Ohjelmointikielet ennen, nyt ja ensi vuosikymmenellä...
Olen naureskellut, kun kina ohjelmointikielistä on ollut palstalla aina tulista. Joskus pari vuotta sitten kyselin, mikä on ohjelmoinnin seuraava paradigma. Jäi hieman auki.
Olen ollut enemmän tai vähemmän tiiviisti ohjelmoinnin kanssa tekemisissä 70-luvulta alkaen, välillä syventyen lähes kokonaan muuhun, esim opetukseen, FPGA-, ASIC- tai analogiaelektroniikan suunnitteluun, mutta aina palannut. Koskaan en ole tehnyt "kaupallishallinnollista" ohjelmointia, aina sulautettua tai laveasti tulkittuna "tieteellistä" ohjelmointia.
Mutta ohjelmointikielet.. näen maiseman omalla tontillani (siis alkuun sulautettu ohjelmointi) jotenkin näin:
70-luvulla hommaa tehtiin assemblereilla ja Intel-ympäristössä PLM-kielellä, muu oli vähäistä.
80-luvulla tuli C, josta tuli pian valtiaskieli. Paradigmaksi nousi Yourdonin "structured programming". Ennen sitä oli tuskin mitään, ehkä JSP.
90-luvulla C alkoi levitä ja paradigmaksi tuli olioajattelu ja UML, joiden asema ei ole horjunut.
2000-luvulla on, ei niin kovasti sulautetussa ohjelmoinnissa, mutta hieman siinäkin, Java noussut käsittämättömän nopeasti. Vain C:n nousu oli yhtä nopeaa aikanaan. Java on tuottavuudeltaan ylivoimainen C :n verrattuna, mutta sillä on paljon ongelmia. Microsoft-maailmassa C# on hyvä yritys viimeistellä javaa, mutta se on (1) pieni hyppäys (2) suljetun maailman umpikuja. Paljon muutakin hyvää on tapahtunut, esim. design pattern -ajattelun yleistyminen.
Tässä tilassa olemme nyt. Mutta eikö 2010-luvulla tapahdu mitään? Onko maailma valmis?
Kun puhutaan kielistä, tilanne on vaikea. Kukaan merkittävä taho ei tyrkytä mitään avointa standardia voimalla, kuten Sun javaa, vai olenko väärässä?
Näkisin kuitenkin kaksi kieltä, joilla on potentiaalia.
1. C :n korvaajana D, joka antaa kaiken sen minkä C , mutta korjaa sen vikoja, siis hieman kuin C# javan vikoja. Mutta sillä ei ole vahvaa tukea, joten se etenee hitaasti.
2. Javan ja C#:n korvaajaksi sopisi Scala. Se on hengeltään kuten kaksi em, mutta tuo lisäparadigmaksi (sinänsä vanhan, mutta sivussa pysyneen) funktionaalisen ohjelmoinnin, yhdistäen sen tyylikkäästi olioajatteluun ja mielestäni helposti omaksuttavalla tavalla. Hyppäys on paljon isompi kuin java->C#. C# 3.0 tukee funktionaalista ohjelmointia, mutta scala tekee sen tyylikkäämmin, luonnollisemmin.
Kolmas uusi tarvittava paradigma, jolle en näe ratkaisua, on rinnakkaisohjelmointi: SMP:n tuki multicore laitteissa ohjelmointikielen tasolla. Mutta Occam ei kelpaa, tuskin edes Erlang. Ehkä esim scalaan tehdään hyvä rinnakkaisuustuki.
Sekä D että Scala ovat helposti kokeiltavissa, koska D tukee C :n standardikirjastoja sekä scala JRE:tä ja javan luokkakirjastoja.
Mitä 2020-luvulla? Nyt vasta kaivan verta nenästäni: Ei mitään! Ihmistä ei enään tarvita ohjelmointiin. Työkalut tekevät homman alusta loppuun vuonna 2025. Siis auringonalaskun ala!
Kaivan verta
41
1126
Vastaukset
- Trendi-pelle
TRENDI (yksinkertaistettuna tietysti)
1) Assembly => C (70-luku)
2) C => Java (90-luku)
3) Java => X (2010-luku)
X on jokin dynaamisesti tyypittävä (multiparadigma) funktionaalinen kieli. Ruby, Python tai joku muu, aika näyttää. (Näissä uusissa ei toisin ole ikivanhaan Lispiin verrattuna teknisesti mitään uutta, mutta käytännön toteutus on kai hyväksyttävämpi (tai jotain)) - Trendi-pelle
D:n tuki C on melko rajallinen:
http://digitalmars.com/d/2.0/cpp_interface.htmlTuohon kirjastoyhteensopivuuteen pyrittiin joskus.
Mutta D:n omat kirjastot, erityisesti Tango, ei noin kokeilematta näytä pahalta.
Kunhan nykyinen harrastusprojekti on välitasanteella, pitää oikeasti kokeilla, eikä vaan lueskella, ettei puhu soopaa.
- KN$
Python ja Ruby näyttävät olevan muodissa. En viitsi opetella koska en minäkään näe ohjelmoinnissa perustoimintalogiikan kehittelyn kannnalta erikoista tulevaisuutta. Tietokannat kyllä kiinnostavat ja Java ja PHP. Dokumentointiinkin pitää panostaa. Mutta näihin päätöksiin on vaikuttanut paljon sinä Yusa.
Mutta että "auringonlaskun ala"? Eikö muka ole mitään sellaista josta on ratkaisevaa hyötyä 2020? Eikö yleensä ammattihepuille ole joku työura aina löytynyt???Oletan, että n. 10v kuluttua alkaa löytyä ensimmäisiä formaalista speksistä valmista testattua koodia tuottavia koodigeneraattoreita.
Seuraavan 10v kuluessa niiden laatu ohittaa ihmiskooderin, joille jää joksikin aikaa hommia juuri formaalien speksien tuottajina. Myös ylläpitohommia riittää jonkin aikaa.
Mutta kooderin ura on auringonlaskun ala 10v kuluttua siinä missä paperiteollisuusduunarillakin on tilanne nyt.
Mutta hyvälle kooderille on vielä 20v hommia. Mitä valittamista?- Jepulis Jeep
Yusa kirjoitti:
Oletan, että n. 10v kuluttua alkaa löytyä ensimmäisiä formaalista speksistä valmista testattua koodia tuottavia koodigeneraattoreita.
Seuraavan 10v kuluessa niiden laatu ohittaa ihmiskooderin, joille jää joksikin aikaa hommia juuri formaalien speksien tuottajina. Myös ylläpitohommia riittää jonkin aikaa.
Mutta kooderin ura on auringonlaskun ala 10v kuluttua siinä missä paperiteollisuusduunarillakin on tilanne nyt.
Mutta hyvälle kooderille on vielä 20v hommia. Mitä valittamista?Veikkaan, ettei kehitys mee eteenpäin ollenkaan noin nopsaan. Pitäs ensin keksiä semmonen tarpeeks hyvä formaali speksi. Nyhän semmosia ei oikeen ole.
Oikeestaan koodaaminen on loppunut jo nyt jos tolleen aattelee. Assyä ei tehä enää paljookaan jos sen aattelee ainooks oikeeks ohjelmoinniksi. C:n käyttö on jo paljon apstraktimaa. Jos taas sitä aattelee oikeeks koodaukseks niin senkin käyttö oikeissa projekteissa on vähentynyt aika paljon.
Seuraavassa vaiheessa varmaan nostetaan taas apstraktiotasoa ja joku sanoo, että oliot olivat sentään oikeeta apstraktiota. Tai sanoo mitä sanoo riippuen siitä mikä se uusi on.
