Lukekaapa entisen muslimin todistus muhammedin taustasta:
. Muhammedin taustaa
Sitten aloin miettimään erästä erittäin ratkaisevaa asiaa: jos Koraani ei ollut Jumalasta, kuka Muhammed sitten oli? Hänen oli pakko olla väärä profeetta. Mutta miten todistaisin sen? Yhtäkkiä minut valtasi kauhu: - Ei voi olla totta! Muhammedko väärä profeetta? Entä hänen ihmetekonsa, valtakuntansa ja ne kansanjoukot, jotka seurasivat häntä? Minusta tuntui, että nyt joutuisin Jumalan vihan ja kidutuksen uhriksi. Rauhoituttuani olin oudon rohkea ja päättäväinen. Halusin keskittyä tutkimaan, oliko Muhammed profeetta vai ei. Sain selville kaksi eri perustetta sille, että Muhammed oli profeetta: hän oli lukutaidoton, mutta vastaanotti Koraanin. Toiseksi hän oli synnitön eikä hän tehnyt ainuttakaan syntiä ennen profeetaksi tulemistaan.
Aloin etsimään todisteita Muhammedin lukutaidottomuudesta. Mielestäni oli sula mahdottomuus löytää todisteita, että Muhammed olisikin osannut lukea ja kirjoittaa. Luin taas kerran Muhammedin elämäkerrat. Nyt löysinkin hämmästyksekseni monia asioita, joita en aiemmin ollut huomannut. Luin kirjoista, että Muhammed kävi samassa paikassa kuin EI-Nadr Ibn EI-Hareth, Waraka lbn Nofal ja tunnettu pappi Ibn Sa’eda. Luin myös, että Muhammed hoiti rikkaan Khadidja-lesken liiketoimia ja suurta omaisuutta, ja hän solmi useita sopimuksia ja kauppakirjoja Jemenin ja Syyrian kauppiaiden kanssa.
Aiemmin minua oli opetettu, että Muhammedin sanottiin kantaneen mukanaan leimasinta, jota hän käytti allekirjoittaakseen papereita, koska ei osannut kirjoittaa. Mutta leimasimen käyttö ei välttämättä todistanut häntä lukutaidottomaksi. Sen ajan kauppiailla oli usein tapana kirjoittaa sopimus ostajan ja myyjän kesken ja sitten leimata paperi aivan kuten nykyään käytetään virallista valtion leimaa asiapapereissa.
Löysin elämäkertakirjoista myös tiedon, että AI-Hudaibijan paikkakunnan kanssa solmitun rauhansopimuksen jälkeen Muhammed kirjoitti sopimuskirjan omin käsin. Muhammed ja hänen serkkunsa Ali olivat Abu Taleb-setänsä holhouksessa, ja Muhammed oli vanhempi kuin Ali. Alin tiedetään osanneen lukea ja kirjoittaa ja minusta oli mahdotonta, etteikö Muhammedillekin olisi opetettu ainakin luku- ja kirjoitustaidon aikeita.
Tiedonhakuni edetessä sain tietää, että Muhammedilla oli ollut tapana istua kristityn Yassar AI-Nusranin kanssa ja kuulla tältä Raamatun tekstejä ja myös itse lukea Raamattua. Tajusin, että enkeli Gabrielin tullessa Muhammedin luo ja käskiessä tämän lukea, ei olisi ollut mitään järkeä, jos Gabriel olisi käskenyt lukutaidotonta miestä lukemaan! Nämä löydöt ja aiemmat tutkimustulokseni Muhammedin profeetankutsumuksen aitoudesta pakottivat minut tekemään sen johtopäätöksen, että Muhammed ei voinut ollut profeetta eikä edes hurskas mies. (Kaikesta tästä olen kirjoittanut yksityiskohtaisemmin kirjassani Muhammed Raamatussa.)
Seuraavaksi kävin tutkimaan Muhammedin erehtymättömyyttä. Siihen liittyen on olemassa sellaisia elämäkertoja kuten AI-Seera AI-Halabija, AI-Tabakaat AI-Kubra ja Seraat Ibn Hisham sekä selitysteoksia, joista voi lukea kommentteja suurasta 16.67: "Samoin teille on merkki taatelipuiden ja viiniköynnösten hedelmissä: te saatte itsellenne niistä juovuttavaa juomaa ja hyvää ruokaa." Monet luotettavat perimätiedot sanovat selvästi, että Muhammed joi viiniä ja neuvoi ystäviään laimentamaan viiniä vedellä, jos se oli kovin vahvaa. Hänellä oli tapana syödä lihaa, jota Kuraish- heimo oli uhrannut epäjumalille Kaaban kivellä. Hän hyväksyi Jumalan kieltämiä asioita ja kielsi Jumalan sallimia asioita. Hän piti silmäpeliä ystäviensä vaimojen kanssa ja otti epäröimättä heitä vaimoikseen, jos joku miellytti häntä. Kheibarin päivänä (eräs verinen taistelu Mekan lähellä) Safiya, Yehia Ihn Akhtabin tytär, osoitettiin Ahdallah Ihn Umarille vaimoksi, mutta Muhammed otti hänet kuitenkin omaksi vaimokseen. Samoin Muhammed otti vaimokseen Gahshin tyttären Zainabin, joka oli Muhammedin Zaid-nimisen kasvattipojan vaimo.
