Kielilain mukaan yksilön kielelliset oikeudet ja viranomaisten palveluvelvollisuus on erilainen riippuen toimialueen kielijakaumasta. Minulle on jäänyt käsitys siitä, ettei tämä ole ihan selvinnyt kaikille.
Tässä hieman alueelliseta kielellisestä perusasioita, joihin kannattaa tutustua.
Kielilaki 5 §
Kielellinen jaotus
Kielellisen jaotuksen perusyksikkö on kunta. Kunta on joko yksikielinen tai kaksikielinen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään joka kymmenes vuosi virallisen tilaston perusteella, mitkä kunnat ovat kaksikielisiä ja mikä on näiden kuntien enemmistön kieli sekä mitkä kunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä yksikielisiä kuntia.
Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta.
Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin. Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi seuraavaksi kymmenvuotisjaksoksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen.
Jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan.
Kielilaki 6 §
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) yksikielisellä viranomaisella valtion viranomaista, jonka virka-alueeseen kuuluu ainoastaan samankielisiä kuntia, sekä yksikielisen kunnan viranomaista samoin kuin kuntayhtymän viranomaista, jos kuntayhtymään kuuluu ainoastaan samankielisiä kuntia; sekä
2) kaksikielisellä viranomaisella valtion keskushallintoviranomaista ja muuta viranomaista, jonka virka-alueeseen kuuluu erikielisiä kuntia tai vähintään yksi kaksikielinen kunta, sekä kaksikielisen kunnan viranomaista samoin kuin kuntayhtymän viranomaista, jos kuntayhtymään kuuluu erikielisiä kuntia taikka vähintään yksi kaksikielinen kunta.
Viranomaisen alueellisen yksikön tai muun alueellisen organisaation kielellinen asema määräytyy sen virka-alueen kielellisen aseman mukaan. Erityisistä syistä voidaan virka-alueen kielivähemmistön tarpeita varten perustaa yksikielisiä yksiköitä tai osastoja.
Miten taasen maa jakautuu eri alueisiin, avaa linkki ja katso! Varsin yksityiskohtaisesti tuossa määritellään, mitkä kunnat ja mitkä valtion viranomaiset ovat yksikielisiä tai kaksikielisiä. Toisekseen kannattaa tutustua siihen, miten kielilain mukaisiin kielellisiin oikeuksiin ja viranomaisvelvoitteiisin vaikuttaa kunnan tai viranomaisen kieli.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20021174
Tässä hieman alueelliseta kielellisestä perusasioita, joihin kannattaa tutustua.
Kielilaki 5 §
Kielellinen jaotus
Kielellisen jaotuksen perusyksikkö on kunta. Kunta on joko yksikielinen tai kaksikielinen. Valtioneuvoston asetuksella säädetään joka kymmenes vuosi virallisen tilaston perusteella, mitkä kunnat ovat kaksikielisiä ja mikä on näiden kuntien enemmistön kieli sekä mitkä kunnat ovat suomen- tai ruotsinkielisiä yksikielisiä kuntia.
Kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta.
Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3 000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle kuuden prosentin. Kunnan valtuuston esityksestä valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää kunta kaksikieliseksi seuraavaksi kymmenvuotisjaksoksi, vaikka kunta muuten olisi yksikielinen.
Jos kuntajakoa muutetaan, on samalla päätettävä muutoksen vaikutuksesta kuntien kielelliseen asemaan.
Kielilaki 6 §
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) yksikielisellä viranomaisella valtion viranomaista, jonka virka-alueeseen kuuluu ainoastaan samankielisiä kuntia, sekä yksikielisen kunnan viranomaista samoin kuin kuntayhtymän viranomaista, jos kuntayhtymään kuuluu ainoastaan samankielisiä kuntia; sekä
2) kaksikielisellä viranomaisella valtion keskushallintoviranomaista ja muuta viranomaista, jonka virka-alueeseen kuuluu erikielisiä kuntia tai vähintään yksi kaksikielinen kunta, sekä kaksikielisen kunnan viranomaista samoin kuin kuntayhtymän viranomaista, jos kuntayhtymään kuuluu erikielisiä kuntia taikka vähintään yksi kaksikielinen kunta.
Viranomaisen alueellisen yksikön tai muun alueellisen organisaation kielellinen asema määräytyy sen virka-alueen kielellisen aseman mukaan. Erityisistä syistä voidaan virka-alueen kielivähemmistön tarpeita varten perustaa yksikielisiä yksiköitä tai osastoja.
Miten taasen maa jakautuu eri alueisiin, avaa linkki ja katso! Varsin yksityiskohtaisesti tuossa määritellään, mitkä kunnat ja mitkä valtion viranomaiset ovat yksikielisiä tai kaksikielisiä. Toisekseen kannattaa tutustua siihen, miten kielilain mukaisiin kielellisiin oikeuksiin ja viranomaisvelvoitteiisin vaikuttaa kunnan tai viranomaisen kieli.
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2002/20021174
Vastaukset 2
Vanhimmat
Em laki suomenkielisten kannalta epäoikeudenmukainen. 3000 ruotsinkielistä tekisi yli puolen miljoonan asukkaan Helsingistä kaksikielisen! Pakko muuttaa lakia!
Otetaanpa vaikka tuo Taxelin nimitys:
http://www.hs.fi/arkisto/haku?pageNumber=1&order=FIFO&advancedSearch=&free=Taxell ryhtyy johtamaan&date=year2008&depa=Kaikki osastot&fromDay=31&fromMonth=10&fromYear=2008&toDay=31&toMonth=0&toYear=2008
On hyvin huolestuttavaa - mutta maan tapoihin kuuluvaa - että HS:n pikku-uutisen jälkeen en ole tavannut valtaviestimissä ainuttakaan asiaa valaisevaa kommenttia? Siitä ei saa kertakaikkiaan keskustella, koska valtakunnan Puolue on sen ehdottomasti kieltänyt. Meiltä salataan meille kuuluvia ja meitä nimenomaan koskettavia asioita.
Vaikuttaa ilmiselvältä, että sekä hallituksen ja komitean ulkopuolinen Taxell yksinkertaisesti istutettiin tehtävään, jonka Rkp kokee itselleen elintärkeäksi. Jälleen kerran parannetaan perustuslain tasolla ruotsinkielen ja -kielisten asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Tähän työhön pantiin Taxell, takomaan laki taattuun rkp-muottiin.
Tällä toimenpiteellä eduskunnan pienin ja kunnallisvaaleissa raskaasti hävinnyt miniatyyripuolue sai Taxellin nimityksen kautta ilmaiseksi yhden lisäpaikan, pääsi kolmen suuren puolueen asemaan määräämään suuntaviivat kahdella jäsenellään Suomen perustuslaista.
Tosiasiassa Rkp sai vallankaappauksellaan eniten valtaa
koko perustuslakikomiteassa, sillä puheenjohtaja Taxellin
ääni ratkaisee äänestyksissä.
...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000129&posting=22000000041367281