Vähän vaikeeta uskoa, että pyyttoni ja rupiini olisivat kova juttu jatkossa. Ei niissä ole missään suhteessa niin suurta etua vanhoihin kuin vaikka Javassa oli C :n. Scala on vielä kattomaton kortti, mutta oiskohan sekään kuitenkaan mikään niin ihmeellinen. En usko. Jepulis Jeep kirjoitti:
Veikkaan, ettei kehitys mee eteenpäin ollenkaan noin nopsaan. Pitäs ensin keksiä semmonen tarpeeks hyvä formaali speksi. Nyhän semmosia ei oikeen ole.
Oikeestaan koodaaminen on loppunut jo nyt jos tolleen aattelee. Assyä ei tehä enää paljookaan jos sen aattelee ainooks oikeeks ohjelmoinniksi. C:n käyttö on jo paljon apstraktimaa. Jos taas sitä aattelee oikeeks koodaukseks niin senkin käyttö oikeissa projekteissa on vähentynyt aika paljon.
Seuraavassa vaiheessa varmaan nostetaan taas apstraktiotasoa ja joku sanoo, että oliot olivat sentään oikeeta apstraktiota. Tai sanoo mitä sanoo riippuen siitä mikä se uusi on.
Vähän vaikeeta uskoa, että pyyttoni ja rupiini olisivat kova juttu jatkossa. Ei niissä ole missään suhteessa niin suurta etua vanhoihin kuin vaikka Javassa oli C :n. Scala on vielä kattomaton kortti, mutta oiskohan sekään kuitenkaan mikään niin ihmeellinen. En usko."Veikkaan, ettei kehitys mee eteenpäin ollenkaan noin nopsaan. Pitäs ensin keksiä semmonen tarpeeks hyvä formaali speksi. "
Voi olla. Voi olla, että meneekin 15v. Mutta 20v olisi jo kovin pessimististä. Oleellisin rippuvaisuus on semanttisten teknologioiden yleisellä kehittymisellä. Oleelista ei ole se formaali speksauskieli vaan se teknologia, mikä on se speksin ja koodin välissä.- Jepulis Jeep
Yusa kirjoitti:
"Veikkaan, ettei kehitys mee eteenpäin ollenkaan noin nopsaan. Pitäs ensin keksiä semmonen tarpeeks hyvä formaali speksi. "
Voi olla. Voi olla, että meneekin 15v. Mutta 20v olisi jo kovin pessimististä. Oleellisin rippuvaisuus on semanttisten teknologioiden yleisellä kehittymisellä. Oleelista ei ole se formaali speksauskieli vaan se teknologia, mikä on se speksin ja koodin välissä.Tossa meinaan tulee eteen ihan uusia haasteita. Koodaajahan ei välttämättä kysy tarkennuksia johonkin kohtaan, mutta aika suurella todennäköisyydellä kysyy jos homma kuulostaa jotenkin ihan oudolta.
Meinaan tommoseen speksistä koodaavaan softaan pitäs saada mukaan syvempää ymmärrystä siitä mitä softa tekee ja mikä on sen tarkotus, että se kone pystyis tekemään sen koodin sitä softaa varten. Tai voihan sitä aina aatella, että tarkennetaan sitten lopuks jonkun ihmisen kanssa. Silloinkin vaan koodaajan homma muuttuis aika tarkkaan testaajan työks jossa kokeiltais toimiiko softa oikeen.
Sitähän se on oikeestaan nykyäänkin. Joku Visual Studio on paljon lähempänä speksauskieltä kuin vaikka assy oli joskus ennen ja koodaaja voi tehä hommia aika pitkällekin kirjoittamalla speksiä C#:lla ja testaamalla miten homma toimii, jos silleen halutaan aatella. Apstraktiotason noustessa homma menee vaan lähemmäs speksiä ja hyvä niin. Silloin jää aikaa tehä taas laajempia softia jolloin kokonaisaika mitä tekemiseen menee, pysyy taas samana.
Mutta siinä vaiheessa kun speksiksi riittää sivun A4 josta kone osaa itse kysyä tarvittavat tarkennukset, ollaan jo tekoälyn tasolla aika pitkällä enkä kyllä ihan jaksa uskoa, että 20v riittää semmoseen. Jepulis Jeep kirjoitti:
Tossa meinaan tulee eteen ihan uusia haasteita. Koodaajahan ei välttämättä kysy tarkennuksia johonkin kohtaan, mutta aika suurella todennäköisyydellä kysyy jos homma kuulostaa jotenkin ihan oudolta.
Meinaan tommoseen speksistä koodaavaan softaan pitäs saada mukaan syvempää ymmärrystä siitä mitä softa tekee ja mikä on sen tarkotus, että se kone pystyis tekemään sen koodin sitä softaa varten. Tai voihan sitä aina aatella, että tarkennetaan sitten lopuks jonkun ihmisen kanssa. Silloinkin vaan koodaajan homma muuttuis aika tarkkaan testaajan työks jossa kokeiltais toimiiko softa oikeen.
Sitähän se on oikeestaan nykyäänkin. Joku Visual Studio on paljon lähempänä speksauskieltä kuin vaikka assy oli joskus ennen ja koodaaja voi tehä hommia aika pitkällekin kirjoittamalla speksiä C#:lla ja testaamalla miten homma toimii, jos silleen halutaan aatella. Apstraktiotason noustessa homma menee vaan lähemmäs speksiä ja hyvä niin. Silloin jää aikaa tehä taas laajempia softia jolloin kokonaisaika mitä tekemiseen menee, pysyy taas samana.
Mutta siinä vaiheessa kun speksiksi riittää sivun A4 josta kone osaa itse kysyä tarvittavat tarkennukset, ollaan jo tekoälyn tasolla aika pitkällä enkä kyllä ihan jaksa uskoa, että 20v riittää semmoseen.Minun kokemukseni tämän hetken ohjelmointikulttuurista ja liiketoiminnasta on sellainen, että speksit ovat suhteellisen väljiä, epämääräisiä, epätarkkoja, ja mitä pahinta, muuttuvat lähes järjestään kesken projektin. Jotta älykäs koodigeneraattori olisi mahdollinen, on tähän kulttuuriin tultava jyrkkä muutos. Siten siis merkittävä osa nykyisin ohjelmoijalle jätettävästä speksaajan aivoitusten tulkinnasta on siirrettävä takaisin speksaajalle. Se antaa ammattilaisille töitä!
Edelleenkin tietysti ohjelmointiprojekti voi olla iteratiivinen: toteutetaan speksiä ja toteutusta vaihe kerrallaan ja tarkennetaan speksiä asteittain. Eihän speksi periaatteessa ole muuta kuin "hyvin korkena tason lähdekoodi".
Mutta minulla on käsitys, että semanttisten teknologioiden osa-alueilla menee nyt aika kovaa ja vaikka tällainen koodigeneraattori ei ole (välttämättä) yleistä tekoälyä, niin myös AGI-tutkimuksen myötätuuli mahdollistaa tuloksia esim juuri 10v kuluttua.
http://www.agi-09.org/- Jepulis Jeep
Yusa kirjoitti:
Minun kokemukseni tämän hetken ohjelmointikulttuurista ja liiketoiminnasta on sellainen, että speksit ovat suhteellisen väljiä, epämääräisiä, epätarkkoja, ja mitä pahinta, muuttuvat lähes järjestään kesken projektin. Jotta älykäs koodigeneraattori olisi mahdollinen, on tähän kulttuuriin tultava jyrkkä muutos. Siten siis merkittävä osa nykyisin ohjelmoijalle jätettävästä speksaajan aivoitusten tulkinnasta on siirrettävä takaisin speksaajalle. Se antaa ammattilaisille töitä!
