en tiedä kuinka vanhaksi pitää elää että löytäisin itseäni arvostavan rehellisen juomisongelmattoman miehen joka rakastaisi minua muustakin syystä että hyysään ja olen aina valmis auttamaan kaikissa ongelmissa. minulla on heikkoitsetunto mutta olen kuitenkin opiskellut monta tutkintoa hoitoalata enkä itse ole juomisongelmainen mutta vedän heitä näitä ongelmatapauksia puoleeni magneetintavoin.uskon yhä uudelleen että suuri rakkauteni Jumalaan antaa minulle voimaa tehdä tätä ikäänkuin vapaaehtoistyönä, jota teen kyllä muutoinkin, siis vapaaehtoityötä heikompiosaisten auttamiseksi.mutta yksityielämässä toivoisin voivani joskus olla miehen kanssa toimivassa suhteessa ja siten että myös älyllisesti keskustelumme taso tuo mielenkiintoa suhteeseen. kemiaa toimivassa suhteessa täytyy olla toki paljon mutta kaikistatärkein siinä on pyyteetön rakkaus ja toisen ihmisen kunnioittaminen. se on syvää, aitoa rakkautta josta saa voimaa elää tätä elämää ja tehdä hyvää myös toisten auttamiseksi.
kaski-ikäisen naisen ajatuksia
kaski-ikäisen naisen ajatuksia
Vastaukset 4
Vanhimmat
ikä on kaski-ikä. Ei kai sulla mitään pyromaani piirteitä? Ei suinkaan keskitalvella kaskenpoltto onnistu?
viisas tietää ja tyhmän ei tarvitse tietääkoon.
En tiedä mistä se johtuu mutta sama täällä. Monta suhdetta takana ja sama kuvio: mies on renttu ja täysin autettava. Hetken jaksaa ja jaksaa toivoa muutosta parempaa (mitä ei koskaan tietenkään tapahdu).Ja miksi sitten on rentun kanssa; ns. normaalit miehet eivät ole kiinnostuneita!!!
Musta tuntuu että "normaaleille ja ongelmattomille" miehille ei herkkä ja auttavainen kala maistu, vaan ne saavat kiksejä räiskyvistä ja vaikeista naisista... En ole varma mutta tähän mä nyt tällä hetkellä uskon.
*huokaus*
kAski-ikäinen kalanainen ;)
mullakin 3 miestä olen paaponut rakastanut hyyssännyt nyt keski-ikäinen just jätetty yksinäinen odotellen ehkä paremman toivossa.liian kiltti luonne ehkä?