Elikkäs siis minkälaisiin töihin pääsee sosiaalipolitiikan opinnoilla. Jokapaikassa vaan lukee että alan asiantuntijoita, tutkijoita yms...mutta ei nse paljoo mtn kerro.
Varmasti Kela, Eläkejärjestöt yms...työllistävät sosiaalipoliitikkoja, mutta esim. Kelan avoimissa työpaikoissa on sellaisia kuin vakuutusasiantuntija yms...ja kelpoisuusehtona opistotason koulutus tai ammattikorkea. Ja palkka n. 1700-2000e. Eikö yliopiston käynyt sosiaalipoliitikko ole tuohon hieman liian ylikouluttautunut, jos opistotasokin käy?? Ja noinko huono palkkaisiin töihin sitten joutuu....
Vai sosiaali-ja terveys ministeriöt?...päälliköitä?
Varmasti Kela, Eläkejärjestöt yms...työllistävät sosiaalipoliitikkoja, mutta esim. Kelan avoimissa työpaikoissa on sellaisia kuin vakuutusasiantuntija yms...ja kelpoisuusehtona opistotason koulutus tai ammattikorkea. Ja palkka n. 1700-2000e. Eikö yliopiston käynyt sosiaalipoliitikko ole tuohon hieman liian ylikouluttautunut, jos opistotasokin käy?? Ja noinko huono palkkaisiin töihin sitten joutuu....
Vai sosiaali-ja terveys ministeriöt?...päälliköitä?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Heh, näkispä sen vastavalmistuneen maisterin josta tulee suoraan päällikkö. Niin, valmistuttuasi kilpailet mistä tahansa auki olevista työpaikoista AMK-koulutettuja ja muita maistereita vastaan hikihatussa, tod. näk. siis ylikoulutettuna ja 1700 euron palkalla. Saatuasi työkokemusta sinun akateeminen kokemus alkaa ehkä näkyä meriittinä ja voit edetä askel askeleelta niin, että joskus vajaata 50v sinä voit olla päällikkö.
Jos olet lahjakas, ahkera ja teet magnan -laudaturin gradun, ja tunget jalkaasi ovien väliin jo opintojesi kuluessa, voi rekrytoiva taho päätyä siihen että sinun asiantuntemuksesi on jotakin mitä jollakulla toisella ei ole ja sinusta tulee se "asiantuntija" - virkanimike voi olla ties mitä. Työnantajat eivät siis rekrytoi tutkintoja, vaan ihmisiä. Mieti mitä osaat, mitä haluat oppia ja mihin haluat erikoistua ja kuinka saat tämän kerrottua niille tahoille jotka tarvitsevat uutta työvoimaa.
paljon rektyroidaan nimenomaan "tutkintoja". Se on höpö puhetta, että vain tyypillä ja todellisella osaamisella on väliä.
Etenkin suomessa ollaan tutkintojen perään. Ja juuri niihin pälliköiden tehtäviin on yleensä jo perusvaatimuksena YLEMPI KORKEAKOULU -TUTKINTO!.
Joitakin amk:laisia pääsee etenemään myös hyvin. He ovat yleensä pankkipuolella. Mutta valtion viroissa amk paperit ei riitä pitkälle.
Sosiaalipolitiikan esittelytilaisuudessa hehkutettiin juuri työllistymistä Kelaan. On tosiaan totta että Kelaan pääsee töihin lähes millä tutkinnolla tahansa (tai lukiopohjalta kuten kaverini) mutta ylenemään ei pääse ilman korkeakoulututkintoa.
Ihan tiedoksi kuitenkin että sosiologiaa sekä sosiaalipolitiikkaa pääaineenaan lukeneiden työtilanne on virallisesti Suomen huonoin. Kaikki humanistit ja filosofitkin pyristelevät ohi. Joten harkitse tarkkaan.
http://vanha.soc.utu.fi/tdk/opiskelu/tyollistyminen.htm#sosiaalipolitiikka
"Tutkimukset ja korkeakoulutilastot Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta valmistuneista osoittavat, että sosiaalipolitiikkaa pääaineenaan opiskelleet ovat sijoittuneet työmarkkinoille keskimääräistä paremmin."