Edelleenkin tietysti ohjelmointiprojekti voi olla iteratiivinen: toteutetaan speksiä ja toteutusta vaihe kerrallaan ja tarkennetaan speksiä asteittain. Eihän speksi periaatteessa ole muuta kuin "hyvin korkena tason lähdekoodi".
Mutta minulla on käsitys, että semanttisten teknologioiden osa-alueilla menee nyt aika kovaa ja vaikka tällainen koodigeneraattori ei ole (välttämättä) yleistä tekoälyä, niin myös AGI-tutkimuksen myötätuuli mahdollistaa tuloksia esim juuri 10v kuluttua.
http://www.agi-09.org/...on tietty sekin, että jos asiakas speksaisi ite systeemiään generaattorisoftalle, niin miten noissa osattaisiin ottaa huomioon tehokkuus ja käyttöliittymien järkevyys sekä vaikka se, että tietoturvaa ja vaikka noita rajapintoja eri systeemien välillä pitäs osata miettiä.
Aika paljon tuntuu siltä, että tontapasten tekniikoiden yleistyessä koodaajat vaan rupeisivat tekeen aina vaan korkeamman tason toteutuksia. Samaan tapaan kun ennenkin on siirrytty. - KN$
Jepulis Jeep kirjoitti:
...on tietty sekin, että jos asiakas speksaisi ite systeemiään generaattorisoftalle, niin miten noissa osattaisiin ottaa huomioon tehokkuus ja käyttöliittymien järkevyys sekä vaikka se, että tietoturvaa ja vaikka noita rajapintoja eri systeemien välillä pitäs osata miettiä.
Aika paljon tuntuu siltä, että tontapasten tekniikoiden yleistyessä koodaajat vaan rupeisivat tekeen aina vaan korkeamman tason toteutuksia. Samaan tapaan kun ennenkin on siirrytty."koodaajat vaan rupeisivat tekeen aina vaan korkeamman tason toteutuksia. Samaan tapaan kun ennenkin on siirrytty."
Niin... "Ohjelmoijat" upottaisivat www-sivuilleen valmiita komponentteja, joita ajetaan komponentin tarjoajan palvelimella.
Useimmin ne ovat Videoita, Chatteja ym. Aitoa korkeaa tasoa olisi se kun käyttäjä voisi luoda reaalimaailman objekteja.
Laki-komponentti olisi hyödyllinen kansanedustajan blogissa. Ylläpito olisi vaikka "eduskunta.fi" sivulla... - Jepulis Jeep
KN$ kirjoitti:
"koodaajat vaan rupeisivat tekeen aina vaan korkeamman tason toteutuksia. Samaan tapaan kun ennenkin on siirrytty."
Niin... "Ohjelmoijat" upottaisivat www-sivuilleen valmiita komponentteja, joita ajetaan komponentin tarjoajan palvelimella.
Useimmin ne ovat Videoita, Chatteja ym. Aitoa korkeaa tasoa olisi se kun käyttäjä voisi luoda reaalimaailman objekteja.
Laki-komponentti olisi hyödyllinen kansanedustajan blogissa. Ylläpito olisi vaikka "eduskunta.fi" sivulla...Varmaan on näitä C-koodaajia jotka kiroavat alimpaan helvettiin jonkun TextBox-olion kun sitä ei koodata ite vaan napsutellaan vaan päälle ominaisuutta toisen perään ja vielä tehään sille eventtikäsittelijöitäkin. Voi voi kun ei arvosteta käsinkoodausta ja hiellä väännettyä systeemiä kun alottelevampikin osaa tehä toiminnallisuutta..
Niin ja ainahan sitä voi perustella itelleen, ettei propertyjen napsuttelu ja eventtien toteutus oikeestaa ookkaan mitään toiminnallisuutta. Tai ovat ne jos ne koodaa käsin C:llä käyttäen kuukauden tiivistä koodailua siihen minkä tekee toisella systeemillä parissa tunnissa... Jepulis Jeep kirjoitti:
Varmaan on näitä C-koodaajia jotka kiroavat alimpaan helvettiin jonkun TextBox-olion kun sitä ei koodata ite vaan napsutellaan vaan päälle ominaisuutta toisen perään ja vielä tehään sille eventtikäsittelijöitäkin. Voi voi kun ei arvosteta käsinkoodausta ja hiellä väännettyä systeemiä kun alottelevampikin osaa tehä toiminnallisuutta..
Niin ja ainahan sitä voi perustella itelleen, ettei propertyjen napsuttelu ja eventtien toteutus oikeestaa ookkaan mitään toiminnallisuutta. Tai ovat ne jos ne koodaa käsin C:llä käyttäen kuukauden tiivistä koodailua siihen minkä tekee toisella systeemillä parissa tunnissa...Sekoitat nyt täysin käyttöliittymä editorin ohjelmointikieleen.
Samalla tavalla ne GUI softat tehdään C:lläkin. Piirretään lomakkeita yms. ja ulostetaan koodi.- Jepulis Jeep
M-Kar kirjoitti:
Sekoitat nyt täysin käyttöliittymä editorin ohjelmointikieleen.
Samalla tavalla ne GUI softat tehdään C:lläkin. Piirretään lomakkeita yms. ja ulostetaan koodi.Käyttöliittymiäkin koodataan. Tai tehään editorilla. Vähän on hissumpaa keskimäärin toi C:n kanssa tehtävä käyttöliittymäpiirtely.
Vai onkos sulla esittää hyvät työkalut siihen? Voin käydä katteleen. Jepulis Jeep kirjoitti:
Käyttöliittymiäkin koodataan. Tai tehään editorilla. Vähän on hissumpaa keskimäärin toi C:n kanssa tehtävä käyttöliittymäpiirtely.
Vai onkos sulla esittää hyvät työkalut siihen? Voin käydä katteleen."Vai onkos sulla esittää hyvät työkalut siihen? Voin käydä katteleen."
No Glade esimerkiksi jos haluaa ilmaisen. Maksullisia varmaan ollut vuodesta nakki.- Jepulis Jeep
M-Kar kirjoitti:
"Vai onkos sulla esittää hyvät työkalut siihen? Voin käydä katteleen."
No Glade esimerkiksi jos haluaa ilmaisen. Maksullisia varmaan ollut vuodesta nakki.Vähän karkeelta systeemiltä vaikuttaa.
Jepulis Jeep kirjoitti:
Vähän karkeelta systeemiltä vaikuttaa.
"Vähän karkeelta systeemiltä vaikuttaa."
Päinvastoin, erittäin hyvä. Tuo ulostaa XML tiedoston jolla sen käyttöliittymän sitten tekee kielestä riippumatta. Luonnollisesti GTK:n API:sta löytyy tavallinen C-funktio tuon toteuttamiseen ja sen voi sitten sitä kauttaa tuoda Pythonille, C#:lle, C :lle, D:lle yms. Softan toiminnallisen osan voi sitten tehdä edelleen millä huvittaa ettei tarvitse siitä käyttöliittymäeditorista sen kummemmin välittää.
- Jepulis Jeep
Yks haluaa tehdä Winukalle, toinen haluaa, että kaiken pitää toimia kaikkialla ja kolmannen mielestä kaikki se on lähtökohtaisesti kelvotonta joka ei perustu avoimeen lähdekoodiin. Niin ja tietty sitten noi joiden mielestä kaikki Winukan päällä oleva on roskaa ja näiden mielestä sillä ei ole oikeastaan markkinaosuuttakaan.
