Huvittava ilmiö täällä on se, että vastaukset eivät kelpaa kysyjille, vaikka joku lestadiolainen olisi ihan asiallisesti vastannut ja esitellyt oman näkemyksensä. Miksi kysyä, jos vastaus ei kuitenkaan kelpaa?
Vai kiinnostaako kysyjiä ylipäätään mitä heille vastataan, tuntuu vain joskus, että heillä on vain kiire alkaa esitellä omaa näkemystä asiasta, eikä heitä kiinnosta mitä heille vastataan koska se on vain "vl-liturgiaa", "ulkoa opittua sanahelinää" tms.
Vai kiinnostaako kysyjiä ylipäätään mitä heille vastataan, tuntuu vain joskus, että heillä on vain kiire alkaa esitellä omaa näkemystä asiasta, eikä heitä kiinnosta mitä heille vastataan koska se on vain "vl-liturgiaa", "ulkoa opittua sanahelinää" tms.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Katsos onhan tätä seurattu jo pidempään.
Minä en tosin edes ole kysellyt. Enkä kaipaa heiltä vastauksiakaan.
Oletpa itseriittoinen yksilö kaiken yläpuolella.
Oliko sinulla muuta. Olen perustellut kantani ja väitteeni Raamatulla. Tunnen lisäksi lestadiolaisuuden kuin omat taskuni, sekä Lars Lestadiuksen opetukset. Sinulla ei ole ylpeän halveksivan asenteesi lisäksi mitään kirjoitettua vastineeksi, kuten hyvin arvasinkin.
Jumalan sana ON siis edelleen kaiken yläpuolella, mutta sinä at ole.
Puutteelliset vastaukset, jotka ovat yleensä rejektionismiä ta forer tekniikkaan perustuvaa ympäripyöreetä anlysointia josta sitten valitaan omaa maailmankuvaa raamatun myönteistä vastausta ja vielä ilman perusteluja tai mitään millä asian voisi todentaa. Myöskin johdattelu ja toisen kysymystä/vastausta tahallaan väärin ymmärtämällä saadaan muokattua vastausta omien tarkoitusperiä toteuttavaksi.
kaikki maailman nenäklasit päähänne, niin ei se auta, kun silmät ovat sokeat. Usko se on niin salattu, että se aukeaa vaan niille, jotka Jumala on valinnut. Ja noista sivistyssanojen määrästä voisi todeta sen, että sellainen ihminen yrittää tehdä tällaisen vaikutuksen lukijoihin: te olette täysiä tolloja meidän sivistyneiden yli-ihmisten rinnalla. Ei silti, ettenkö ymmärtäisi minäkin jotakin noista, en vain viitsi osoittaa tällaisella palstalla omaa etevämmyyttäni.
On täällä myös johdattelevia kysymyksiä, ei pelkästään vastauksia. Oikeastaan lestadiolaisille tämä paikka on vaativampi, kuin muille, koska lestadiolaiset joutuvat vastaamaan kysymyksiin. On semmoinen sanonta, että hyökkäys on paras puolustus. Kysyjä pääsee helpolla, koska hän vain kysyy, yleensä muutamalla lauseella. Sitten lestadiolaisen pitää miettiä kysymys ja vastata siihen monen palstan vastauksella. Kysyjä voi vain muutamalla näppäimen painalluksella kysyä lisää, esimerkiksi kysymällä "miksi?". Ja taas tulee lestadiolaiselle kiirus hikipäässä kirjoittaa muutama perustelu lisää.
Kysyjällä on myös se etulyöntiasema, että hän tarpeeksi kyseltyään huomaa vastaajan heikon kohdan. Aivan kuin poliisikuulusteluissa varas puhuu itsensä pussiin epäloogisella tarinalla, ennenpitkää. Vanha viisaus myös sanoo, että tuntemalla vihollisen heikot kohdat, sen voi voittaa. Täällä aikansa kyseltyään ihminen kyllä tietää, mistä ja miten lestadiolaisia kannattaa ärsyttää tai härnätä.
