoinen alhaalla, jolloin myös itä on vasemmalla ja länsi oikealla.
Suuria kartastoja, Atlas-karttakirjoja minulle on niitäkin kertynyt muutamia piplianpaksuisia opuksia vuosikymmenien varrelta. Nykyisin on hyvin mielenkiiintoista katsoa netistä karttoja ja muutoinkin verkosta löytyy runsaasti tietoa ja kuvia maailman eri kolkilta.- 1943
sun toista. Tuli mieleeni joulunalus 2007. Olin Lontoossa, josta lähdimme junalla Edinburghiin. Meidän piti olla kaksi yötä luksushotellissa. Tyttäreni ei ehtinyt ottaa tarkemmin selvää hotellin sijainnista, ajateltiin, että selvitetään asemalla. Niinpä tehtiin ja saimme selville, että paikkakunnalle meni paikallisjuna. Ajattelimme ottaa taksin hotellille. Jäimme pois junasta pysäkillä, jonka läheisyydessä ei ollut mitään, vähän kauempana oli omakotitaloja. Lähdimme kävelemään sinne päin. Nuoria tuli vastaan ja saimme selville, että nenä on oikeaan suuntaan. Bussipysäkillä oli nainen ja häneltä saimme selville, että matkaa on noin 5 km, mutta bussi menisi läheltä. Pienen seikkailun jälkeen pääsimme perille. Kotona katsoin netistä asiaa ja siellä olikin ilmakuva ja kartta alueesta.
- ibiza
Opiskeluaikana kesälomalla olin yhden kesän Geodeettisen toimiston maastotöissä tekemässä senaikaiseen peruskartoitukseen ns. puunlatvamerkkejä ilmakuvausta ja torneista mittausta varten... Seuraava kesä menikin Topografisen toimiston töissä keski-Suomessa maastokartoituksessa jossa piirrin korkeuskäyrät ja muut kohdalleen maastotyönä ilmakuviin... Tulipahan käveltyä sinä kesänä kun piirtelin kolme neljännestä karttoja eli kolme kpl 10x10 kilometrin aluetta... Tekninen ala kuitenkin veti puoleensa mutta jäipähän tuo hyvä kartanlukutaito jäljelle eikä eksymisen vaaraa ole jos pysyn "kartalla"... :)
Autoillessani käytän navigaattoria ja kyllä esimerkiksi viimekesän Norjan matkalla oli tarpeen...- 1943
mielenkiintoinen työ. Jos nyt saisin valita, haluaisin opiskella maanmittausalan insinööriksi. Ylioppilaaksi tullessani en moisen alan olemassaolosta tiennyt.
- a-woman1
Olen karttafriikki minäkin. Tuttua tuo, että uuteen paikkaan lähdettäessä hankitaan ensimmäiseksi alueen kartta.
Olen joskus nuorena suunnistanut jopa kilpailuissa, joten omistan myös kokoelman suunnistuskarttoja.
En ole hankkinut navigaattoria autooni, koska haluan itse laatia ajoreittini kartan perusteella.
Outoon kaupunkiin mennessäni, laitan luettelon kaduista isoilla tikkukirjaimilla paperille ja paperin teippaan roikkumaan kojelaudasta. Koska yleensä liikun yksin, on helppo vilkaista paperilta, minne pitää kääntyä.
Ystävättären kanssa osallistuttiin muutama vuosi sitten liikennekilpailuihin ja voitimme naisten sarjan! Nuorena ajoimme mieheni kanssa muutamia st-ajoja liikennekilpailuiden lisäksi.
Marja- ja sieniretkillä pidän myös karttaa ja kompassia mukana, jos olen ennestään tuntemattomissa maisemissa.
Luen ja tutkin karttoja ihan huviksenikin.- 1943
kiinnostusta meillä on. Mieheni oli metsäkoneurakoitsija nuorempana ja hän hankki karttoja, koska kiinteistöjen rajat oli oltava tiedossa. Suunnistuskarttoja minulla on jo melkoisesti, mutta vasta noin 20 vuoden ajalta, lisää tulee ensi kesänä. Tässä taannoin olin miesystäväni luona ja hän siivosi laatikoitaan. Ykskaks lattialla oli iso kasa peruskarttoja. Aloin heti tutkia niitä, hän kertoi saaneensa ne ilmaiseksi. Oli ollut uskottuna miehenä maanmittaustoimituksissa ja kertoi mielenkiintoisia juttuja. Hahmotin lähiympäristön heti paljon paremmin, kun olin tutustunut karttoihin.
