RATSASTUSKAMMO

Moi! Ei sulla mitään ratsastuskammoa ole. Kaikki ihmiset pelkäävät mennä säikyillä hevosilla! Eikä kukaan varmaan uskaltaisi nousta säikyn hevosen selkään,ellei halua loukkaantua/kuolla! :D Itse en ainakaan säikyn hevosen selkään nousisi mistään hinnasta! Millä tallilla ratsastat? Koska tuntikäytössä olevien tallin hevosten pitäisi olla kaikki niin hyvin koulutettuja etteivät ne pelkää! Ainakaan mitään olemattomia juttuja! Kun sanoit että menit oikein varmalla pikkuponilla joka säikähti,korjaan:LUULIT meneväsi varmalla pikkuponilla MUTTA se säikähtikin jotain.
Tajuatko mitä yritän sanoa? Vaihda ratsastuskoulua ja mee ratsastuskouluun jossa on ihan oikeesti varmoja hevosia ja poneja.

muistan kun tipuin tammaltani omistettuani sen vain muutaman viikon (yleensä aivan varma, säikähti pahemman kerran ja meikä ponnasi satulasta korkeammalle kuin mäkihyppääjät) ja siitä eteenpäin kesti ihan kuukausissa että varmuus palasi. Pahimmassa tapauksessa en uskaltanut edes ravata tammallani, puhumattakaan pitkien ohjien pidosta :( Ja tietysti ennen kuin varmuus palasi tipuin VIELÄ kerran ku irtipäässyt ruuna ampaisi minun ja tammani kylkeen (ei onneksi kaaduttu mutta neiti tietty pukitti ja maata syötiin jälleen).

Pikkuhiljaa varmuus palasi (yksinkertaisesti huomasin ettei ponini edes välittänyt kovalla tuulella maneesin metallisen maneesin rätinästä), mutta tietysti omalla kohdallani auttoi että oli varma ja kiltti vuonistamma alla joka kärsivällisesti odotti eikä käyttänyt pelkoani hyväksi esim. niskuroimalla tai ryöstämällä ^ ^

Monihan pelkää ns.säikkyjen hevosten ratsuttamista, mutta ajallaan ja taitojen karttuessa niilläkin pitäisi kyetä ratsastamaan. En nyt sano että sinun on mikään pakko nousta säikyn hevosen selkään, mutta tokihan varmimmatkin hevoset säikkyvät silloin tällöin, ja eritoten ODOTTAMATTOMISSA tilanteissa koska ratsastaja on tottunut niiden varmuuteen =/ Osalla säikyistä hevosista voi sentään olla varautunut. Esim. jotkut ovat säikympiä tuulisella säällä, toiset jäykistyvät oitis kun kentän nurkassa on *HUI* uusi tynnyri ja osan kohdalla on vähän vaikea arvioida kummasta on enempi kyse; arkuudesta vai pelkästä kujeilusta/nikuroinnista.

´enkä uskalla laukata millään vähänkään säikyllä hepalla´. Mitä tuohon nyt sanoisi? Yritä muistaa ettei säikky heppa tarkoita sitä että se säikkyy joka käänteessä. Vaikka joku hevonen esim. arkailee maneesin toista päätyä sehän varmasti kauniisti laukkaa toisessa? Ratsutunneissahan on se vika että moisissa tapauksissa ei voi edetä hepan ehdoin (lähestytään pelokasta paikkaa rauhassa, käynnissä.. tutustutaan paikkaan) vaan opettajat yleensä ohjeistavat että "sinne vaan, pakko se on sinne saada, pohje, raippa älä anna sen viedä sua!" Jos hevonen säikkyy/poukkoilee/niskuroi joka käänteessä, harvemmin näen hevosta "hullunsäikkynä", vaan vian on oltava jossain muussa; ratsastajassa, hevosen kohtelussa, sattuuko/hiertääkö sitä jostain, onko sille tapahtunut jotain menneessä ja tietyt asiat aiheuttavat siinä tietynlaisen reaktion aka säikkymisen? :(

Toivottavasti kammosi rupeaa hellittämään jossain vaiheessa, mutta olen samaa mieltä toisen kommentoijan kanssa että parhaiten kammosi rupeaa hiipumaan kun pääset ratsastamaan hyvin varmoilla hepoilla, sanotaan nyt vaikka semmoisia joita voisi samantien käyttää vammaisratsastuksessa tai alokastunneilla ;) eli ovat semmosia 99,9% varmoja pakkauksia =)

Tsemppiä!

