Ruuan hinta
Suomessa tuetaan rikkaita maataloustuottajia 1.9 miljardin tukiaisilla vuodessa. Tukiaisia tulee 200 eri tukimuodosta. Näitä tukimuotoja ovat (eläimen puhtaanapitotuki puuttuu listalta)
Starttirahaa voi saada noin 527-670 euroa kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan, siitä maksetaan vero ja se on ainoa alkavan yrittäjän tukimuoto. Kovin on vaatimaton maatalousyrittäjän tukiaisiin verrattuna.
Mutta näin me tuemme maatalousyrittäjiä. Tukimuotoja on erittäin runsaasti.
1140 Peltokasvien tuki (cap)
1150 Valkuaiskasvipalkkio
1160 Energiakasvituki
1170 Tilatuki
1180 Peltokasvien tuotantopalkkio
1200 Tasaustuki
1210 Modulaation lisämäärä
1310 Sonnipalkkio
1315 Härkäpalkkio
1320 Emolehmäpalkkio
1325 Emolehmien tuotantopalkkio
1330 Uuhipalkkio
1360 Teurastuspalkkio
1365 Urosp. teur.nautojen ja teur.hiehojen tuot.palkkio
1370 Laajaperäistämispalkkio
1380 Maitopalkkio
1410 Luonnonhaittakorvaus (lfa)
1420 Luonnonhaittakorvaus LFA 2007-2013
1460 Ahvenanmaan luonnonhaittakorvaus (LFA) ohjelmakausi 2000-2006
1470 Ahvenanmaan luonnonhaittakorvaus (LFA) 2007-2013
1500 Ympäristötuen perustuki
1520 Ympäristötuki,kasvinviljelytila
1530 Ympäristötuki,kotieläintila
1540 Ympäristötuki kasvinviljelytila 2007-2013
1545 Ympäristötuki kotieläintila 2007-2013
1560 Ahvenanmaan perustuki 2000-2006
1570 Ympäristötuki, kasvinviljelytila 2007-2013
1575 Ympäristötuki, kotieläintila 2007-2013
1610 Pohjoinen kotieläintuki
1620 Yleinen hehtaarituki
1625 Pohjoinen hehtaarituki
1630 Nuorten viljelijöiden tuki, c-alue
1710 Kasvinviljelyn kansallinen tuki (141)
1720 Etelä-Suomen eläintuki
1730 Ympäristötuen kansallinen lisäosa
1735 Ympäristötuen kansallinen lisäosa Ahvenanmaa
1740 LFA:n kansallinen lisäosa
1741 LFA:n kansallinen lisäosa 2007-2013
1745 LFA:n kansallinen lisäosa Ahvenanmaa
1746 LFA:n kansallinen lisäosa Ahvenanmaa 2007-2013
1750 Sokerijuurikkaan kansallinen tuki
1930 Hirvieläinvahinkokorvaus
1950 Satovahinkokorvaus
1951 Satovahinkokorvaus/talvituhot
1960 Tulvavahinkokorvaus
1970 Perunantuotannon kansall.tuki
1980 Petoeläinvahinkokorvaus
1990 Tilaneuvontatuki
2010 Suojav.per. ja hoidon tuki /5v.
2011 Suojav.per. ja hoidon tuki /10v.
2012 Kosteikon ja laskeutumisaltaan tuki 5 v.
2013 Kosteikon ja laskeutumisaltaan tuki 10 v.
2014 Säätösalaojituksen tuki
2015 Säätökastelun tuki
2017 Tehostetun peltojen kalkituksen tuki
2019 Maiseman kehitt. ja hoidon tuki/ 5 v.
2020 Maiseman kehitt. ja hoidon tuki/ 10 v.
2021 Luonnon monimuot. edistämisen tuki/ 5v.
2022 Luonnon monimuot. edistämisen tuki/ 10v.
2023 Perinnebiotoopin hoidon tuki
2024 Luonnonmukaisen tuotannon tuki
2025 Lannankäytön tehostamisen tuki