Niin,tällaisen löysin nyt. Hieman erilaista tietoa kuin aiemmalla nimimerkillä.
tasan tarkkaan Turun yliopiston mainospuheet sillä jo aiemmassa viestissäni vittasin kyseisen opinahjon vakuutteluihin. Ja nyt kun yliopistot joutuvat itse rahoitustaan hankkimaan, en ottaisi enää sitäkään vähää todesta. Yliopistot kun tarvitsevat rahaa ja kaikki pääaineet ovat siksi mukamas niin hienoja.
Tuo sinun linkkisi ei tosin kerro sitä että "työmarkkinoilla" on tässä kohtaa tarkoitettu mitä tahansa työtä, mm. kaupan kassaa ja siivojan duunia, eikä oman alan töitä. Samaa sanahelinää käytetään kaikissa yhteiskuntatieteellisten oppiaineissa, todellisuudessa vain vähemmistö valmistuneista sijoittuu oman alan töihin.
Juuri noin. 70-80-luvulla rekrytoitiin tutkintoja, nyt osaavia yksilöitä. Toki maisterintutkinto on Suomessa muodollinen edellytys kohta joka paikkaan, vaikkapa sinne kaupan kassallekin pian, koska niitä maistereita on pilvin pimein. Ikäluokkien hurja pieneneminen saa aikaan pian kovan kilpailun opiskelijarekrytoinnissa. Ensimmäinen lieveilmiö on siirtyminen AMK:oiden tapaan kalliiseen TV-mainontaan jota Lappeenrannan TY jo voimallisesti harjoitti. Yhtälö on siis se, että mitä vähemmän opiskelijoita Suomessa on ikäluokassaan, niin sitten joudutaan karsimaan koulutusyksiköitä. Kauppatieteissä, yhteiskuntatieteissä,psykologiassa jne. on jo aivan liikaa tarjontaa ja niitä aloituspaikkoja tullaan karsimaan kovalla kädellä 2010-luvulla.Väkeä tarvitaan pikemminkin vanhustenhoitoon ja niille tekniikan aloille joissa mietitään mistä energiaa polkaistaan jatkossa.
...hurjaa tarinaa ketjussa. Mutta rohkea rokan syö!! Ketään hakemassa sosiaalipoliitikan opintoihin tänä kesänä?
Täällä yksi sosionomiksi hakeva ja sosiaalipolitiikasta kiinnostunut. Itsellä kun on motivaatio ja tahto kohdillaan voi edetä mieleisiinsä hommiin. Itseensä luottaminen näkyy uloskin päin... on todistettu ennenkin :) Sille alalle vaan minne palo on
Ja opiskeluun voi suhtautua niin monella tavalla... Itse kun olen jo kolmekymppinen, parin lapsen äiti ja vakituisessa työpaikassa, kuulostaa tuo pelkän työllistymisprosentin mukaan yliopistoon hakeminen tosi oudolta. En minä ainakaan jaksaisi opiskella viittä vuotta alaa joka ei oikeasti kiinnosta. Saati sitten tehdä monta kymmentä vuotta tylsää duunia pelkän palkan takia...!!
Itse haen nyt lukemaan sosiologiaa, töiden ja lastenhoidon ohessa, koska se on niin MIELENKIINTOISTA!!
KTM:n tutkin tokin olisi voinut olla ihan jees, mutta otan sieltä sitten yksittäisi kursseja ja sivuaineita.
Itse olen YTK yhteiskuntapolitiikasta (tosin siis jatkan vielä opintoja maisteriohjelmassa) ja sillä pohjalla ollut mm. työttömyyskassassa 1,5 vuotta ja jatkunutkin olisi. Työttömyyskassassa pelkkä alkupalkka oli huomattavasti parempi kuin Kelassa. Ja ensimmäisen vuoden jälkeen palkankorotus yli 15%.
Tosin koulutuksella ei ollut kyllä mitään merkitystä työn saamisen suhteen....