Ei maailma ole valmis. Oikeeseen tarpeeseen oikeet välineet. Noissa kaikissa kehitysaskeleissa on semmonen yhteinen piirre, että tuottavuus on noussut rajusti kun välinettä on vaihdettu. Että sitä kautta noita juttuja pitäis kattoa. Ei sen uuden tarttis olla avoin standardi. Riittää, että olisi hyvä idea tehä jutut uudella tavalla tehokkaammin.
Scalan erot C#:n ei oo kovin erikoinen noin suuremman kokonaisuuden kannalta ja sille pitäs saada enempi tota tukea vähän sinne sun tänne.
Varmaan tosiaan rinnakkaisuus on semmonen suuri juttu, joka mullistaa jotain, mutta en tiijä kyllä miten sitä lähetään purkamaan ihan tosissaan. Threadaus on mutta jotain näpsäkämpää siihen pitäs saada.Nimittäin ne yliopisto- ja tiedeyhteisöstä tulevat yleensä on näitä jotka ymmärtävät miksi ohjelmiston pitää olla sisäiseltä rakenteeltaan riippumaton mistään alustasta. Tällehän tunnetusti selvä syykin:
http://en.wikipedia.org/wiki/Software_testing#Finding_faults_early
Jos ohjelmointikielessä ja arkkitehtuurissa valitseekin syystä tai toisesta väärin niin hinta tulee tavattoman korkeaksi. Jos ohjelmiston elinkaari on vain muutama vuosi niin sillä ei ole väliä mutta jos ohjelmiston elinkaari voi olla pitempi, voi väärin valittu kieli/arkkitehtuuri vaatia valtavan kalliita muutoksia tai ohjelmiston uudelleen kirjoittamista että sen saa vastaamaan tarpeita.
Ei tarvitse olla mikään ihmeellinen käpistelijä, että ymmärtää sen että ei ole niin väliä vaikka ei tekisi tehokkaimmin tai nopeiten kaikkea mutta jos tekee lähtökohtaisesti väärin valitulla työkalulla tai ohjelmiston arkkitehtuurilla niin se ei ole hyväksyttävää.
Jos rajapinta ja kieli on standardoitu, ei ole niin väliä onko työkalu suljettua koodia vai ei. Standardoimattomilla kielillä ja rajapinnoilla sitten koodin avoimuus on ehdottoman tärkeätä, sillä kun se softa voi taas olla pitkäikäisempi kun muutama vuosi ja tunnetusti avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla on valtavasti pitempi elinkaari. Näin sitten välttää taas lyömästä itseään kirveellä polveen kun ei ole naimisissa minkään suljetun virityksen kanssa joka vanhenee ennen aikojaan.
"Riittää, että olisi hyvä idea tehä jutut uudella tavalla tehokkaammin."
Ei sitä välttämättä kieltä tarvitse vaihtaa jos ottaa paremmat työkalut käyttöön.- keksa
sitä Javaa on paha korvata ennen kuin löytyy joku roska jota voi ajaa kaikissa mahdollisissa ympäristöissä.
Nyt tehdään sovelluskehitys winukalla. Siinä pyörii nätisti myös joku Websphere serveri.
Integrointitesti on Linuxilla.
Järjestelmätestaus/Hyväksymistesti on jossain AIX-vehkeillä.
Tuotanto ajetaan jossain IBM:n isokoneilla.
Heti kun joku muu kieli pystyy siihen, että samat softapaketit liikkuu noiden vehkeiden välillä, niin voidaa vaihtaa.
Aikasemmin oli käytössä ties mitä C yms. tauhkaa ja ties mitä kehitysympäristöä, mutta kun laitettoimittaja lopettaa tuen järjestelmälle tai kehitysympäristölle, niin sitten koodataan 3v välein koko paska aina uusiksi uudelle kielelle X. Ei kiitos. keksa kirjoitti:
sitä Javaa on paha korvata ennen kuin löytyy joku roska jota voi ajaa kaikissa mahdollisissa ympäristöissä.
Nyt tehdään sovelluskehitys winukalla. Siinä pyörii nätisti myös joku Websphere serveri.
Integrointitesti on Linuxilla.
Järjestelmätestaus/Hyväksymistesti on jossain AIX-vehkeillä.
Tuotanto ajetaan jossain IBM:n isokoneilla.
Heti kun joku muu kieli pystyy siihen, että samat softapaketit liikkuu noiden vehkeiden välillä, niin voidaa vaihtaa.
Aikasemmin oli käytössä ties mitä C yms. tauhkaa ja ties mitä kehitysympäristöä, mutta kun laitettoimittaja lopettaa tuen järjestelmälle tai kehitysympäristölle, niin sitten koodataan 3v välein koko paska aina uusiksi uudelle kielelle X. Ei kiitos." sitä Javaa on paha korvata ennen kuin löytyy joku roska jota voi ajaa kaikissa mahdollisissa ympäristöissä. "
Onko minulta jäänyt jokin ymmärtämättä, mutta eikö se yhteinen nimittäjä ole JRE? Eikö riitä, jos kieli kääntyy java-bytekoodiksi ja vielä linkkaantuu javan class-kirjastojen kanssa?
Scala ymmärtääksen tekee tämän ja vastaavan jopa .NET ympäristössä.
(Saman on muistaakseni jo kauan tehnyt moni muukin kieli, esim. Eiffel)keksa kirjoitti:
sitä Javaa on paha korvata ennen kuin löytyy joku roska jota voi ajaa kaikissa mahdollisissa ympäristöissä.
Nyt tehdään sovelluskehitys winukalla. Siinä pyörii nätisti myös joku Websphere serveri.
Integrointitesti on Linuxilla.
Järjestelmätestaus/Hyväksymistesti on jossain AIX-vehkeillä.
Tuotanto ajetaan jossain IBM:n isokoneilla.
Heti kun joku muu kieli pystyy siihen, että samat softapaketit liikkuu noiden vehkeiden välillä, niin voidaa vaihtaa.
Aikasemmin oli käytössä ties mitä C yms. tauhkaa ja ties mitä kehitysympäristöä, mutta kun laitettoimittaja lopettaa tuen järjestelmälle tai kehitysympäristölle, niin sitten koodataan 3v välein koko paska aina uusiksi uudelle kielelle X. Ei kiitos."Aikasemmin oli käytössä ties mitä C yms. tauhkaa ja ties mitä kehitysympäristöä, mutta kun laitettoimittaja lopettaa tuen järjestelmälle tai kehitysympäristölle, niin sitten koodataan 3v välein koko paska aina uusiksi uudelle kielelle X. Ei kiitos."
C :lla Oikea Tapa on olla käyttämättä niitä ties mitä kehitysympäristöjä ja käyttää niitä kirjastoja jotka on vakioituneet. Tämän jälkeen sitten wrapataan C :lla sopiva subsetti toimintoja tarpeen mukaan ja tarvittaessa siirretään kirjastot uudelle alustalle mukaan jos niitä ei ole.- Jepulis Jeep
M-Kar kirjoitti:
Nimittäin ne yliopisto- ja tiedeyhteisöstä tulevat yleensä on näitä jotka ymmärtävät miksi ohjelmiston pitää olla sisäiseltä rakenteeltaan riippumaton mistään alustasta. Tällehän tunnetusti selvä syykin:
http://en.wikipedia.org/wiki/Software_testing#Finding_faults_early
Jos ohjelmointikielessä ja arkkitehtuurissa valitseekin syystä tai toisesta väärin niin hinta tulee tavattoman korkeaksi. Jos ohjelmiston elinkaari on vain muutama vuosi niin sillä ei ole väliä mutta jos ohjelmiston elinkaari voi olla pitempi, voi väärin valittu kieli/arkkitehtuuri vaatia valtavan kalliita muutoksia tai ohjelmiston uudelleen kirjoittamista että sen saa vastaamaan tarpeita.
