Hyvä ystäväni pyysi minua kummiksi pian syntyvälle lapselleen josta olen hyvin otettu. En ole ennen miettinyt asiaa sen tarkemmin että mitä kummin kuuluu oikeesti tehdä. Koitin hakea netistäkin tietoo mutta jopa kirkon sivuilla oli aivan aivan pieni juttu asiasta.
Tottakai haluan hoitaa lasta, nähdä hänen kehittyvän, ostella lahoja mutta mitä muuta minun kuuluisi tehdä? Eli jos joku voisi kertoa mitä kummeus oikein on?
Kiitos!
Tottakai haluan hoitaa lasta, nähdä hänen kehittyvän, ostella lahoja mutta mitä muuta minun kuuluisi tehdä? Eli jos joku voisi kertoa mitä kummeus oikein on?
Kiitos!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kummi tukee vanhempia lapsen kristillisessä kasvatuksessa. Itse olen kummilapsiani pyytänyt mukaani seurakunnan lastentapahtumiin, ostanut lahjaksi kristillisiä kirjoja, tilannut heille kristillisiä lasten- ja nuortenlehtiä sekä rukoillut heidän puolestaan. Lisäksi olen ostanut niitä perinteisiä joulu- ja synttärilahjoja (pelejä, paitoja, leluja...).
kui kummiudesta tuli tuollainen kristillisten "juttu", kummit valittiin huolehtimaan lapsista jos vanhemmille tapahtuu jotain,esim. onnettomuus.. tuossa tapauksessa kummit huolehtivat kummilapsistaan..
suoraan sanottuna uskon tuohon enemmän kui et kummit auttaisivat kasvattamaan lapsia kristinuskoon..
on kristillistä alkuperää. Siitä ei ole tullut mikään kristillisten juttu, vaan se on alkuperältään sellainen, ja kummien alunperäinen tehtävä on ollut nimenomaan lapsen kristillisen kasvatuksen tukeminen.
Tämä nykyinen käsitys vain lapselle läheisestä aikuisesta ilman uskonnollista merkitystä on todellakin vasta nyttemmin tullutta ja ns. maallistunut muoto kummiuden perinteestä.
Kannattaa keskustella kummilapsen vanhempien kanssa siitä, mitä he odottavat kummilta. Ala kuitenkaan suostu kovin tiukkoihin sääntöihin. Eli ei mitään sopimusta siitä, kuinka usein vähintään pitäisi tavata.
Kummilla ei ole mitään juridisia velvollisuuksia eikä oikeuksia kummilapseen nähden. Eli sinua ei voida viedä oikeuteen siitä että laiminlyöt kumminvelvollisuuksia. Tietysti jos menet lapsenvahdiksi, sinulla on samat velvollisuudet kuin kenellä tahansa lapsenvahdilla.
Ja muista: Lahjojen ostaminen kummilapselle ei ole kummin velvollisuus vaan kummin oikeus. ;)
Kannattaa todella kysyä sitä lapsen vanhemmilta. Ja kyllä sekin tietty vaikuttaa (tai ainakin voi vaikuttaa) että kuulutko kirkkoon, kuuluuko ystäväsi kirkkoon ja jos kuuluu niin millaisia uskovaisia olette. Mun kummilapsella on 3 kummitätiä ja kaikille on jaettu omat tehtävät. 2 on enemmän sen kristillisen puolen hoitajia ja minä taas sain tehtäväksi (kirkkoon kuulumattomana/en uskovaisena) olla läsnä lapsen elämässä muilla tavoin. Jokaisella perheellä on omat tapansa ja toiveensa.
Vaan on ne joskus tärkeitä ne lapsenkin toiveet.
Olin joskus isolla työllä ja väkertämisellä tehnyt alaluokilla olevalle
kummipojalleni joululahjaksi kuviovillapaidan.