2026 Pohjavesialueiden peltoviljelyn tuki
2027 Alkuperäisrotujen kasvattamisen tuki
2028 Alkuperäiskasvien viljelyn tuki
2030 Suojavyöhykkeen perust & hoito 5v 2007-
2031 Suojavyöhykkeen perust & hoito 10v 2007-
2036 Luonnon ja maiseman monimuot 5v 2007-
2037 Luonnon ja maiseman monimuot 10v 2007-
2038 Perinnebiotooppi 2007-
2040 Luonnonmukainen tuotanto 2007-
2043 Alkuperäisrotujen kasvattaminen 2007-
2101 YTJ:n vanhat maksut
2102 YTJ vanhat erityistuet ohjelmakaudella 2000-2006 tavoite 1 -alueella
2110 Suojavyöhykkeen perustamisen ja hoidon tuki
2121 Kosteikon perustamisen ja hoidon tuki
2122 Laskeutusaltaan perustamisen ja hoidon tuki
2133 Luonnon monimuotoisuuden edistämisen tuki/5 v.
2134 Luonnon monimuotoisuuden edistämisen tuki/20 v.
2135 Maiseman kehittämisen ja hoidon tuki/20 v.
2182 Koulutustuki Ei viljelijätuki
2191 Ahv. Ymp.tuen erityistuki luonnonlaitumille
2192 Ahv. Ymp.tuen erityistuki luonnonlaitumen ennallistamiselle
2193 Ahv. Ymp.tuen erityistuki luonnonniityn niittämiselle
2194 Ahv. Ymp.tuen erityistuki lehdesniityn käytölle
2195 Ahv. Ymp.tuen erityistuki lehdesniityn ennallistam.
2197 Ahv. Ymp.tuen erityistuki alkuperäisroduille
2201 Pellon metsitys
2220 Tulonmenetyskorvaus
2230 Metsityksenhoitopalkkio
2315 Kuitupellavan ja -hampun jalostajatuki
2330 Kuivatun rehun tuotantotuki Ei viljelijätuki
2340 EU-tuki rehu- ja nurmikasv. sertif. siemenelle
2351 Perunatärkkelyksen tasausmaksu
2352 Tehtaille maksettava perunatärkkelyspalkkio Ei viljelijätuki
2371 Hedelmä- ja vihannesmarkkinaorganisaatioiden tuki Ei viljelijätuki
2373 Hunajatuotannon ja -markkinoinnin kehittäminen Ei viljelijätuki
2407 Pohjoinen kasvihuonetuki
2408 Etelä-Suomen kasvihuonetuki
2420 Mehiläistuotannon tuki
2430 Porotalouden tuki
2450 Kans. tuot.tuki Suomessa vilj. viljan siemenelle
2452 Kansallinen hehtaariperusteinen siementuki
2465 Markkinoinnin ja tuotannon kehittäminen, luomukeittiökeskus Ei viljelijätuki
2466 Hunajan menekinedistäminen
2467 Maataloustuotteiden menekinedistäminen Ei viljelijätuki
2470 Puutarhatuotteiden varastointituki
2473 Maidon kuljetustuki Ei viljelijätuki
2475 Puutarhatuott. varast.tuki, pohj.tuki C-alue
2477 Korvaus maataloustukiteht. Ahvenanmaan kunnille Ei viljelijätuki
2495 Metsämarjojen ja sienten varastointituki Ei viljelijätuki
2515 Peruskuivatusavustus Keltaisella merkityt on investointi ja maaseututukia, joita ei makseta vuosittain vaan investoinnin tai hankkeen toteutusvuonna.
2516 Tilanpidon aloittaminen (3700) Tällä ohjelmakaudella sama hakija ei voi saada yli tukea enempää kuin 840 000 euron suuruiseen investointiin. Maksimi kokonaistuki voi olla esim. miljoonan investoinnissa: 840 000 / 2 = 420 000 €.