Ei tarvitse olla mikään ihmeellinen käpistelijä, että ymmärtää sen että ei ole niin väliä vaikka ei tekisi tehokkaimmin tai nopeiten kaikkea mutta jos tekee lähtökohtaisesti väärin valitulla työkalulla tai ohjelmiston arkkitehtuurilla niin se ei ole hyväksyttävää.
Jos rajapinta ja kieli on standardoitu, ei ole niin väliä onko työkalu suljettua koodia vai ei. Standardoimattomilla kielillä ja rajapinnoilla sitten koodin avoimuus on ehdottoman tärkeätä, sillä kun se softa voi taas olla pitkäikäisempi kun muutama vuosi ja tunnetusti avoimen lähdekoodin ohjelmistoilla on valtavasti pitempi elinkaari. Näin sitten välttää taas lyömästä itseään kirveellä polveen kun ei ole naimisissa minkään suljetun virityksen kanssa joka vanhenee ennen aikojaan.
"Riittää, että olisi hyvä idea tehä jutut uudella tavalla tehokkaammin."
Ei sitä välttämättä kieltä tarvitse vaihtaa jos ottaa paremmat työkalut käyttöön.Jos käytetään tehokkaampia välineitä ja säästetään työaikaa vaikka vain se 50% mitä noista heikommista ideistä tulee helposti eroja, niin se on aika iso ero pisneksen tulokseen.
Mielummin teen koodaamalla hyvää pisnestä kuin teoriaa noudattavaa taidetta. - Jepulis Jeep
Yusa kirjoitti:
" sitä Javaa on paha korvata ennen kuin löytyy joku roska jota voi ajaa kaikissa mahdollisissa ympäristöissä. "
Onko minulta jäänyt jokin ymmärtämättä, mutta eikö se yhteinen nimittäjä ole JRE? Eikö riitä, jos kieli kääntyy java-bytekoodiksi ja vielä linkkaantuu javan class-kirjastojen kanssa?
Scala ymmärtääksen tekee tämän ja vastaavan jopa .NET ympäristössä.
(Saman on muistaakseni jo kauan tehnyt moni muukin kieli, esim. Eiffel)Mitä tossa kattelin Scalan käytöstä .NET:n kanssa, niin vähän vaikuttaa siltä, ettei Frameworkin ominaisuuksia pysty oikeen hyödyntään täyspainosesti ja idepuolikin jää melkoisesti jälkeen.
Jepulis Jeep kirjoitti:
Jos käytetään tehokkaampia välineitä ja säästetään työaikaa vaikka vain se 50% mitä noista heikommista ideistä tulee helposti eroja, niin se on aika iso ero pisneksen tulokseen.
Mielummin teen koodaamalla hyvää pisnestä kuin teoriaa noudattavaa taidetta."Jos käytetään tehokkaampia välineitä ja säästetään työaikaa vaikka vain se 50% mitä noista heikommista ideistä tulee helposti eroja, niin se on aika iso ero pisneksen tulokseen."
Kuten siinä wikiartikkelissa luki niin perustasolla tehdyt mokailut maksaa pahimmillaan 100x ja helpommillaan 10x. Jos työväline olisikin 50% tehokkaampi niin 10x/1.5 = 6.666x ja 100x 66.666x.
Jos teet softan elinkaari on- Jepulis Jeep
M-Kar kirjoitti:
"Jos käytetään tehokkaampia välineitä ja säästetään työaikaa vaikka vain se 50% mitä noista heikommista ideistä tulee helposti eroja, niin se on aika iso ero pisneksen tulokseen."
Kuten siinä wikiartikkelissa luki niin perustasolla tehdyt mokailut maksaa pahimmillaan 100x ja helpommillaan 10x. Jos työväline olisikin 50% tehokkaampi niin 10x/1.5 = 6.666x ja 100x 66.666x.
Jos teet softan elinkaari onTommoset 100x mokailut ovat kyllä jo sen perustason ropleemia, ettei niitä ihan helpolla tehä enää pelkästään väärää ympäristöä valkkaamalla.
Aika vähän sulla muuten on näyttöä siitä, ettei noin .net hommat pyörisi kovin pitkään. Ei standardoinnin puute vielä itessään tee mitään.
Toisaalta jos asenne on semmonen, että .net:llä vaan pierastaan softaa yhtään suunnittelematta, niin ei oo ihan hirvee ihme jos jossain välissä tulee ropleemia. Semmosia tulee millä vaan systeemillä koodaten jos tekee miettimättä. Jepulis Jeep kirjoitti:
Tommoset 100x mokailut ovat kyllä jo sen perustason ropleemia, ettei niitä ihan helpolla tehä enää pelkästään väärää ympäristöä valkkaamalla.
Aika vähän sulla muuten on näyttöä siitä, ettei noin .net hommat pyörisi kovin pitkään. Ei standardoinnin puute vielä itessään tee mitään.
Toisaalta jos asenne on semmonen, että .net:llä vaan pierastaan softaa yhtään suunnittelematta, niin ei oo ihan hirvee ihme jos jossain välissä tulee ropleemia. Semmosia tulee millä vaan systeemillä koodaten jos tekee miettimättä.Standardit ei kyllä kuole kymmeniin vuosiin.
"Aika vähän sulla muuten on näyttöä siitä, ettei noin .net hommat pyörisi kovin pitkään."
Tottakai on näyttöä. Esimerkiksi Visual Basic, Qbasic, DirectX, WinG yms.- Jepulis Jeep
M-Kar kirjoitti:
Standardit ei kyllä kuole kymmeniin vuosiin.
"Aika vähän sulla muuten on näyttöä siitä, ettei noin .net hommat pyörisi kovin pitkään."
Tottakai on näyttöä. Esimerkiksi Visual Basic, Qbasic, DirectX, WinG yms.Meinaat, ettei standardi voi kuolla kymmeniin vuosiin? Joo, ei kai, mutta jos se hiipuu pois niin ei siitä ole pahemmin hyötyä jos semmosta ei käytetä.
Aika hissuja on sun näytöt. Ei taija olla muuta yhteistä noilla kun sama valmistaja. Jepulis Jeep kirjoitti:
Meinaat, ettei standardi voi kuolla kymmeniin vuosiin? Joo, ei kai, mutta jos se hiipuu pois niin ei siitä ole pahemmin hyötyä jos semmosta ei käytetä.
Aika hissuja on sun näytöt. Ei taija olla muuta yhteistä noilla kun sama valmistaja."Joo, ei kai, mutta jos se hiipuu pois niin ei siitä ole pahemmin hyötyä jos semmosta ei käytetä."
Niin. Sitten on uusi standardi.
"Aika hissuja on sun näytöt. Ei taija olla muuta yhteistä noilla kun sama valmistaja."
On muutakin yhteistä kuin sama valmistaja. Näitä yhdistää se, että mitään näistä ei tarjonnut mikään toinen firma ja ovat kaikki olleet suljettuja ratkaisuja kun ne suljetut tuppaa olemaan lyhytikäisempiä. .NET muistuttaa kovasti Visual Basiccia aikoinaan. Ohjelmien toimimaan saaminen vaati sillon sen jonkun VBRUN???.DLL:n latausta että hommat toimi ja joka ohjelmalla suunnilleen oma versio. .NET:llä ladataan joku framework ja joka ohjelmalle oma versio.- Jepulis Jeep
M-Kar kirjoitti:
"Joo, ei kai, mutta jos se hiipuu pois niin ei siitä ole pahemmin hyötyä jos semmosta ei käytetä."