- O - O
että meitä karttafriikkejä on enemmänkin. Monenlaisia karttakirjoja löytyy hyllystä ja iso laatikko on täynnä sekä koti- että ulkomaisten kaupunkien karttoja, suunnistuskarttoja, muovilla pinnoitettuja melontakarttoja ja ties mitä. Osa kartoista vanhenee, mutta on kiva napata matkaan lähtiessä mukaan esim. niiden kaupunkien kartat, joita tiedän tarvitsevani. Jos on aikaa, hankin uuden kartan ja heitän vanhan pois.
Kaikkien pitempien melontaretkien reitit olen merkinnyt karttaan. Jos palaan samoihin maisemiin, tiedän minne kannattaa suunnistaa ja mitä välttää. Rissamitalla voin helposti tarkistaa kuinka pitkiä päivämatkoja on tullut tehdyksi. - Ja joskus esitellä tohkeissani ystäville, kuinka kaukana avomerellä olen (kokeneiden opastajien) kanssa jännittävimmät seikkaluni kokenut.
Muualla Euroopassa vapaa-aikana ajellessamme olen myös aina tehnyt merkintöjä matkareitistä sekä kirjannut pysähdyspaikat, ajetut välimatkat ja muistettavia asioita pieneen matkapäiväkirjaan. Joskus olen kirjoittanut myöhemmin kotona muistiinpanojen avulla erilaisia matkakertomuksia, joita on kiva lukea joskus myöhemmin tai antaa hyviä vihjeitä samaan suuntaan lähteville tutuille.
Eniron reittipalvelua käytin pitkän aikaa, ja voin vieläkin vilkaista ajettavan matkan pituutta ja arvioitua matka-aikaa netistä etukäteen.
Navigaattorin hankin, kun yksin ajellessa olin muutaman kerran ajanut harhaan reittiohjeesta ja kaivellut kiireessä karttoja esille autossa. Kun kiireettömästi ajellessa poikkean pois valtateiltä, on kiva tietää missä liikkuu ja tietää, että Navigaattori osaa valita aina uuden reitin kohti ilmoittamaani kohteeseen. Ääntä en kuuntele kuin poikkeustapauksissa, koska muuten joutuisin kuulemaan jatkuvasti käskyn: "Tee seuraavassa mahdollisessa paikassa u-käännös", koska useimmiten valitsen jonkin muun reitin kuin sen tarjoaman. Olen luvannut itselleni opettelevani vielä jonain päivänä hyödyntämään sitä paremmin ja merkitsen kaikki mukavat pienet museokahvilat yms. karttaohjelmaan samantien. Sen pitäisi onnistua kai yhdellä painalluksella.
Joko olette ehtineet tutustua uuteen Googlen Earth-kartastoon tai muihin satellittikarttoihin netissä? Olen kuullut, että sieltä saisi elävää kuvaa ja nopeilla yhteyksillä katsella vaikka naapurien liikkumista tai lehmiä laitumella. Jopa Mars'iinkin pääsee kuulemma tutustumaan uusimmalla ohjelmalla.- 1943
perusteellinen. Itse olen paljon laiskempi. Ikiomista kartoistani vanhin on luultavasti vuodelta 1967 Muotkatunturien maastosta. Olin sen kesän Lapissa ja kartta oli hyvä olemassa.
- karttoja
Suomen osaan lähes kokonaan, entinen reppuri kun olen. Joka paikkaan olen osannut, seuraamalla opasteita.
Pohjoismaissa paljonkin reissannut nuorempana, ilman karttaa, silloinkin.
Euroopan läpi ajanut, ilman karttaa.
Usan kahdessa isossa kaupungissa ajanut ja niiden lähialueilla. Miami/florida ja New York/citi osavaltio.
Aasiassa vain julkisilla, junat, bussit, lentsikat.
Aina päässyt perille, ilman karttaa.
Ilmansuunnat hahmotan joka paikassa, ja tiedän mistä lähden, ja mihin menossa.
En ole eksynyt, mutta metsässä en juurikaan ole ollut, paitsi luontopoluilla, missä on viitat ;D- Fridanna
Kun en osaa käyttää kompassia ja karttaa, niin metsässä pysyttelen visusti "kartalla". Jos on pilvistä, olen aika nopeasti ymmällä suunnista. Mutta kun sen tiedän, varon tilanteita.