Kaikki nämä tapahtumat häpäisivät Muhammedista annetun pyhän kuvan ja romuttavat sen pyhän aseman, jonka olin mielessäni profeetta Muhammediin liittänyt. Rehellisesti sanottuna jokainen tällainen löytö oli minulle hyvin tuskallista.
Vaikka sain Muhammedista selville monenlaista, toivoin edelleen löytäväni islamin uskonnosta sellaisia hyveitä, joihin voisin tarrautua voidakseni pysyä muslimina. Minun oli vaikeaa luopua lapsuuteni uskonnosta. Oudot pelon, sekaannuksen ja hämmennyksen tunteet täyttivät mieleni leikitellessäni ajatuksella, että hylkäisin islamin
tässä vielä koko tarina:
http://www.nic.fi/~jlindell/muslimi.htm#9
. Muhammedin taustaa
Sitten aloin miettimään erästä erittäin ratkaisevaa asiaa: jos Koraani ei ollut Jumalasta, kuka Muhammed sitten oli? Hänen oli pakko olla väärä profeetta. Mutta miten todistaisin sen? Yhtäkkiä minut valtasi kauhu: - Ei voi olla totta! Muhammedko väärä profeetta? Entä hänen ihmetekonsa, valtakuntansa ja ne kansanjoukot, jotka seurasivat häntä? Minusta tuntui, että nyt joutuisin Jumalan vihan ja kidutuksen uhriksi. Rauhoituttuani olin oudon rohkea ja päättäväinen. Halusin keskittyä tutkimaan, oliko Muhammed profeetta vai ei. Sain selville kaksi eri perustetta sille, että Muhammed oli profeetta: hän oli lukutaidoton, mutta vastaanotti Koraanin. Toiseksi hän oli synnitön eikä hän tehnyt ainuttakaan syntiä ennen profeetaksi tulemistaan.
Aloin etsimään todisteita Muhammedin lukutaidottomuudesta. Mielestäni oli sula mahdottomuus löytää todisteita, että Muhammed olisikin osannut lukea ja kirjoittaa. Luin taas kerran Muhammedin elämäkerrat. Nyt löysinkin hämmästyksekseni monia asioita, joita en aiemmin ollut huomannut. Luin kirjoista, että Muhammed kävi samassa paikassa kuin EI-Nadr Ibn EI-Hareth, Waraka lbn Nofal ja tunnettu pappi Ibn Sa’eda. Luin myös, että Muhammed hoiti rikkaan Khadidja-lesken liiketoimia ja suurta omaisuutta, ja hän solmi useita sopimuksia ja kauppakirjoja Jemenin ja Syyrian kauppiaiden kanssa.
Aiemmin minua oli opetettu, että Muhammedin sanottiin kantaneen mukanaan leimasinta, jota hän käytti allekirjoittaakseen papereita, koska ei osannut kirjoittaa. Mutta leimasimen käyttö ei välttämättä todistanut häntä lukutaidottomaksi. Sen ajan kauppiailla oli usein tapana kirjoittaa sopimus ostajan ja myyjän kesken ja sitten leimata paperi aivan kuten nykyään käytetään virallista valtion leimaa asiapapereissa.
Löysin elämäkertakirjoista myös tiedon, että AI-Hudaibijan paikkakunnan kanssa solmitun rauhansopimuksen jälkeen Muhammed kirjoitti sopimuskirjan omin käsin. Muhammed ja hänen serkkunsa Ali olivat Abu Taleb-setänsä holhouksessa, ja Muhammed oli vanhempi kuin Ali. Alin tiedetään osanneen lukea ja kirjoittaa ja minusta oli mahdotonta, etteikö Muhammedillekin olisi opetettu ainakin luku- ja kirjoitustaidon aikeita.