Valitettavasti hevospelosta pääsee vain harrastamalla lisää. Silloin opit lisää hevosista ja niiden käyttäytymisetä ja sitä kautta opit paremmin ymmärtämään hevosen tekemisiä ja toisaalta halilitsemaan hevosen paremmin vaikeassakin tilanteessa.

Annan kuitenkin muutaman vinkin omaan kokemukseeni perustuen (saa olla eri mieltä), joista voi olla pientä ensiapua sinulle.

-Hevonen vaistoaa sinun pelkosi. Toiset hevoset lähtevät helposti ratsastajan pelkoon mukaan, toiset käyttävät taas tilanteen hyväkseen ja keksivät ilkeyksiä. Olen tavannut myös muutamia hevosia, jotka suhtautuvat pelkäävään ratsastajaan "äidillisellä huolenpidolla", eli alkavat hoitaessa seisovat paikallaan kuin patsaat ja käänvät päätäkin korotetun hitaasti, ettei hoitaja vaan säihkähtäisi ja ratsastaessa kulkevat kieli keskellä suuta ja hidastavat heti, jos ratsastaja vähänkin liikahtaa, ettei hän vain putoaisi, huvittavan näköistä, mutta toivoisi, että joka tallilta löytyisi tälläinen.

Kannattaa opetella "pakolla" rentoutumaan ja hymyilemään tarvittaessa. Eli kun sinua alkaa jännittää toden teolla vedä pari kertaa syvään henkeä, jolloin rentoudut ja välität hevoselle viestiä vaara ohi, ei mitään hätää. Ja suurin osa hevosistakin rauhoittuu ja lakkaa etsimästä lähiympäristöstä "vaaroja" (varjot, pimeät nurkat, tuulessa lepattavat oksat takit), joita olettaa sinun pelkäävän ja näin loikkaukset ja säpsähtelyt jää vähemmälle. Usein ihminen rentoutuu myös vetämällä naamalle oikein superhymyn eli kun hevonen alkaa "tuijottaa" jotain nurkkaa niin vedä kasvoillesi se levein hymy ja totea (joko ääneen tai itseksesi) hei siellähän on jonkun pudottama raippa, vau miten upea kakkakasa, kukahan sen on vääntänyt tms. jatka sitten matkaa niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. Usein hevonen on tyytyväinen olet todennut sen huomaaman "vaaran" aiheettomksi ja matka voi jatkua.

Hevonen joka reagoi pelkoosi isottelemalla ja niskuroimalla on hankala. Tälläisen hevosen kanssa kannattaa aina pelata varman päälle ja olla ottamatta turhia riskejä (esim. sitoa kiinni harjatessa, ei kulkea takaa milloinkaan, ratsastaessa tehdä vain juttuja, jotka tietää osaavansa jne.) Tälläistä hevosta myös pitää komentaa heti kun se alkaa niskuroida edes vähän, koska muuten se kokeilee kohta jollain isolla asialla. Sellaisen kanssa pitää olla itsevarman oloinen. Jos et saa hevosta itse hallintaan kannattaa pyytää apua, muuten voi oikeasti käydä pahasti. Hevosmaailmassa kun laumassa ylempänä oleva saa komentaa vapaasti alempaansa ja hevosten komennuskeinot ovat ihmisen näkökulmasta vaarallisia (potkiminen, näykkiminen, päälle jyräys jne. hoitaessa). Kannattaa hoitaa ja ratsastaa näitä myös näitä hevosia, mutta jonkun kokeneeman avustuksella. Usein niskuroiva hevonen asettuu, kun ratsastuksen opettaja komentaa esim. korottamalla ääntää tai huitaisemalla hevosta kohtiraipalla (vaikka hevonen olisi kymmenien metrien päässä), koska kunnioittaa opettajaa lauman johtajana.

- Kannattaa seurata hevosen käyttäytymistä laumasssa (esim. kun hevoset ovat porukalla tarhassa ja niille viedään heiniä). Silloin opit miten hevoset komentavat ja väistävät toisiaan.

- Ei olisi ollenkaan haitaksi vaikka tippua muksahtaisit alas hevosen selästä (en tietenkään toivo sitä), sillä silloin huomaisit ettei se tippuminen niin vaarallista ole. Yleensä pahin vahinko on likaantuneet vaatteet. (joskus voi toki käydä pahastikin, mutta tosi harvoin tulee mitään mustelmaa kummenpaa vammaa)

- Koita saada nyt muutamalle tunnille joku suhteellisen varma hevonen, niin saat taas edes vähän itseluottamusta takaisin. Mutta ratsasta taas sen jälkeen erillaisilla hevosilla, kammoa vaan lisääntyy jos et suostu kohtaamaan sitä pikkuhiljaa. Opit myös eniten ratsastamalla monenlaisilla hevosilla.

