Taulukko 2. Keuhkoahtaumataudin ja astman

pointtisi?

sitä ei kerrottu ja on ainakin minulle epäselvä,

osaatko sanoa jos se ei ole vaikeaa?

En oikein tajua mihin pyrit, kun kirjoitit, että ei pitäisi olla niin vaikeaa, jos osaa lukea linkittämäsi tieto keuhkoahtaumataudin ja astman eroavaisuuksista.

Kummankin sairauden taustallahan on krooninen keuhkoputkitulehdus. Krooniseen keuhkoputkitulehdukseen ei liity hengenahdistusta.
Kosteusvauriomikrobialtistuneillahan lääkärit alkavat hoidella ensivaiheessa VIIVÄSTYNEEN IMMUUNIJÄRJESTELMÄN (IgM/IgG) TUOTTAMAA akuuttia allergista keuhkoputkitulehdusta antibiooteilla, ja kun pari, kolmekaan antibioottikuuria ei pure, niin lääkäri määrää astmapiipun kroonistuneen keuhkoputkien limakalvotulehduksen hillintään. Ja pureehan se.
Sama kuvio koskee myös poskiontelotulehduksia.
Ensin antibiootteja ja tulehduksen kroonistuttua kortisonia ja limakalvopoistokin voi tulla tapetille.

Mitä tulee kosteusvauriomikobiallergikkojen akuutin/kroonisen keuhkoputkitulehduksen diagnostiikkaan, niin yhtään kappaletta sitä ei löydy, vaikka AMMATTITAUTILAIN mukaan pitäisi löytyä.

En ole edes lukenut maamme kosteusvauriomikrobigurujen (TTL, KTL) kirjoittamaa YHTÄÄN AINOAA ARTIKKELIA, missä olisi tutkittu allergisen keuhkoputkitulehduksen, VAIKKA KOULULÄÄKETIEDEOPPISESTI KO. SAIRAUS ON OLEMASSA, kroonistumisen syy-yhteyttä astmaan/ja tai COPD:hen.

Viivästyneen immuunijärjestelmän tuottamassa allergis-kroonisessa keuhkoputkitulehduksessa solujakauma on NEUTROFIILIVALTAINEN. On sitä myös kroonisessa nuhassa.
Tulehduksen myötä keuhkoputkien limakalvot saattavat paksuuntua, aivan kuten poskionteloissakin saattaa tapahtua kroonisen nuhan yhteydessä, ja limarauhasten määrä ja liman tuotanto lisääntyä.

Maamme keuhkolääkärithän diagnosoivat KELA-astmaa aikuisväestössä n. 10 000 henkilön ja maamme lasten kohdalla n. 4000 lapsen vuosivauhtia.
Sitä lääketieteemme huippuälyköt eivät ole vaivautuneet selvittämään kuinka monen KELA-astmaatikon taustalla on ollut kosteusvauriomikrobialtistus, eli allergisen keuhkoputkitulehduksen kroonistuminen.

Tuossa artikkelissa faktatietoa on, ETTÄ KEUHKOPUTISTOSSA OLEVA KROONINEN TULEHDUS, nimikkeellä ASTMA/COPD, ei itse itsessään AIHEUTA DIFFUUSIOKAPASITEETTIALENEMAA.
Koululääketiedeoppineiden kertoman mukaan COPD:hen liittyvä diffuusiokapasiteettialenema tarkoittaa keuhkorakkulatuhoa, nimikkeellä efmyseema.

Toki AKUUTTI allerginen alveoliitti (keuhkorakkulatulehdus) saattaa aiheuttaa 1980-luvun oppikirjojen mukaan emfyseeman jo kertaheitolla, ilman keuhkoputkitulehdusta, jolloin diffuusiokapasiteettialenema on ja pysyy.

HRCT-kuvannolla selviää onko diffuusiokapasettin pysyvän laskun taustalla efmyseema vai joku muu keuhkorakula-aluetuho.
Akuutissa allergisessa alveoliitissahan diffuusiokapasiteetin on todettu palautuvan normaaliksi 2-10 vuoden kuluessa ilman UUTTA ALLERGEENIALTISTUSTA.

COPD:n vaikeusastetta mitataan FEV1:llä. Mikäli arvo on alle 50 % on suositeltavaa lisätä lääkitykseen inhaloitava kortikosteroidi.
Osalla potilasryhmää on myös astma, jota hoidetaan astman hoitosuosituksen mukaisesti (OYS: Helena Rinne).

Kela-astmahan heltiää kun joko vuorokausittainen tai työpaikka-/ei työpaikka-altistus PEF-vaihtelu on 20 prossaa.

HOMEammattiastma on TTL:llä hellinnyt mikäli PEF-arvo alenee n. 24 prossaa (eli yli Kela-astmakriteerin) altistuksen jälkeen.
Ja takuuvarmasti ammattiastma ei ole hellinnyt, mikäli PEF-arvo ei alene ammattiastmakriteerien verran altistuksen jälkeen.

Alveoliittisesti oireilevien kohdallahan ALLERGEENIaltistusta ei ole saanut suorittaa sitten 1960-luvun, joten dignostiikka on tullut hoitaa akuuttitapauksina keuhkopoleilla.