Täällä on myöskin ollut Raamatulla perusteltuja lestadiolaisten vastauksia, mutta ne ikäänkuin kaikuvat kuuroille korville. Jos lestadiolainen on perustellut monisanaisesti Raamatulla uskoaan, siihen on tullut yllättävän vähän vastakommentteja, eivätkö ihmiset sitten jaksa lukea pitkiä tekstejä? Tai ehkä hiljaisuus on myöntymisen merkki.
Tämä on keskustelua lestadiolaisuudesta, mutta veikkanpa, että jos täällä alettaisiin pommittaa kysymyksillä ketä tahansa, ennenpitkää hänenkin uskomuksensa saataisiin mitätöityä ja perusteltua typeräksi.
Palstakeskustelun tarkoitus ei ole ainakaan minulla lestadiolaisten härnääminen vaan avoin keskustelu niistä asioista joista on ollut vaikea puhua todellisessa elämässä vl:ien kanssa. Vaikeus johtuu juuri vain me -ajattelusta. Toistetaan kylmästi että vl on sitä oikeaa uskoa eikä asioiden pohjalle uskalleta mennä.
Tarkoitus ei pitäisi olla myöskään se oman mielipiteen oikeaksi todistaminen sinänsä, vaikka omaa mielipiteen kestävyyttä voikin testata palstalla. Toisilta voi saada viisautta ja näkökulmia joita ei ole ajatellut.
En tiedä oletko huomannut että esim. minä olen uskovainen vaikka en olekaan vl. Haluan eri yhteyksissä etsiä Totuutta, myös palstalla. Tämän vuoksi suhtaudun näihin juttuihin niin että myös täällä Jumala voi näyttää Totuutensa jos ollaan tarpeeksi nöyriä sitä vastaanottamaan.
Mitä pahaa siinä on että joudutte kirjoittamaan pitkästi? Tietysti se on jossain mielessä rasittavaa mutta mitä sillä väliä jos sanomasi on vaivan väärtti?
Minusta teillä vl:illä on se ongelma että ette uskalla kyseenalaistaa omia uskomuksianne vaikka Jumala on siinä ihan lähellä auttamassa jos on pieleen menossa. Tämä on teillä se asenne jota en lainkaan ymmärrä. Minulle on itsestään selvää se että hiljaisessa rukouksessa kyselen jatkuvasti Jumalalta että olenko varmasti oikealla tiellä.
Ollaan samoilla laduilla;) Aivan oikeassa olet tuon vain me opin kanssa, he eivät pysty vastaamaan kysymykseen perustellusti vaikka se on asia jonka pitäisi olla perusteltavissa esimerkiksi jo raamatusta koska se pohjautuu siihen. VL ei edes yritä falsifoida itseään joten se ei edisty eikä ole pitävä toisin kuin esimerkiksi ev.lut.kirkko. Oletkos koittanut kysyä oliko ennen leevi lestadiolaista lestadiolaisia?
..en ole kysynyt sitä in real life, mutta tällä palstalla ovat sanoneet että ennen lestadiusta oltiin hernhutilaisia tai jotain sinne päin.
Tuossa jo joku kirjoittikin, että vastaus on täydellinen sitten, kun kysyjä on vastaajan kanssa samaa mieltä. Ja täällä aiheutuu hankauksia juuri sen takia, kun kysyjä ja vastaava eivät olekkaan samaa mieltä, samalla aaltopituudella.
Mielestäni täällä on perusteltu monesti, miksi vl:t uskovat muodostavansa Jumalan valtakunnan, Raamatun avullakin. Mutta ihmiset eivät jostain syystä kelpuuta niitä perusteluita, joita annetaan. Täältä ei välttämättä saa niin laajoja vastauksia, kuin saattaa toivoa, koska täällä ei taida käydä työkseen Raamatun kanssa tekemisissä olevia, eli pappeja. Mutta kyllä semmoiset kotikutoisetkin vastaukset ovat arvokkaita.