Poika veti minut varovasti syrjään ja kuiskasi:
- Sovitaanko niin, että äiti ostaa nämä pehmeät paketit
ja sinä jotakin muuta...
olen itse hyvin nuori kummi ja rakastan pikkuisia kummilapsiani, jotka ovat vielä vauvoja. itse olen 16v. en epäröinyt hetkeäkään kun minua pyydettiin kummiksi, otin tehtävän ilolla vastaan. mielestäni tärkeintä kummiudessa on luoda lapselle tursvallisuuden tuntua, hänellä on joku jolle puhua ja kertoa.kummi välittää ja rakastaa, antaa läheisyytta,on kiinnostunut.on hienoa jos kummi tarjoutuu hoitamaan lasta sillointällöin,vanhemmat pääsevät tuulettumaan, kummin luona on aina kyläpaikka vapaana. se on sitä kummeutta mielestäni. jouluna ja synttärinä tietysti muistettava! :)
Jokos olet aloittanut kummilastesi "kristillisen kasvattamisen", kuten kummilupauksessasi lupasit?
Kummiudella ei ole Suomen lain edessä minkäänlaista sitovaa tai velvoittavaa merkitystä. Kummiutta ei edes mainita lakikirjoissa.
Kummiuden ainoa sisältö on kirkollinen: kirkko nykyisten määräysten mukaisesti vaatii kastettavalle lapselle kaksi kummia, joiden tulee olla kirkon jäseniä. Tällä tavalla kirkko pitää kiinni maksavista jäsenistään.
Itse erosin kirkosta ja olen sen tähden päässyt pyytämättä irti useasta lähisukulaisen lapsen kummiudesta. Sukulaisille ei tarvitse selittää kieltäytymistään, kun kieltämisen suorittaa pappi.
"Itse erosin kirkosta ja olen sen tähden päässyt pyytämättä irti useasta lähisukulaisen lapsen kummiudesta. Sukulaisille ei tarvitse selittää kieltäytymistään, kun kieltämisen suorittaa pappi."
Kummiutta ei voi perua, vaikka kirkosta eroaakin. Itse erosin viime vuoden puolella kirkosta ja tutkin asiaa tuolloin, ja vastaukseksi sain juuri tuon, ettei kirkosta eroaminen tarkoita ettei ole enää kummi kummilapselle.
Minusta itsestäni on mukavaa olla kummi. En koe sitä mitenkään velvoitteena.
ei taida virallisesti kyllä lahjojen ostelu kuulua??
Se ei ole oikeus eikä velvollisuus. Kummeudessa pitäisi
olla ihan muista jutuista kysymys. Liikaa painottuu
nuo lahjat - unohtakaa ne ja viettäkää aina lahjan antamisen
sijasta aina kaksinkertainen aika lapsien kanssa!
sanoit!!! Lahjat on sellaisia mitä muut voi hyvin
hoidella ja niitä tulee usein aivan liika esim jouluna.
Kaikkein tärkein on viettää lapsen kanssa
aikaa ja tutustua toisiinsa. Itse ostan kyllä synttärilahjan mutta
omiin jouluperinteisiin ei kuulu joululahjojen anto, joten
niitä en hanki kellekään. Kummilapsi perheineen ei ole
koskaan muistanut minua mitenkään. Väärin! - sain ekana vuotena
yhden valokuvan.
Meilläpäin kummeudesta keskusteltaessa,
kummit (yleensä ei alle 30v kummeja) kertoo
minkälaisia ajatuksia heillä on kummeudesta.
Ne voi mennä vähän ristiin sitten vanhempien
ajatuksien kanssa :-)
Itse esim en ole ottanut kummilapsia "hoitoon",
koska se ei kummin "velvollisuuksiin tai oikeuksiin" minusta
kuulu. Ystäväni taas puolestaan lahjoittelee kummilapsilleen
jouluisin pari kolme "hoitokertaa" kuponkimuodossa.
Laittaapa niihin vielä jopa "Voimassa ...... saakka", joten ne on
kanssa käytettävä. Vaikka en itse lahjoja annakaan, se on mielstäni
kuitenkin hyvä lahja, koska se mahdollistaa samalla lapsen kanssa
olemisen ja on lahja myös samalla vanhemmille.