Olen joskus vihainen isälleni, kun hän ei opettanut minulle ainoalle tyttärelleen mutta kyllä veljilleni. Hän oli erinomainen suunnistaja ilman karttaakin. Lapsuudessa marjamatkoilla päivänkin kulkiessa, hän ei käyttänyt kompassia, mutta aina vaan tultiin lähtöpaikalle takaisin.
Navigaattorin ostin viime kesänä, kun lähdin ystäväni kanssa kiertämään rannikkoa autolla. Ensin raivostutti suulliset ohjeet ja sitten niihin rupesi vastailemaan, joo, joo kyllä ymmärsin tai kiitos kun neuvoit takaisin. No, äänenhän saa pois siitä. Totesin ihan hyväksi välineeksi.
Kerran se neuvoi kyllä niin, että nauratti. Tulimme Vaasaan ja olimme jo lähellä yöpymispaikkaa, kun yllättäen ohjasi auton satamaan ja lopuksi "aja lautalle". TomTom oli pudonnut lattialle ja siinä vaiheessa nappasi uuden osoitteen ja Ruotsin puolelta.
Olen ajellut aika paljon kotimaassa ja aikaisemmin olen hyvin pärjännyt karttojenkin kanssa. Mutta mikseipä käyttäisi näitä satelliittien avulla toimivia välineitä. - 1943
Sinulla on tosi hyvä suuntavaisto ja osaat lukea opasteita. Minun täytyy aina sijoittaa jokin yksityiskohta suurempaan kokonaisuuteen. Siksi pidän kartoista.
- 1943
Fridanna kirjoitti:
Kun en osaa käyttää kompassia ja karttaa, niin metsässä pysyttelen visusti "kartalla". Jos on pilvistä, olen aika nopeasti ymmällä suunnista. Mutta kun sen tiedän, varon tilanteita.
Olen joskus vihainen isälleni, kun hän ei opettanut minulle ainoalle tyttärelleen mutta kyllä veljilleni. Hän oli erinomainen suunnistaja ilman karttaakin. Lapsuudessa marjamatkoilla päivänkin kulkiessa, hän ei käyttänyt kompassia, mutta aina vaan tultiin lähtöpaikalle takaisin.
Navigaattorin ostin viime kesänä, kun lähdin ystäväni kanssa kiertämään rannikkoa autolla. Ensin raivostutti suulliset ohjeet ja sitten niihin rupesi vastailemaan, joo, joo kyllä ymmärsin tai kiitos kun neuvoit takaisin. No, äänenhän saa pois siitä. Totesin ihan hyväksi välineeksi.
Kerran se neuvoi kyllä niin, että nauratti. Tulimme Vaasaan ja olimme jo lähellä yöpymispaikkaa, kun yllättäen ohjasi auton satamaan ja lopuksi "aja lautalle". TomTom oli pudonnut lattialle ja siinä vaiheessa nappasi uuden osoitteen ja Ruotsin puolelta.
Olen ajellut aika paljon kotimaassa ja aikaisemmin olen hyvin pärjännyt karttojenkin kanssa. Mutta mikseipä käyttäisi näitä satelliittien avulla toimivia välineitä.vipuhun. Muistuu mieleeni, kun menin outoon metsään sieneen. Katsoin kotona kartasta paikan ja muistin, että kun seuraan vaan kallion rinnettä niin olen maantien vieressä. Kun lopetin, tietä ei ollut missään. Ei auttanut muu kuin tulla takaisin samaa reittiä. Kotona katsoin karttaa tarkemmin ja olin kiertänyt kallionnyppylän ja olin melkein lähtöpaikassa, kun luulin eksyneeni. Eikös tuo navigaattori vie huomiota pois liikenteestä?
- Fridanna
1943 kirjoitti:
vipuhun. Muistuu mieleeni, kun menin outoon metsään sieneen. Katsoin kotona kartasta paikan ja muistin, että kun seuraan vaan kallion rinnettä niin olen maantien vieressä. Kun lopetin, tietä ei ollut missään. Ei auttanut muu kuin tulla takaisin samaa reittiä. Kotona katsoin karttaa tarkemmin ja olin kiertänyt kallionnyppylän ja olin melkein lähtöpaikassa, kun luulin eksyneeni. Eikös tuo navigaattori vie huomiota pois liikenteestä?
liikenteestä? Toistaiseksi olen pysynyt liikenteen mukana, enkä ole törmäillyt, niin kuin eilen sain oman autoni perään melkoisen töytäisyn tienristeyksessä.