2520 Maatalousyrittajien opintoraha
2786 Maidon tuotantotuki, pohjoinen tuki
2788 Maidon tuotantotuki, meijerimaito
2789 Maidon tuotantotuki, suoramyynti
3171 Porotal./luont. tilanpidon aloitt: maan hank.
3181 Tilanpidon aloittaminen maanhankinta 30 000
3186 Tilanpidon aloittaminen: lisätuki
3191 Tilanpidon aloittaminen: maan hankinta
3201 Lypsykarjanavetan rakentaminen
3206 Lypsykarjanavetan rakentaminen, lisätuki
3211 Lihakarjanavetan rakentaminen
3216 Jalostusnautojen hankinta
3221 Sikalan rakentaminen
3226 Lihakarjanavetan rakentaminen, lisätuki
3231 Kanalan rakentaminen
3236 Turkistarhojen siirto
3241 Siipikarjatalouden rakentamisinvestoinnit
3246 Turkistarhatalouden rakentamisinvestoinnit
3251 Lampolan ja vuohinavetan rakentaminen
3256 Lammastalouden muut investoinnit
3270 Tuotantorakennusten rakentaminen
3271 Tuotantorakennusten rakentaminen
3281 Hevostalouden rakentamisinvestoinnit
3286 Muut hevostalouden investoinnit
3296 Lampolan ja vuohinavetan rakentaminen, lisätuki
3301 Puutarhatalouden rakentamisinvestoinnit
3306 Muut puutarhatalouden investoinnit
3350 Ympäristönsuojeluinvestointi
3351 Ympäristönsuojelulliset rakentamisinvestoinnit
3361 Muut ympäristönsuojeluinvestoinnit
3371 Perusparannukset / maanrakentaminen
3376 Vesihuoltoinvestoinnit
3381 Eläinten hyvinv./hygieniaa kosk.rak.inv.
3386 Muut eläinten hyvinv./hyg. kosk.rak.inv.
3391 Irtaimiston hankinta
3396 Eläinten hyvinvointia /hygieniaa kosk. rakent.investoinnit: lisätuki
3431 Perinneympäristön vaal.liitt. rak.invest.
3441 Maatalousyritysten kehittämistuki
3446 Yritystoiminnan käynnistystuki, yrittäjän oma palkka
3456 Työympäristön parantamiseen liittyvät inv.
3466 Muut työympäristön parantamiseen liittyvät inv.
3501 Porotalouden rakentamisinvestoinnit
3511 Muut porotalouden investoinnit
3540 Kolttalain mukaisen asuinrakennusinvestoinnit
3546 Kolttalain mukainen käynnistysavustus
3550 Muut kolttalain mukaisen investoinnit
3700 Tilanpidon aloittaminen (EU)
3701 Tilanpidon aloittaminen: maan hankinta (EU)
3706 Porotal. ja luontaiselink. tilanpidon aloitt: maan hankinta (EU)
3711 Lypsykarjanavetan rakentaminen (EU)
3731 Tilanpidon aloittaminen: maanhankinta 30 000
3741 Lampolan rakentaminen (EU)
3751 Ympäristönsuojelulliset rak.investoinnit (EU)
3761 Lihakarjanavetan rakentaminen (EU)
3771 Sikalan rakentaminen (EU)
3821 Paliskuntien rakentamisinvestoinnit
3826 Muut paliskuntien investoinnit
3910 Luopumistuki
3930 Nuorten vilj. aloitustuki 2000-06, Ahvenanmaa
4010 Maatilainvestoinnit, alueel. maaseutuohj.
4011 Koulutus, alueel. maaseutuohj.
4013 Lomitus- ja tilanhoitopalvelujen per., alueel. maaseutuohj.
4014 Maatilainvestoinnit, alueel. maaseutuohj.
4015 Muut metsätaloustoimenpiteet, alueel. maaseutuohj. Vihreällä on merkitty Manner-Suomen kehittämisohjelman 2007-2013 mukaiset hanketuet. Uuden ohjelmakauden tukia on voinut hakea 2007, mutta niitä ei ole myönnetty 2007.
4016 Toimintojen monipuol., alueel. maaseutuohj. Vanhan ohjelmakauden haku on ollut suljettuna 2007, mutta aiemmin (2006) haettuja tukia on myönnetty ja maksettu 2007.