Niin. Sitten on uusi standardi.
"Aika hissuja on sun näytöt. Ei taija olla muuta yhteistä noilla kun sama valmistaja."
On muutakin yhteistä kuin sama valmistaja. Näitä yhdistää se, että mitään näistä ei tarjonnut mikään toinen firma ja ovat kaikki olleet suljettuja ratkaisuja kun ne suljetut tuppaa olemaan lyhytikäisempiä. .NET muistuttaa kovasti Visual Basiccia aikoinaan. Ohjelmien toimimaan saaminen vaati sillon sen jonkun VBRUN???.DLL:n latausta että hommat toimi ja joka ohjelmalla suunnilleen oma versio. .NET:llä ladataan joku framework ja joka ohjelmalle oma versio.Joo. Tulee uus standardi ja silloin se vanha on käytännössä kuollut. Noinhan toi CORBA oli olevinaan aikanaan jonkun sortin standardi, mutta aika hissua on nykysin.
Vistassahan ei tartte ladata mitään paketteja. Niin paitti Javalle ja Pyyttonille pitää ladata jotain ihme alustoja kun ne eivät toimi semmosenaan Vistassa eikä Winukka seiskassakaan. Jos siitä lähetään ettei mitään lisäpaketteja pidä latailla niin ok, Vistalla ja Winukka seiskalla sitten mennään .NET:llä ja unohdetaan noi javat, pyyttonit ja kaiken maailman viritykset joissa rajapinta pitää kääntää aina uudelle käyttikselle. Eli just nää wrapperit.
Eikä sulla noita softia taija montaa olla jos jokaselle oot onnistunut saamaan oman version Frameworkista. Jepulis Jeep kirjoitti:
Joo. Tulee uus standardi ja silloin se vanha on käytännössä kuollut. Noinhan toi CORBA oli olevinaan aikanaan jonkun sortin standardi, mutta aika hissua on nykysin.
Vistassahan ei tartte ladata mitään paketteja. Niin paitti Javalle ja Pyyttonille pitää ladata jotain ihme alustoja kun ne eivät toimi semmosenaan Vistassa eikä Winukka seiskassakaan. Jos siitä lähetään ettei mitään lisäpaketteja pidä latailla niin ok, Vistalla ja Winukka seiskalla sitten mennään .NET:llä ja unohdetaan noi javat, pyyttonit ja kaiken maailman viritykset joissa rajapinta pitää kääntää aina uudelle käyttikselle. Eli just nää wrapperit.
Eikä sulla noita softia taija montaa olla jos jokaselle oot onnistunut saamaan oman version Frameworkista."Joo. Tulee uus standardi ja silloin se vanha on käytännössä kuollut."
Joissakin tapauksissa saaattaa olla näin. Tai sitten on päinvastoin. Esimerkiksi WWW:ssä selaimet tulleet aina standardien perässä jostain vuoden -96/-97 hämäristä saakka.
"Vistassahan ei tartte ladata mitään paketteja."
Kyllä tarvii. .NET 4.0 softat tuskin toimii ilman että lataa sitä .NET 4.0:aa. Ja ihan varmasti sellainen tulee.
"Niin paitti Javalle ja Pyyttonille pitää ladata jotain ihme alustoja kun ne eivät toimi semmosenaan Vistassa eikä Winukka seiskassakaan."
Se taas on Windowsin heikkous kun mikään ei toimi säätämättä. Uskomaton säätäminen siinäkin että saa tavallisen PHP:n ja MySQL:n Windows Server 2003:n.
"Eikä sulla noita softia taija montaa olla jos jokaselle oot onnistunut saamaan oman version Frameworkista."
Softiahan on paljon. Normaalisti softat on natiivikoodia. Sitten on muutama Ö-luokan bloattipaska joka tehty jollain .NET:llä, Javalla tai muulla hömpötyksellä jota käytetään siksi jos ei sopivampaakaan ole. Koska näitä on vain muutama niin käytännössä jokaiselle tulee oma lisäpalikkansa millä toimivat.- Jepulis jeep
M-Kar kirjoitti:
"Joo. Tulee uus standardi ja silloin se vanha on käytännössä kuollut."
Joissakin tapauksissa saaattaa olla näin. Tai sitten on päinvastoin. Esimerkiksi WWW:ssä selaimet tulleet aina standardien perässä jostain vuoden -96/-97 hämäristä saakka.
"Vistassahan ei tartte ladata mitään paketteja."
Kyllä tarvii. .NET 4.0 softat tuskin toimii ilman että lataa sitä .NET 4.0:aa. Ja ihan varmasti sellainen tulee.
"Niin paitti Javalle ja Pyyttonille pitää ladata jotain ihme alustoja kun ne eivät toimi semmosenaan Vistassa eikä Winukka seiskassakaan."
Se taas on Windowsin heikkous kun mikään ei toimi säätämättä. Uskomaton säätäminen siinäkin että saa tavallisen PHP:n ja MySQL:n Windows Server 2003:n.
"Eikä sulla noita softia taija montaa olla jos jokaselle oot onnistunut saamaan oman version Frameworkista."
Softiahan on paljon. Normaalisti softat on natiivikoodia. Sitten on muutama Ö-luokan bloattipaska joka tehty jollain .NET:llä, Javalla tai muulla hömpötyksellä jota käytetään siksi jos ei sopivampaakaan ole. Koska näitä on vain muutama niin käytännössä jokaiselle tulee oma lisäpalikkansa millä toimivat.Näytäs mulle semmonen käyttis jossa ei tarvii koskaan tulevaisuudessa ladata mitään paketteja vaan kaikki on tuettuna valmiiksi? Meinaan tolla perusteella, että Vistassa on hirveä säätäminen kun pitää ladata Frameworkin 4.0 versiota sitten ku semmonen tulee ja joku tekee softaa sille, tarkottaa sitä, että Linukassa joutuu säätämään noiden alustojen latauksen kanssa ihan samalla tavalla kuin Winukassakin. Jotenkin meinaan epäilen, että noi Linukat eivät tue tilevia versioita ilman latailuja.
Että silleen Vistassa tarttee ladata Frameworkkia vähintäänin yhtä vähän kuin Linukassa jotain pyyttonia tai javaa... Voihan ne päivittyä joo joskus. Jepulis jeep kirjoitti:
Näytäs mulle semmonen käyttis jossa ei tarvii koskaan tulevaisuudessa ladata mitään paketteja vaan kaikki on tuettuna valmiiksi? Meinaan tolla perusteella, että Vistassa on hirveä säätäminen kun pitää ladata Frameworkin 4.0 versiota sitten ku semmonen tulee ja joku tekee softaa sille, tarkottaa sitä, että Linukassa joutuu säätämään noiden alustojen latauksen kanssa ihan samalla tavalla kuin Winukassakin. Jotenkin meinaan epäilen, että noi Linukat eivät tue tilevia versioita ilman latailuja.
Että silleen Vistassa tarttee ladata Frameworkkia vähintäänin yhtä vähän kuin Linukassa jotain pyyttonia tai javaa... Voihan ne päivittyä joo joskus."Näytäs mulle semmonen käyttis jossa ei tarvii koskaan tulevaisuudessa ladata mitään paketteja vaan kaikki on tuettuna valmiiksi?"
Käyttikset joissa on kunnollinen pakettirepo ei kyllä käytännössä tarvitse ladata mitään erikseen.