Sekin vaikeuttaa asiaa, että puhutaan uskosta, ei tiedosta. Usko on uskoa johonkin tiettyyn asiaan, eikä sille aina löydy järkevää selitystä.
Miksi myöskään pitäisi koko ajan muuttaa uskoaan? Uskoo tietyllä tavalla ja sillä selvä. Ottaen välillä selvää asioista ja päivittäen tietojaan. Eihän se usko ja uskonnäkemykset voi muuttua radikaalisti koko ajan. Aina kun kääntää päänsä ja mielenkiintonsa johonkin suuntaan, kääntää samalla vastakkaiseen suuntaan selkänsä.
Uskonnoista etsitään totuutta, joita voi olla vain yksi, muut ovat puolitotuuksia. Totuushan ei voi muuttua, koska silloin se ei olisi totuus.
..yrittää matchata lähimmäisenrakkautta vasten.
Otetaan esim. tuo ehkäisyasia. Onko lähimmäisenrakkautta se että nainen väsytetään aivan äärimmilleen jatkuvilla synnytyksillä.
Näin käsitys ehkäisyvälineiden sopivuudesta voisi vaihdella tapauskohtaisesti. Uskon ulkoisiin muotoihin ei kannata siis liikaa pitäytyä vaan siellä pohjalla oleviin motiiveihin.
Totuus on mielestäni aina Rakkaus.
Vastaus on täydellinen, kun se myötäilee kysyjän mielihaluja. Totuus ei ole täydellinen vastaus. Näin on täällä.
Itse asiassa vastaus tyydyttää jos se on perusteltu sekä objektiivisuutta myöntäilevä vastaus.
...johtuu todennäköisemmin siitä että se ei ole selvittänyt asiaa kyllin tyhjentävästi. Seuraava askel on että kysyjä tekee jatkokysymyksen ja vastaaja vastaa vuorostaan siihen. Dialogi jatkuu kunnes kysyjä on saanut tyydyttävän vastauksen. Se voi päättyä joskus myös vastaukseen "en tiedä".
...en tiedä hävettävää?
Osaan minäkin kysellä vaikeita keneltä tahansa ja uskallan melkein lyödä vetoa, että se päättyy vastaukseen "en tiedä"
En vain halua lähteä sille tielle, ja joskus itsekin joutuu toteamaan, että mikään vastaus ei riitä.
Esimerkiksi johonkin folosifiaan pohjautuva elämänkatsomustkaan ei ole täydellinen, koska filosofia ei ole totuus, vaan johdannainen jostakin.
Tuo rehellinen "en tiedä" on hyvä vastaus. Kaikkea ei voi yksinkertaisesti tietää. Täällä vain oletetaan, että lestadiolaiset tietävät kaiken omasta uskostaan, mikä on turhan suuri odotus. Eiväthän ihmiset välttämättä tiedä, mikä on jakopää, vaikka saattavat ajaa päivittäin autolla, jossa on sellainen osa.
Toki on välttämätöntä tietää mihin uskoo ja miten, mutta ei välttämättä tarvitse osata ulkoa Vanhan testamentin sukutauluja tms. toisarvoista.
Ja toki kysellä saa. Kyselin vain tuossa avauksessa, miksi vastaukset eivät aina kelpaa, mitenkään sinua tähän juttuun liittämättä. Ja vastauksia kysymykseen on näköjään tullutkin. Kiitos niistä.
Voisi kysyä olisiko filosofia filosofiaa jos se olisi faktaa? En tiedä vastaus kertoo asian jättävän tulkinnan varaa joten sitä ei voida totuutena tulkita.
...voidaan kysyä myös, että olisiko usko uskoa, jos se olisi järjellistä ajattelua.