4017 Matkailu- ja käsityöläiselink. kann., alueel. maaseutuohj.
4018 Elinkeinojen ja väestön peruspalv., alueel. maaseutuohj.
4019 Kylien kunn. ja kehitt. sekä maaseutuperi.suoj. ja säil., alueel. maas
4030 Maatilainvestionnit, Tav. 1, Itä-Suomi Investointituki
4031 Koulutus, Tav. 1, Itä-Suomi
4032 Muut metsätal.toim.piteet, Tav. 1, Itä-Suomi
4033 Lomitus- ja tilanh.palv.perust. Tav. 1, Itä-Suomi
4034 Laaduk.maatal.tuotteiden kaupan pitäm. Tav. 1, Itä-Suomi
4035 Maas. elinkein.&väestön peruspalv. Tav. 1, Itä-Suomi
4036 Kylien kunnost.&keh sekä maaseutuper. säil. Tav. 1, Itä-Suomi
4037 Toimint.monipuolist. maatal.&sitä lähellä olev. Tav. 1, Itä-Suomi
4038 Maatalouden keh. liittyvien perusrak. keh¶nt. Tav. 1, Itä-Suomi
4039 Matkailu- ja käsityöläiselink. kannust. Tav. 1, Itä-Suomi
4040 Käyttösuunnitelma (MMM) Tav. 1, Itä-Suomi
4041 Käyttösuunnitelma (TE-keskus)) Tav. 1, Itä-Suomi
4050 Matkailu- ja käsit.elink. kannust., Tav. 1, Pohjois-Suomi
4051 Maatilainvestoinnit, Tav. 1, Pohjois-Suomi Investointituki
4052 Koulutus, Tav. 1, Pohjois-Suomi
4053 Muut metsätaloustoim.piteet, Tav. 1, Pohjois-Suomi
4054 Lomitus-& tilanhoitopalv. perust., Tav. 1, Pohjois-Suomi
4055 Laaduk. maatal.tuott. kaupan pitäm., Tav. 1, Pohjois-Suomi
4056 Maaseud. elinkeinojen&väestön peruspalv., Tav. 1, Pohjois-Suomi
4057 Kylien kunnostam.&kehit. sekä maaseutuper., Tav. 1, Pohjois-Suomi
4058 Toimintojen monipuol. maatal. ja sitä läh., Tav. 1, Pohjois-Suomi
4059 Maatal. keh. liittyvien perusrak. keh ja par, Tav. 1, Pohjois-Suomi
4060 Käyttösuunnitelma (MMM), Tav. 1, Pohjois-Suomi
4061 Käyttösuunnitelma (TE-keskus), Tav. 1, Pohjois-Suomi
4100 LEADER /A. Investoinnit/TL1
4101 LEADER /B. Kehittäminen/TL1
4102 LEADER /C. Osaaminen/TL1
4103 LEADER /D.Paik.toimintaryhmien hallinto
4105 LEADER /A. Investoinnit/TL2
4106 LEADER /B. Kehittäminen/TL2
4107 LEADER /C. Osaaminen/TL2
4108 LEADER /Tekninen apu/MMM
4109 LEADER /Tekninen apu/TEK
4152 INTERREG/E-Suomi/Asiantuntemus ja osaaminen
4157 INTERREG/Ka-Suomi/Ympäristön tilan parantaminen
4158 INTERREG/Ka-Suomi/PK-yritystoiminnan lis. ja par.
4161 INTERREG/Karjala/Yritysten Venäjän yhteistyön lis.
4162 INTERREG/Karjala/Yritysten Venäjä-yhteistyön edell.lis.
4163 INTERREG/Karjala/Raja-alueyhteistyö
4167 INTERREG/Saaristomeri/Elinkeinoelämän kehittäminen
4169 INTERREG/Merenkurkku/Osaaminen ja markkinat
4170 INTERREG/Merenkurkku/Yhteiset arvot
4171 INTERREG/P-Kalotti/Logistinen, tuotantotek. ja liiketal. yhteistyö
4177 INTERREG/Pohj/Kolarctic/tuotannollinen yhteistyö ja yritysverk.
4178 INTERREG/Pohj/Kolarctic/tutkimus- ja kehittämistoiminta
4179 INTERREG/Pohj/Kolarctic/Informaatioteknologia ja tiedonvälitys
4187 INTERREG-B/Pohj Peri/FI/luonto ja kest.käyttö
4189 INTERREG-B/Pohj Peri/FI/aluesuunnittelu
4201 POMO /Investoinnit/TL1
4202 POMO /Kehittäminen/TL1
4203 POMO /Paikallisten toimintaryhmien hallinto/TL1
4205 POMO /Kehittäminen/TL2
4521 Monimuotoisten maaseutuelinkeinojen kehittäminen