"Jotenkin meinaan epäilen, että noi Linukat eivät tue tilevia versioita ilman latailuja."
Riippuu käyttiksestä mutta kun niitä paketteja päivitetään jatkuvasti niin useimmilla käyttiksillä ei tarvitse ladata mitään erikseen vaan kaikki tulee reposta.- Jepulis Jeep
M-Kar kirjoitti:
"Näytäs mulle semmonen käyttis jossa ei tarvii koskaan tulevaisuudessa ladata mitään paketteja vaan kaikki on tuettuna valmiiksi?"
Käyttikset joissa on kunnollinen pakettirepo ei kyllä käytännössä tarvitse ladata mitään erikseen.
"Jotenkin meinaan epäilen, että noi Linukat eivät tue tilevia versioita ilman latailuja."
Riippuu käyttiksestä mutta kun niitä paketteja päivitetään jatkuvasti niin useimmilla käyttiksillä ei tarvitse ladata mitään erikseen vaan kaikki tulee reposta.Otetaans maallikon näkökulma. Maallikko valkkaa uuteen koneeseen nykysin Mäkin, Vistan tai semmosen Linukan joka sattuu olemaan siinä koneessa jonka kauppa ja konevalmistaja tarjoo.
Mitäs luulet, missä käyttiksessä on todennäkösesti parhaat päivitykset ja kaikki helpointa käyttäjälle? No vastaan nyt tähän ite. Mäkissä varmaan.
Muuten on aika todennäköstä, että siinä koneessa ei nää päivitykset mee itestään noin vaan. Haluisin nähä sen (tai niiden) Linukan levinneidyydet jotka osasivat ladata vaikka ton pyyttonin kolmosversion ilman, että käyttäjän on tarvinnut tehä mitään. Jepulis Jeep kirjoitti:
Otetaans maallikon näkökulma. Maallikko valkkaa uuteen koneeseen nykysin Mäkin, Vistan tai semmosen Linukan joka sattuu olemaan siinä koneessa jonka kauppa ja konevalmistaja tarjoo.
Mitäs luulet, missä käyttiksessä on todennäkösesti parhaat päivitykset ja kaikki helpointa käyttäjälle? No vastaan nyt tähän ite. Mäkissä varmaan.
Muuten on aika todennäköstä, että siinä koneessa ei nää päivitykset mee itestään noin vaan. Haluisin nähä sen (tai niiden) Linukan levinneidyydet jotka osasivat ladata vaikka ton pyyttonin kolmosversion ilman, että käyttäjän on tarvinnut tehä mitään.En käsitä miten joku voi olla toistamiseen näin pihalla. Ei ole olemassa mitään helvetin "linukkaa". Päivittämisen vaivattomuus on käyttöjärjestelmäkohtaista.
"Mitäs luulet, missä käyttiksessä on todennäkösesti parhaat päivitykset ja kaikki helpointa käyttäjälle?"
Tällä hetkellä Ubuntu on päivittämisen helppoudessa vaivattomimmasta päästä. Selvästi helpompaa kuin Vistassa tai Mac OS X:ssä.
"Haluisin nähä sen (tai niiden) Linukan levinneidyydet jotka osasivat ladata vaikka ton pyyttonin kolmosversion ilman, että käyttäjän on tarvinnut tehä mitään."
Ubuntu on levinnyt maailmanlaajuisesti ja siinä ei tarvitse välittää Pythonin versioista. Reposta tulee se versio Pythonista mitä tarvitaan.- Jepulis Jeep
M-Kar kirjoitti:
En käsitä miten joku voi olla toistamiseen näin pihalla. Ei ole olemassa mitään helvetin "linukkaa". Päivittämisen vaivattomuus on käyttöjärjestelmäkohtaista.
"Mitäs luulet, missä käyttiksessä on todennäkösesti parhaat päivitykset ja kaikki helpointa käyttäjälle?"
Tällä hetkellä Ubuntu on päivittämisen helppoudessa vaivattomimmasta päästä. Selvästi helpompaa kuin Vistassa tai Mac OS X:ssä.
"Haluisin nähä sen (tai niiden) Linukan levinneidyydet jotka osasivat ladata vaikka ton pyyttonin kolmosversion ilman, että käyttäjän on tarvinnut tehä mitään."
Ubuntu on levinnyt maailmanlaajuisesti ja siinä ei tarvitse välittää Pythonin versioista. Reposta tulee se versio Pythonista mitä tarvitaan.On vaan Upuntu ja monta muuta käyttistä joita nimitetän Linukoiksi. Vähän niinkun noita Winukoita on erilaisia. Tosin Linukkapuolella hajaannus on paljon suurempaa.
Eikös tosiaan tarvii tehä mitään kolme vuotta vanhalle upuntulle kun siihen lataa pyyttoni kolmosella tehyn ohjelman ja käynnistää sen? Ihme homma jos ei kysytä käyttäjältä mitään ennen asennuksia.
Paljonkos ton upuntun osuus muuten on palvelimista ja työase mista? Vai onkos semmosta tietoa missään? Jepulis Jeep kirjoitti:
On vaan Upuntu ja monta muuta käyttistä joita nimitetän Linukoiksi. Vähän niinkun noita Winukoita on erilaisia. Tosin Linukkapuolella hajaannus on paljon suurempaa.
Eikös tosiaan tarvii tehä mitään kolme vuotta vanhalle upuntulle kun siihen lataa pyyttoni kolmosella tehyn ohjelman ja käynnistää sen? Ihme homma jos ei kysytä käyttäjältä mitään ennen asennuksia.
Paljonkos ton upuntun osuus muuten on palvelimista ja työase mista? Vai onkos semmosta tietoa missään?"On vaan Upuntu ja monta muuta käyttistä joita nimitetän Linukoiksi."
Ja kun se päivittämisen helppous käyttöjärjestelmäkohtaista eikä ydinkohtaista.
"Vähän niinkun noita Winukoita on erilaisia."
No ei nyt ihan. Windows on Microsoftin käyttöjärjestelmien merkki. Linux taas softakomponentti mikä löytyy monista eri tuotteista ja käyttöjärjestelmistä. Ei näitä voi mitenkään verrata keskenään.
"Eikös tosiaan tarvii tehä mitään kolme vuotta vanhalle upuntulle kun siihen lataa pyyttoni kolmosella tehyn ohjelman ja käynnistää sen?"
Työasema Ubuntun tuki on korkeintaan 3v että ei tälläisiä ole missään. Loppukäyttäjä kun klikkailee niitä ohjelmia koneelle, ei tarvitse välittää siitä millä on tehty tai mitä käyttävät sillä Ubuntu huolehtii siitä että tarvittavat paketit tulee koneelle. Tietenkään missään vanhoissa Ubuntuissa ei ole mitään Python 3:lla tehtyjä ohjelmia koska vastahan se julkaistiin ja ohjelmat tulee perässä.
"Paljonkos ton upuntun osuus muuten on palvelimista ja työase mista? Vai onkos semmosta tietoa missään?"
Mitä sellaisella tiedolla on merkitystä minkään kanssa?- Jepulis Jeep
M-Kar kirjoitti:
"On vaan Upuntu ja monta muuta käyttistä joita nimitetän Linukoiksi."
Ja kun se päivittämisen helppous käyttöjärjestelmäkohtaista eikä ydinkohtaista.
"Vähän niinkun noita Winukoita on erilaisia."
No ei nyt ihan. Windows on Microsoftin käyttöjärjestelmien merkki. Linux taas softakomponentti mikä löytyy monista eri tuotteista ja käyttöjärjestelmistä. Ei näitä voi mitenkään verrata keskenään.