Joulun jälkeen otin navigaattorin ohjaamaan Helsingissä Espoon Matinkylästä Helsingin keskustan läpi Ruskeasuolle. Hyvin toimi. Siinähän on hyvää aikaa katsella ohjeiden mukaisesti tienviittoja ja ryhmittäytyä oikealle kaistalle. Täytyy vain pitää ainakin Helsingissä liikennesäännöt mielessä, ettei tuki liian aikaisin ohituskaistaa. - 1943
Fridanna kirjoitti:
liikenteestä? Toistaiseksi olen pysynyt liikenteen mukana, enkä ole törmäillyt, niin kuin eilen sain oman autoni perään melkoisen töytäisyn tienristeyksessä.
Joulun jälkeen otin navigaattorin ohjaamaan Helsingissä Espoon Matinkylästä Helsingin keskustan läpi Ruskeasuolle. Hyvin toimi. Siinähän on hyvää aikaa katsella ohjeiden mukaisesti tienviittoja ja ryhmittäytyä oikealle kaistalle. Täytyy vain pitää ainakin Helsingissä liikennesäännöt mielessä, ettei tuki liian aikaisin ohituskaistaa.minulla ei ole kokemusta. Handsfree on autossani. Painan vaan nappia ja puhun tai kuuntelen.
- ja ihania
Matkoilla niin koti- kuin ulkomaillakin kartta on aivan välttämätön ja joskus on tarpeen useampikin kartta. Niiden kanssa on vähän samoin kuin matkaoppaidenkin, täydellistä ei ole vielä ilmestynytkään, yhdessä on jokin asia hyvin, mutta toinen huonosta ja sitten taas päinvastoin. Jo työni puolesta jouduin perehtymään ja hankkimaan mahdollisimman kattavan karttavalikoiman työpaikalle.
Kaikkein ihanimpia ovat kuitenkin lukuhetket vanhojen karttojen kanssa. Katsastin juuri julistetilanteeni kodin seiniltä ja siellä on nyt vanha kuvakartta Irlannista, Nystad 1843, Carta Marina, Leipzig 1665 ja Madaban mosaiikkikartta pyhältä maalta. Näiden lisäksi löytyy muutama historiallisten karttojen kirja.
Omalla autolla kun en liiku enkä suunnista niin tähän tarpeeseen kartat ovat minulle vieraampia. Lähes joka päivä kuitenkin jotain asiaa pitää tutkia jostain kartasta.- 1943
karttoja minulla ei ole. Nykyiseltä kotipaikaltani on Suomen taloudellinen kartta vuodelta 1947. Siinä on entisen naapurikunnan puolella järvi, joka sittemmin on kuivattu pelloksi.
John Nurmisen säätiön upeisiin kirjoihin?
Asia tuli mieleeni, kun tekstisi innoittamana kävin kurkistamassa eteisen seinällä olevaa omaa vanhinta karttaani, Amsterdamissa piirrettyä kiehtovaa navigointikarttaa pohjoisnavalta Eurooppaan vuodelta 1599. Se on tosin halpa kopio, jonka ostin Koillisväylä-näyttelystä. Upeita, kalliita kirjoja olen toistaiseksi tyytynyt vain ihaillen selailemaan ja lainannut joskus.
Sinä teet sitten aina välillä niin kaukaisia matkoja, ettei sinne autolla tai lihasvoimalla pääsisikään. Kiitos, että muistutit unohdetuista mahdollisuuksista.
Alpit tuntuvat siinäkin olevan rajana.
Välimeren alueen turistikartoissa saattavat ilmansuunnat olla miten tahansa.
Paikalliset poliisitkaan eivät likimainkaan aina osaa käyttää/neuvoa oman kaupunkinsa karttaa.
Kotimaassakin varon naisilta kysymistä.
Maaseudulla törmää "rahikaisen maitokoppiin" jne.
Jopa eräs tuttavani, sissikersantti ja ylikonstaapeli, on avuton kunnollisen kaupunkikartan kanssa.
Elämäni sulostuttajan suuntavaisto on varsin hutera mutta kartan kanssa se on luotettava.- a-woman1
Millaisten naisten keskuudessa mahdat elämääsi viettää, kun yleistät kaikkiin naisiin osaamattomuuden kartan luvussa? Murrrr....