Tiedonhakuni edetessä sain tietää, että Muhammedilla oli ollut tapana istua kristityn Yassar AI-Nusranin kanssa ja kuulla tältä Raamatun tekstejä ja myös itse lukea Raamattua. Tajusin, että enkeli Gabrielin tullessa Muhammedin luo ja käskiessä tämän lukea, ei olisi ollut mitään järkeä, jos Gabriel olisi käskenyt lukutaidotonta miestä lukemaan! Nämä löydöt ja aiemmat tutkimustulokseni Muhammedin profeetankutsumuksen aitoudesta pakottivat minut tekemään sen johtopäätöksen, että Muhammed ei voinut ollut profeetta eikä edes hurskas mies. (Kaikesta tästä olen kirjoittanut yksityiskohtaisemmin kirjassani Muhammed Raamatussa.)
Seuraavaksi kävin tutkimaan Muhammedin erehtymättömyyttä. Siihen liittyen on olemassa sellaisia elämäkertoja kuten AI-Seera AI-Halabija, AI-Tabakaat AI-Kubra ja Seraat Ibn Hisham sekä selitysteoksia, joista voi lukea kommentteja suurasta 16.67: "Samoin teille on merkki taatelipuiden ja viiniköynnösten hedelmissä: te saatte itsellenne niistä juovuttavaa juomaa ja hyvää ruokaa." Monet luotettavat perimätiedot sanovat selvästi, että Muhammed joi viiniä ja neuvoi ystäviään laimentamaan viiniä vedellä, jos se oli kovin vahvaa. Hänellä oli tapana syödä lihaa, jota Kuraish- heimo oli uhrannut epäjumalille Kaaban kivellä. Hän hyväksyi Jumalan kieltämiä asioita ja kielsi Jumalan sallimia asioita. Hän piti silmäpeliä ystäviensä vaimojen kanssa ja otti epäröimättä heitä vaimoikseen, jos joku miellytti häntä. Kheibarin päivänä (eräs verinen taistelu Mekan lähellä) Safiya, Yehia Ihn Akhtabin tytär, osoitettiin Ahdallah Ihn Umarille vaimoksi, mutta Muhammed otti hänet kuitenkin omaksi vaimokseen. Samoin Muhammed otti vaimokseen Gahshin tyttären Zainabin, joka oli Muhammedin Zaid-nimisen kasvattipojan vaimo.
Kaikki nämä tapahtumat häpäisivät Muhammedista annetun pyhän kuvan ja romuttavat sen pyhän aseman, jonka olin mielessäni profeetta Muhammediin liittänyt. Rehellisesti sanottuna jokainen tällainen löytö oli minulle hyvin tuskallista.
Vaikka sain Muhammedista selville monenlaista, toivoin edelleen löytäväni islamin uskonnosta sellaisia hyveitä, joihin voisin tarrautua voidakseni pysyä muslimina. Minun oli vaikeaa luopua lapsuuteni uskonnosta. Oudot pelon, sekaannuksen ja hämmennyksen tunteet täyttivät mieleni leikitellessäni ajatuksella, että hylkäisin islamin
tässä vielä koko tarina:
http://www.nic.fi/~jlindell/muslimi.htm#9
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ja ilmestyy tänne aina uudestaan.
Pannaanpa vanha vastauskin:
Ollakseen alun perin syntyperäinen egyptiläinen, Paul kirjoittaa hyvin amerikkalaistyyppisellä tavalla. Itse asiassa kirjoitustyyli muistuttaa aika tavalla Valittuja Paloja - mikä tarkoittanee sitä, että apuna on käytetty ns. haamukirjoittajaa/haamukirjoittajia, jotka muokkaavat tekstiä ja huolehtivat sen dramatiikasta. Mahdollista myös on, että koko teksti on peräisin haamukirjoittajalta ja perustuu enemmän tai vähemmän väljästi tai tiukasti haastatteluihin. Prosessin seurauksena Paul ikään kuin häviää tai ainakin haalistuu ihmisenä, egyptiläisenä miehenä, ja hänestä tulee eräänlainen kääntyjän stereotyyppi. Myös hänen aikaisempi muslimiutensa alkaa tuntua ontolta, perustelemattomalta. Tämä tietenkin saattaa myös johtua siitä, että uuden uskon valossa vanha tuntuu ontolta. Harvoinpa kukaan kehuu sitä, minkä on hylännyt.
Varsin amerikkalaista on myös vihjaus Paulin myöhemmästä maallisesta menestyksestä, joka sisältyy kursiivilla painettuun jälkihuomautukseen.
Eivät nämä kääntymistarinat niin kauheasti poikkea toisistaan. Mikä ei tietenkään sano sitä, etteivätkö ne voisi viime kädessä perustua asianomaisten vilpittömiin omakohtaisiin kokemuksiin.
Sillä näyttää ettei kaveri ole avannutkaan Koraania kun väittää että siellä Jeesus kyseisessä kohdassa sanoo tekevänsä ihmeitä, jotka kirjoittaja tulkitsee Jeesuksen ITSE tekemiksi kun samassa säkeessä lukee ettei muuten KUIN ALLAHIN LUVALLA!