Luulin OTM -koulutuksen takaavan varman työmahdollisuuden (lailla rajoitettu pääsy moniin tehtäviin).
Nyttemin totuus oikiksesta on tullut ainakin itselleni julki 1v ja 6kk:n opiskelun jälkeen. Lakimiesliiton keskustelupalstalla nyyhkytetään työn perään, lakimiesuutiset kirjoittaa laittomista palkattomista ylitöistä, ja valtio julistaa ilosanomaansa tuottavuusohjelmasta ( 15 000 työpaikkaa katoaa valtiolta ). Nämä syyt eivät pelkästään johdu vallitsevasta lamasta.
Opiskelijoilta edellytettään kahvinkeittoa, jotta edes pieni mahdollisuus töihin avautuisi. Samalla pitäisi valmistua opintoputkesta. Jokaisen tulisi olla superjuristi jo valmiiksi.
Opetusministeriön olisi aika herätä ja vähentää lakimieskoulutettavien määrää - jo tuottavuusohjelmasta johtuvista syistä. Julkiset yhteisöt työllistävät lakimiehistä noin 40%. Lisäksi monia tehtäviä avataan HTM -koulutuksen saaneille, puhumattakaan Joensuun jokavuotisesta yrityksestä saada OTM -tutkinnon myöntämisoikeus.
Helsingin oikiksen aloituspaikkamäärä on opetusministeriön oppaan mukaan tänä vuonna 240. Lisäksi avoimen yliopiston kautta otetaan lisäkiintiönä viisi opiskelijaa. Samalla lakimiehiä on kortistossa noin 400.
Pykälältä, Lexiltä, Artiklalta, lakimiesliiton opiskelijaedustajalta ei näytä tulevan yhtään asiallista kommenttia koulutusmäärien vähentämisen puolesta. Opiskelijajärjestöt keskittyvät tuottoisten valmennuskurssien järjestämiseen. Toki tässä on nähtävä selvä intressiristiriita. Ehdotankin, että jokainen opiskelijajärjestö perustasi opiskelijoiden edunvalvontavaliokunnan, jossa lobattaisiin pelkästään koulutusmäärien alentamisen puolesta.
Missä luuraa opiskelijoiden edunvalvonta? Tilanne on vain menossa pahempaan suuntaan. Pian lakimiehet ovat samassa jamassa, missä humanistit ovat olleet jo pitkään. Valitettavasti.
Nyttemin totuus oikiksesta on tullut ainakin itselleni julki 1v ja 6kk:n opiskelun jälkeen. Lakimiesliiton keskustelupalstalla nyyhkytetään työn perään, lakimiesuutiset kirjoittaa laittomista palkattomista ylitöistä, ja valtio julistaa ilosanomaansa tuottavuusohjelmasta ( 15 000 työpaikkaa katoaa valtiolta ). Nämä syyt eivät pelkästään johdu vallitsevasta lamasta.
Opiskelijoilta edellytettään kahvinkeittoa, jotta edes pieni mahdollisuus töihin avautuisi. Samalla pitäisi valmistua opintoputkesta. Jokaisen tulisi olla superjuristi jo valmiiksi.
Opetusministeriön olisi aika herätä ja vähentää lakimieskoulutettavien määrää - jo tuottavuusohjelmasta johtuvista syistä. Julkiset yhteisöt työllistävät lakimiehistä noin 40%. Lisäksi monia tehtäviä avataan HTM -koulutuksen saaneille, puhumattakaan Joensuun jokavuotisesta yrityksestä saada OTM -tutkinnon myöntämisoikeus.
Helsingin oikiksen aloituspaikkamäärä on opetusministeriön oppaan mukaan tänä vuonna 240. Lisäksi avoimen yliopiston kautta otetaan lisäkiintiönä viisi opiskelijaa. Samalla lakimiehiä on kortistossa noin 400.
Pykälältä, Lexiltä, Artiklalta, lakimiesliiton opiskelijaedustajalta ei näytä tulevan yhtään asiallista kommenttia koulutusmäärien vähentämisen puolesta. Opiskelijajärjestöt keskittyvät tuottoisten valmennuskurssien järjestämiseen. Toki tässä on nähtävä selvä intressiristiriita. Ehdotankin, että jokainen opiskelijajärjestö perustasi opiskelijoiden edunvalvontavaliokunnan, jossa lobattaisiin pelkästään koulutusmäärien alentamisen puolesta.
Missä luuraa opiskelijoiden edunvalvonta? Tilanne on vain menossa pahempaan suuntaan. Pian lakimiehet ovat samassa jamassa, missä humanistit ovat olleet jo pitkään. Valitettavasti.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sama homma se on alalla kuin alalla, itsekin jouduin aikoinaan opiskeluaikoina kahvia keittelemään, vaikka takana oli jo useamman vuoden maisterin opinnot. No, samapa tuo oli, kesällä palkkaa sai sen 1400e/kk ja samalla kertyi sitä kallisarvoista työkokemusta, ainakin paperilla.
Näin jälkeen päin ajateltuna tuosta opiskeluaikojen työstä (tein toki paljon muutakin kuin keitin kahvia) ei ollut mitään muuta hyötyä kuin se että kun valmistuin maisteriksi niin minulla oli sitä jotain mitä laittaa CV:hen. Monella koulukaverilla ei ollut taksirengin/baarimikon hommia kummempaa työhistoriaa takana kun koulu loppui ja heidän oli huomattavasti vaikeampi siirtyä koulusta työelämään.