4524 Kylien ja maaseutumatkailun kehittäminen
4531 Koulutusrakent. kehitt. ja osaamisen lisääminens
4642 Maaseudun kehittämispaketti,monipuolist., 3.10 2)
4741 Maa- ja metsätaloustuotteiden arvon lisääminen
4745 Tal. toim. laajent. maatalouden ulkopuolelle
4747 Matkailuelinkeinon kehittäminen
4762 Tekninen apu
4934 Käyttösuunnitelma (TE-keskus)
4938 Käyttösuunnitelma (TE-keskus)
4941 (MMM), kansal. ALMA
4950 ELMA, Maatilainvestoinnit Investointituki
4951 ELMA, Koulutus
4952 ELMA, Lomituspalvelu
4953 ELMA, Maatilainvestoinnit Investointituki
4954 ELMA, Metsätal. toimenpit.
4955 ELMA, Toim. monipuolist.
4956 ELMA, Käsit. elink. kannust.
4957 ELMA, Maas. elinkeik. peruspalv.
4958 ELMA, Kylien kunnostaminen
4959 LEADER , käyttös./TE-kesk.kansall.
5110 Jalosteet
5120 HeVi
5213 Siipikarja
5214 Kananmunat
5220 Maito
5232 Sokeri
6110 Koulumaito-ohjelma
6130 Markkinavoi
6150 Rehumaito
6200 Tuki yhteisön vähäosaisille
6311 Yksityinen varastointi / voi
6312 Yksityinen varastointi / juusto
6410 Sokerin tuotantotuki
6420 Tärkkelystuet
6610 Menekin edistäminen / maito
6631 Menekin edistäminen / kaura
6650 Menekin edistäminen / rypsiöljy
6660 Menekin edistäminen / siipikarja
6670 Menekin edistäminen / hunaja
6910 Muonitusvarastojen täsmäytys
9020 Vakuudet
9030 Rahoituskorj. ja sakkomaksut
Kun maataloustukiaisista, 1.9 miljardia vuodessa, 60 % on kansallista tukea ymmärtänet miksi elintarvikkeet ovat niin kalliita.
Maataloustukiaiset maksetaan kahteen kertaan:
1) suorana tukena maatalousyrittäjille (200 erilaista tukea)
2) elintarvikkeiden hinnoissa. Suomalaiset elintarvikkeet ovat Eu-maiden kalleimpia.
Yksimielisiä Suomessa ollaan siitä, että elintarvikkeiden hinta on niin korkea, että kansalaisilla ei ole varaa ostaa tuoreita suomalaisia elintarvikkeita.
Paradoksi on se, että ne jotka kerjäävät leipäjonoissa vanhentunutta ruokaa, maksavat myös maataloustukiaisia. Sosiaalietuudet ovat Suomessa verotettuja. Eläkeläiset ja yksinhuoltajat maksavat veroja... Työttömät maksavat veroja...
Perusturvan taso on surkea ja huono.
Hallitus olisi voinut tehdä paljonkin nykyisenkaltaisen laman elvyttämiseksi ja ehkäpä myös estämiseksi.
Nykyisen hallituksen aloittaessa Suomessa oli noususuhdanne. Noususuhdanteen aikana varaudutaan ja vahvistutaan.
Mutta hallitus aloitti voimakkaasti omien intressiryhmiensä edunvalvonnan.
- ökyrikkaiden 0-verotus
- sosialiturvan karsiminen
- yksityistäminen
- yritysten myynti ulkomaiseen omistukseen nopeiden voittojen ja johdon optiomiljoonien vuoksi
- perusturvan jäädyttäminen 500 euroon
Hallituksen virheellisen talouspolitiikan seurausta on jättilama - ei pelkästään globaalisaation tai muiden maiden syytä.
Kirjoitit myös eläkkeistä. Eläkkeet ovat kovasti verotettuja, koska eläkeläiset eivät saa palkkatulovähennystä. Kansaneläke 500 euroa kuukaudessa ei riitä eläkeläisten menoihin, lääkkeisiin, ruokaan ja asumiseen. Eläkeläiset ovatkin suurin ryhmä köyhistä Suomessa.