- 1943
a-woman1 kirjoitti:
Millaisten naisten keskuudessa mahdat elämääsi viettää, kun yleistät kaikkiin naisiin osaamattomuuden kartan luvussa? Murrrr....
reagoida ennen minua. Sama ajatus tuli mieleeni. Meissä naisissákin on monenlaisia. Täällä maallakin joutuu joskus neuvomaan matkailijoita, myös ruotsiksi ja englanniksi.
a-woman1 kirjoitti:
Millaisten naisten keskuudessa mahdat elämääsi viettää, kun yleistät kaikkiin naisiin osaamattomuuden kartan luvussa? Murrrr....
suomalaisista ja Euroopassa asuvista naisista on opettanut!
Pohjanoteerauksena pienehkön Etelä-Suomalaisen kaupungin keskustan R-kioskin myyjätär.
Minulla ei ollut karttaa eikä ko. naisihminen pystynyt kotikaupunkinsa kartasta osoittamaan oman työpaikkansa sijaintia!
Toki sai sen selvitettyä.
Keskuudesta en tiedä.
Islanti, Moldova, Valkovenäjä ja Ukraina ovat alueita joiden naisten kartanlukutaitoa en ole testannut.
Muuallakin harvoin koska miehiäkin löytyy.
Alppien eteläpuolen äijätkin ovat enemmän viittoilu ja selityslinjoilla.
Ylivoimainen enemmistö ei merkitse kaikkia!
Vaimoni kaltaisia poikkeuksia on, mutta harvassa!
nettiin seikkailemaan ja kävin pitkästä aikaa googlen karttasivuilla. http://maps.google.fi/maps
Sieltä voi valita perus- tai maastokartan ja sen lisäksi satelliittikuvakartan ja oheismateriaalia. Satelliittikartalla saa hyvän ilmakuvan varsin läheltäkin. Löysin mm. kaikki entiset kotitaloni. Ehdin vierailla monissa kohteissa, joissa en ole pitkiin aikoihin käynyt, sekä Suomessa että ulkomailla ja kylkiäisenä ilmestyi kaikenlaisia houkuttavia matkatarjouksia sivun laidalle. - Jäin miettimään, pääsisiköhän Wieniin vielä kevään tultua 119:llä eurolla edestakaisin. Viimeksi vietin siellä opiskelukesän vuonna 1982 ja piti palata pian uudelleen.;))
"Kostoksi" tulin tarjoamaan osoitetta teillekin. Ehkä kaikki tuntevatkin jo sen - minua lukuunottamatta.- ja lapsenlapseni
jo monta vuotta ovat ko sivuilla käyneet. Minäkin kurkannut joskus.
Myös etsinyt kaikki talot joissa asunut, hesasta vain pieni trippi espoon puolella, joskus muinoin, tuli käydyksi.
Olen tuon avulla saanut nähdä missä jälkikasvu matkailee, ja lomailee.
Pelkään tulevani nettiriippuvaiseksi, nykyisin jo 3-5h päivästä kuluu netissä.
Osin seuraan muualla asuvien lasteni elämää, vaan aina eksyy jollekin uudelle mielenkiintoiselle sivustolle, ja hups, taas meni pari tuntia. - 1943
pitää tutustua paremmin, kun helmi-, maaliskuun kiireet ovat ohi. Vaikuttaa mielenkiintoiselta.
- Vain harrastelija
Kartat ovat kivoja. En harrasta suunnistusta enkä itse autoile, mutta minusta on kiva tietää sijaintinsa. Aina ei osaa yhdistää karttaa ja kolmen tason todellisuutta, mutta on mukavaa kun löytää itsensä "kartalta".Kun on menossa johonkin uuteen paikkaan on aina jostain hankittava paikan kartta.
Harrastan mielelläni myös nettikarttasurffausta. Sieltä saattaa löytää toisinaan riemastuttavia paikannimiä.
Eniron tai Googlen karttahauista on joskun suorastaan jännittävää hakea paikkaa tai reittiä.Jännä arvailla millaisilla nimillä taas löytäisi hakemansa.- 1943
mieltä kartoista. On esim. kiva seurata, miten jokin seutu on aikojen kulussa muuttunut, jos on käytössä karttoja eri vuosikymmeniltä. Veljeltäni sain maaperäkartan maatilamme kohdalta. Pitää löytää joku asiantuntija, joka osaa tulkita sitä. Meidän kohdalla on hiesumaata, mikä näkyy olevan melko harvinaista. Mitähän se tarkoittaa käytännössä?