"Eikös tosiaan tarvii tehä mitään kolme vuotta vanhalle upuntulle kun siihen lataa pyyttoni kolmosella tehyn ohjelman ja käynnistää sen?"
Työasema Ubuntun tuki on korkeintaan 3v että ei tälläisiä ole missään. Loppukäyttäjä kun klikkailee niitä ohjelmia koneelle, ei tarvitse välittää siitä millä on tehty tai mitä käyttävät sillä Ubuntu huolehtii siitä että tarvittavat paketit tulee koneelle. Tietenkään missään vanhoissa Ubuntuissa ei ole mitään Python 3:lla tehtyjä ohjelmia koska vastahan se julkaistiin ja ohjelmat tulee perässä.
"Paljonkos ton upuntun osuus muuten on palvelimista ja työase mista? Vai onkos semmosta tietoa missään?"
Mitä sellaisella tiedolla on merkitystä minkään kanssa?Ite en oikeen tykkää ajatuksesta, että tukea ei oie kolmea vuotta pidempään. Johan Winukoissakin on semmosta 10 vuoden tukea nykysten. Jatkossa näköjään pidempääkin.
Meinasit tossa aiemmin, että Vistassa joutuu asentamaan ok-nappia klikkaamalla sen .NET 4.0:n kun se julkastaan joskus. Näköjään toi Linukkapuoli toimii ihan samalla tavalla.
Eli jos siekkö vanhassa Upuntussa ei oo Pyyttoni kolmosen ajoympäristöä, niin pitäähän se sinne asentaa jos lataa pyyttoni kolmosen softan. Ihan samalla tavalla kun Vistassa tulee menemään .NET 4.0:n kanssa. Että se siitä uusien ajoympäristöjen asennuksista.
Ois vaan ihan kiva tietää kuinka suosittu tää Upuntu on jos se on niin hyvä kun väitellään. Jepulis Jeep kirjoitti:
Ite en oikeen tykkää ajatuksesta, että tukea ei oie kolmea vuotta pidempään. Johan Winukoissakin on semmosta 10 vuoden tukea nykysten. Jatkossa näköjään pidempääkin.
Meinasit tossa aiemmin, että Vistassa joutuu asentamaan ok-nappia klikkaamalla sen .NET 4.0:n kun se julkastaan joskus. Näköjään toi Linukkapuoli toimii ihan samalla tavalla.
Eli jos siekkö vanhassa Upuntussa ei oo Pyyttoni kolmosen ajoympäristöä, niin pitäähän se sinne asentaa jos lataa pyyttoni kolmosen softan. Ihan samalla tavalla kun Vistassa tulee menemään .NET 4.0:n kanssa. Että se siitä uusien ajoympäristöjen asennuksista.
Ois vaan ihan kiva tietää kuinka suosittu tää Upuntu on jos se on niin hyvä kun väitellään."Ite en oikeen tykkää ajatuksesta, että tukea ei oie kolmea vuotta pidempään. Johan Winukoissakin on semmosta 10 vuoden tukea nykysten. Jatkossa näköjään pidempääkin."
Ubuntun serveriversiossa on 5v tuki, työasemaversiossa 3v. Windowsien palvelinversioissa on 10v tuki, mutta työasemakäyttisten tuen pituus vaihtelee. Microsoft on kuitenkin ilmoittanut pyrkimyksistä lyhentää työasema Windowsien tukea. Luultavasti Windows 7:lla ei välttämättä ole 5v pitempää tukea. XP:n valtavan pitkä tuki johtuu lähinnä Windows Vistan myöhästymisestä.
"Eli jos siekkö vanhassa Upuntussa ei oo Pyyttoni kolmosen ajoympäristöä, niin pitäähän se sinne asentaa jos lataa pyyttoni kolmosen softan."
Mistä ihmeestä kuvittelet lataavasi jonkun Python 3 ohjelmiston?! Ei vanhoissa Ubuntuissa tälläisiä ole. Ja jos uudempia ohjelmistoja haluaa niin sitten löytyy nappi mistä saa päivitettyä Ubuntun uudemmaksi ja ohjelmista tulee sitten samalla uudemmat versiot ja uusi Python myös.
Windows Vistassa ei kuitenkaan ole mitään Python 3:sta näkyvissä Windows Updatesta vaan sen joutuu itse säätämään koneelle jostain muualta ja Python 3 ohjelmat löytyy toisaalla. Se kun on sellainen palapeli se Vista.
"Ois vaan ihan kiva tietää kuinka suosittu tää Upuntu on jos se on niin hyvä kun väitellään."
Varmaankin Suomessa 1/10:stä kotikoneista.
"Kun puhutaan kielistä, tilanne on vaikea. Kukaan merkittävä taho ei tyrkytä mitään avointa standardia voimalla, kuten Sun javaa, vai olenko väärässä?"
Sun Microsystems ei tyrkytä avointa standardia. Java ei ole standardoitu kieli.
Itse näen kyllä asian niin, että 80-luvulla oli sekä C että Pascal vahvoja. C oli unixeissa vahva, samoin systeemiohjelmoinnissa ja Pascal sitten oli oman aikansa sovelluskieli. Assembler ei kadonnut sillä multimediat tehtiin sillä.
C kuitenkin jyräsi Pascalin 80-luvun loppuun mennessä ja joku -89..-91 oli tavallaan C:n kulta-aikaa.
90-luvulla sitten tulu tietotekniikkaan wintel aikakausi ja Visual basicista tuli suosittu työkaku kaikkiin korporaatiosoftiin. C kypsyi myös vähitellen ja tuli myös Java. Vuodesta -98 eteenpäin sitten C ja Java oli kypsyneet ja keränneet suosiota ja Visual basicin suosio kääntyi laskuun kun Java alkoi syrjäyttä tätä. C taas alkoi tässä vaiheessa korvata suurelta osin C:tä lähes kokonaan nopeutta vaativista sovellusohjelmista. Asssembleria käytettiin vielä 90-luvun puolivälissä paljon aikakriittisissä kohdissa, mutta tästä eteenpäin se melkein katosi ja assembleria ei ole tämän jälkeen oikein löytänyt muualta kuin jostain videokodekeista.
Tällä vuosikymmenellä sitten ohjelmointikielten käyttä hyytyi pitkäksi aikaa tuohon C :n ja Javaan. Javan kehitys kun alkoi jo 90-luvun alussa niin se oli jo kypsynyt matureksi kaian aikaa sitten joten C# on ollut vasta muutaman vuoden mielenkiintoinen uusi kieli Javan ja C rinnalla ja on alkanut saavuttaa sitten vähitellen suosiota. C kieli sitten käytänössä vakiintui "aikojen alussa" standardikieleksi sinne kirjastoihin ja käyttöjärjestelmien ohjelmointiin. Se tuskin väistyy sieltä alhaalta pois ikuisuuksiin.
Oletettavasti seuraavan vuosikymmenen juttu on joku funktionaalinen rinnakkaisohjelmointikieli.
"1. C :n korvaajana D, joka antaa kaiken sen minkä C , mutta korjaa sen vikoja, siis hieman kuin C# javan vikoja. Mutta sillä ei ole vahvaa tukea, joten se etenee hitaasti."
D:tä ei ole standardoitu ja kieli myös elää paljon joten se lienee suurin este.- Trendi-pelle
Groovy taitaa olla näppärämpi kuin Scala Java-alustalle, koska on tyypitys on dynaaminen.
http://groovy.codehaus.org/
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h603649- 443605
Jos vedetään mutkat suoraksi?
Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar1062831Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv512559Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia
Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.541973Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska151629Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p211539- 321493
Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1061317- 1801251