Suomessa ei ole eläkekattoa eikä eläkepalkkakattoa kuten muissa EU-maissa. Näin eläkeläisten tuloeriarvoisuus Suomessa on erittäin suuri. Ylisuuria eläkkeitä saavat aikanaan ylisuuria palkkoja nauttineet:
Tässäpä eräitä (parhaita irtisanojia):
- UPM-kymmene, Jussi Pesonen
palkka 1.923.557 euroa
- Metso, Jorma Eloranta
palkka 2.327.693 euroa
- Outokumpu, Juha rantanen
palkka 1.971.740 euroa
- Stora Enso, Jouko Karvinen
palkka vähintään 804.000 euroa
- Rautaruukki, Sakari Tamminen
palkka 2.635.681 euroa
Herrat ovat eläkeiässä, tuskinpa heitä kiinnostaa yritysten innovaatiot ja visiot tulevaisuudessa. Näyttää kiinnostavan enemmän oma palkka ja optiot. Heidän eläkkeensä tulevat olemaan jättisuuria! Valitettavasti.
Montako suunnitteluinsinööriä, kielitaitoista myyntitykkiä tai ammattimiestä johtajan palkalla olisi saatu yritykseen? Laskepa siitä.
Opiskele Sinä vaan. Vaikka se tuntuu ehkä nyt tässä tilanteessa toivottamalta. Ellet opiskele, et varmasti saa minkäänlaista työtä - ehkä siivousta - elleivät saa perustettua Sata-komitean suunnittelemaa orjapankkia tai tuotua siivoojia Virosta. Viroa uhkaa jättisuuri työttömyys - samoin kuin Suomessa.
Maatalouden tuet
10
995
Vastaukset
- löytänyt jostain
kerran tukilistan, niin tee kululaskelmat ja mieti paljonko hommassa on pääomaa kiinni. Sen jälkeen rupeet miettiin minkä takia maatilojen määrä on vähentynyt, vähentynyt ja vähentynyt =) Harva sitä pystyy tekemään päätoimisesti. Voit myös koittaa etsiä viljojen hinnat, verrata niitä kauppojen hintoihin, ja arvioida paljonko vaikuttaisi jälleenmyyntihintoihin jos viljan hinta tuplaantuisi.
- leivän
jälleenmyyntihintoihin*
- Kummasteleva.
Mikä maatalousyrittäjä on? Muiden yrittäjien ja työntekijöiden on pärjättävä omilla töillään. Maajussithan elätetään toisten varroilla. Ei heillä ole huolta huomisesta, mutta jatkuvasti itketään ja ruikutetaan. Lisää pitäisi ilmaista rahaa saada. Vaikka sen eteen tarvitsee todella vähän tehdä.
- Lapin heppu
Kyllä sen huomaa että kateus edelleen voittaa kiimankin.
Kysynkin näiltä valittajilta että kun hommassa ei teidän mielestä tarvi juuri mitään tehdä, voitto on maksimaalista ja riskiä bisneksessä ei ole.
Kysynkin että oletteko edelleen noin helvetin hölmöjä että viette lottokupongin kioskille ettekä ala maatalousyrittäjiksi?- Lapin retku
tulla asiattomuuksia, kukaan ei väitä että helpolla tulisi toimeentulo maataloudesta.
yritin saada tietoa miten nuo eri tuet vaikuttavat elintarvikkeiden hintaan? kun ei ne ainakaan alenna sitä, suomessa on maailman korkeimpia elintarvikkeiden hintoja verrattuna tulotasoon (tavalliset ihmiset). - Lapin heppu
Lapin retku kirjoitti:
tulla asiattomuuksia, kukaan ei väitä että helpolla tulisi toimeentulo maataloudesta.
yritin saada tietoa miten nuo eri tuet vaikuttavat elintarvikkeiden hintaan? kun ei ne ainakaan alenna sitä, suomessa on maailman korkeimpia elintarvikkeiden hintoja verrattuna tulotasoon (tavalliset ihmiset).Siis eihän ruoka kallista Suomessa ole. Päinvastoin.
Toki jos on niin laqiska ettei halua valmistaa itse ruokaansa ns perunelintarvikkeista niin se on kalliimpaa. Tietenkin. Ainahan toisella teetetty työ on kallimpaa kuin itse omalla vaivalla korvattu.
Jos teet leivän itse niin hinta per leipä tulee aivan mitättömäksi. Aika tarkasti 70 senttiä per leipä. Ja kaupan leivät näyttävät pyörivän tuossa 2.5-3 euron kantturoilla.
Kalaahan saa Suomesta mistä tahansa järviltä ja merestä. Eikä tarvi kummoisia välineitä ruokakalassa pysyäkseen.
Sian voi ostaa vaikka puolikkaan pakkaseen ja ottaa sieltä kun tarvii.