En selviä elämästä ilman. Heti tutustun alueen kartan, kun muutan ja muutenkin samoan lähitienoot tutkimusmatkoilla. Selvitän oikopolut jne.
En ymmärtänyt erästä vanhaa ystävää, kun oli asunut jossain kaupunginosassa pitkään, eikä tuntenut aluetta.
Toinen juttu, jota en ymmärrä, kun joku sanoo ettei tiedä sen ja sen kadun nimeä, mutta se on siinä jne..
Nuorena naisena eräretkellä teltassa mielilukemista maastokartat. Kuitenkin siihen aikaan vielä eksyin miehen kotitalon navetan taakse metsään -- mutta eipä ollut karttaa!!!
Töihin on nyt selvittävä, tuttua tietä jo kartallakin.- 1943
kiirettä, se on eläkeläisen olon ihanuutta. Täällä melko pienellä paikkakunnalla ei aina mainita osoitetta esim. mainostettaessa. Minulle monet paikat eivät ole itsestään selviä. En minäkään muista kadunnimiä entisestä kotikaupungistani, vain muutaman pääkadun. Kaupunki on niin pieni, että siellä yleensä löysi paikat.
- karttoja,
päinvastoin.
Varsinkin vanhoja karttoja jopa ihailen, vaikka niiden kartta-arvo ei olekaan päätähuimaava.- 1943
taideteoksia. Talomme on korkealla kalliolla seudulla, missä on varhain ollut asutusta Suomessa. Kuvittelen kuinka meri on vellonut kallioluodon ympärillä.
- karttoja,
1943 kirjoitti:
taideteoksia. Talomme on korkealla kalliolla seudulla, missä on varhain ollut asutusta Suomessa. Kuvittelen kuinka meri on vellonut kallioluodon ympärillä.
sieluni silmin, minkälaista elämä ja asutus on ollut kussakin paikassa vuosisatoja sitten.
Vaikkapa syntymäkaupungin vanhojen karttojen katselu esim. historiankirjoista on erittäin mielenkiintoista.
- Jou-Zen
Tutkin aina karttoja,kerään niitä ja haluan saada selville milloin minkäkin paikan sijainnin ja seudun.
Myöskin netissä voi seilata satelliittikuvissakin ja saada jopa maaston eri korkeudet,järvet ja pikku lammet yms.
Sillä tavalla oppii,saa tietoa ja se on mielenkiintoista,ulkomaillakin en eksy koska kartat on aina käytössä ja niihin tulee tottumus.- 1943
on osallistunut MM-suunnistuksiin. Tein hänestä jutun yhteen lehteen ja hän antoi aineistoa. Korkeiden paikkojen kartat korkeuskäyrineen olivat huimaa nähtävää. Tämän seudun nyppylät ovat aivan toista luokkaa.
- 1947
Se on melkein puhki kulunut, mutta vielä sillä selviää Suomen tiet noin suurinpiirtein.
Otan teiden numerot ylös luntille kojelaudalle ja ei kun menoksi. Helppo suunnistaa.
Palatessa maisemat on mielessä. Navien luotettavuus on mennyt menojaan kuntien liittymisten vuoksi. Ainakin poika noin sanoo. Liikkuu paljon työkseen.- 1943
kuntaliitoksen jälkeen. Paikallislehdessä kerrottiin, että tämä vuosi menee ennen kuin ollaan ajan tasalla. Saa nähdä sitten. Itse en aio hankkia navigaattoria.
- uuteen harrasteeseen,
sain tutustua, geokätkemiseen, jossa kätkettyä objektia haetaan GPS-satelliittipaikantimella maastosta.
- 1943
tuosta touhusta, mutta en ole kokenut. Aina päätän, että mitään uutta teknillistä hommaa en enää opettele, mutta usein uteliaisuus on voittanut
Ketjusta on poistettu 9 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ootko nainen noin mustis musta
Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t897179- 353801
- 453390
Kauan säkin jaksoit
Minun perässä juosta. Kunnes pahoitit mielen. Kuinka monta anteeksipyyntöä olet vailla? 🧐402542- 412312
- 2082296
- 1222202
Miksi kaipaat
Ja olet elämässäni vielä kaiken tämän jälkeen? Eikö kaikki ole jo selvää välillämme?292129Mietin tässä T....
Oletko jo kesälomalla.?Keli on ihanaa, ja sinä nautit veneilystä.... Edelleen käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua..241868- 401779