- Yleensä lujaa menevän hevosen selässä pysyy aina joten kuten, paljon hankalampaa on jos hevonen tekee äkkikäännöksiä, pukittelee tai hyppää pystyyn. Jos hevonen lähtee laukkaamaan lujaa, kannattaa ensin tarkistaa oma istunta kuntoon (jalustimet jalkaa, ohjat tuntumalle, paino keskelle, kantapäät alas) ja sitten kääntää hevonen isolle ympyrälle tai ohjata uralle ja alkaa siinä pidätellä pikkuhiljaa. Näin tilanne selviää ilman isompia vahinkoja. (Hyvällä ratsastajalla tasapainon ja istunnan tarkastaminen vie sadasosasekunnin, meillä taviksilla pari-kolme laukka-askelta ja aloittelijalla voi mennä koko kierroskin). Muista katsoa eteenpäin silloinkin niin et törmää mihinkään ja voit ennakoida jos hevonen joutuu väistämään rynnätessään jotain (kannattaa antaa hevosen valita itse miten väistää, jos et ole vielä hyvässä tasapainossa ja ohjat kunnolla kädessä, koska et voi hallita hevosta kunnolla ennen sitä.) Et myöskään putoa kovinkaan helposti, kun pidät katseesi edssä, jos alat tuijottaa hevosen niskaa tai etsiä katseella pudonnutta jalustinta, putoat melko varmasti.

hevosintoa ja tsemppiä

Joo... Mä aloitin ratsastuksen 2006 ja melkeinpä heti olin noin kuusi viikkoa mennyt alkeis homii niin me yritettii laukkaa. Muutamilla kerroilla laukkasin, mutta menin sellaisella ponilla joka lähti pääty-ympyrälle ja olin tippumassa seinän puolella joten en uskaltanut enää ratsastaa sillä. Sanoin äitini kanssa ratsastuksen opelle että halua vain kahta hevosta kun en uskalla muilla mennä ja he sitten antoivat mun mennä. Toinen oli shettis ja toinen russponi. Mä ratsastin niillä pelkästään. Menin niillä varmaan vuoden, koska en uskaltanut muitten selkään. Nyt sitten mä en uskalla hoitaa isoja hevosia ja mun pitäs vielä totutella niitä iso hppoja et uskaltaisin ratsastaa niillä. Nyt juuri olen pääsemässä siitä yli, mutta sinun kannattaa yrittää vain mennä ja kerää kaikki rohkeutesi siihen. Älä anna pelolle valtaa. Se ei auta asiaasi ollenkaan. Säikyt hevoset on kamalia, mutta ei niillä ole pelottava mennä. Minulla kävi yksi sunnuntai sellainen kokemus kuin olin estekisoissa. Menin "laiskalla" ponilla. Kun olin suorittanut perusradan puhtaasti niin sitten pääsin uusinnalle. Uusinnan jälkeen kaikki taputti minulle ja ponilleni kun se on aina niin laiska tunnilla että sitä saa raipalla ihan kunnolla ja sain sen menemään niin kovaa. Sitten taputuksien jälkeen korvissa kuului kunnolla huminaa. Ponini oli säikähtänyt taputuksia ja veti siellä maneesissa täyttä. Opettajani (ratsastus ope) huusi sieltä maneesin keskeltä että anna sen mennä. Ei se jaksa enää pitkään. Ajattelin vähän kaikkea. Kun se taas pysähtyi jäin pienelle voltille ettei se lähde uudestaan laukkaan. Ope huusi sieltä että ravaa. Nostin ravin ja se meinäsin taas lähteä laukkaan. Jäin sille ympyrälle. Siirryin takaisin käyntiin ja sanoin sille opelle että voitko ottaa siitä kiinni. Ope otti mutta poni meinäsi lähteä taas laukkaan ja niinpä ope vetäisi niistä ohjista kunnolla että poni alkoi pelätä häntä. Kysyin monta kertaa että voinko tulla alas selästä. Kun tulin älysin että en enää ikinä mene sillä kisoissa. Koulu kisat on aivan kohta ja ennen kun sain nähdä millä mennen minua jännitti kovasti ja nyt kun näin ne niin ne älysivät varmaan etten kerta kaikkiaan uskalla mennä sillä kisoissa nää ikinä.

Yritä vain päästä siitä yli. Totuttelet vähän säikkyihin. Ei ne ole säikkyjä jos itse olt sata prosenttisen varma itsestäsi ja hevosesta. Kyllä siitä joskus pääsee yli.