Marjoja ja sieniä voi poimia ihan niin paljon kuin jaksaa.
Eli kysymys on mielestäni pikemminkin siitä kuinka täysin uusavuttomat ruuan laittamiseen joko osaamattomuuttaan tai laiskuuttaan kielteisesti suhtautuvat ihmiset haluaisivat hinnoitella ruokansa.
Ehkä heidänkin tulisi muuttaa suhtautumistaan ja siirtyä jalosteista itse tehtyyn ruokaan. Tai sitten tajuta että jalostusasteen nosto maksaa. - Lapin retku
Lapin heppu kirjoitti:
Siis eihän ruoka kallista Suomessa ole. Päinvastoin.
Toki jos on niin laqiska ettei halua valmistaa itse ruokaansa ns perunelintarvikkeista niin se on kalliimpaa. Tietenkin. Ainahan toisella teetetty työ on kallimpaa kuin itse omalla vaivalla korvattu.
Jos teet leivän itse niin hinta per leipä tulee aivan mitättömäksi. Aika tarkasti 70 senttiä per leipä. Ja kaupan leivät näyttävät pyörivän tuossa 2.5-3 euron kantturoilla.
Kalaahan saa Suomesta mistä tahansa järviltä ja merestä. Eikä tarvi kummoisia välineitä ruokakalassa pysyäkseen.
Sian voi ostaa vaikka puolikkaan pakkaseen ja ottaa sieltä kun tarvii.
Marjoja ja sieniä voi poimia ihan niin paljon kuin jaksaa.
Eli kysymys on mielestäni pikemminkin siitä kuinka täysin uusavuttomat ruuan laittamiseen joko osaamattomuuttaan tai laiskuuttaan kielteisesti suhtautuvat ihmiset haluaisivat hinnoitella ruokansa.
Ehkä heidänkin tulisi muuttaa suhtautumistaan ja siirtyä jalosteista itse tehtyyn ruokaan. Tai sitten tajuta että jalostusasteen nosto maksaa.ei tule kysymykseenkään suurimmalla osaa suomalaisia. missä ihmeessä elät ja asut? jossain luontaiselinkeinotilalla varmaan..jos ajatellaan vaikka tuota kalastusta niin ei se niin vain onnistu esim pk-seudulla, tarvitaan bensaa kulkemiseen lähimmälle vesistölle josta saa syömäkelpoista kalaa..
leipomista ei tavallinen työntekijä yksinkertaisesti voi ajatellakkaan, on yksinkertaisesti veto pois kun tulee töistä. ota huomioon että duunarit pk-seudulla joutuvat lopulta sinutkin elättämään..vaikka nyt satunnaisesti olisitkin jossain tukityöpaikassa.. - Lapin heppu
Lapin retku kirjoitti:
ei tule kysymykseenkään suurimmalla osaa suomalaisia. missä ihmeessä elät ja asut? jossain luontaiselinkeinotilalla varmaan..jos ajatellaan vaikka tuota kalastusta niin ei se niin vain onnistu esim pk-seudulla, tarvitaan bensaa kulkemiseen lähimmälle vesistölle josta saa syömäkelpoista kalaa..
leipomista ei tavallinen työntekijä yksinkertaisesti voi ajatellakkaan, on yksinkertaisesti veto pois kun tulee töistä. ota huomioon että duunarit pk-seudulla joutuvat lopulta sinutkin elättämään..vaikka nyt satunnaisesti olisitkin jossain tukityöpaikassa..Siinä se ero nyt tulee. Eli on niinsanotusti ahkeria ihmisiä joilla viitseliäisyys tai kunto ei lopu edes työpäivän jälkeen. Sitten on, tämä on siis minun suustani, laiskoja paskoja jotka töllöttävät telkkaria sohvalla jne...
Tottakai aina löytyy erilaisia syitä ihmisiltä jotka tuntevat itsensä saamattomiksi ja sen varjolla milloin mihinkin syyhyn vedoten karttavat vaivan näkemistä.
Perinteellinen ja yksinkertainen syy on tietenkin että veto pois työpäivän jälkeen yms. Helppo ratkaista, kerron sen sinullekin. Ota itseäsi niskasta kiinni ja hanki parempi kunto! Ei se riitä ainakaan minulle syyksi ettei jaksa. Onhan näitä valittavia laiskoja paskoja ollut maailman sivu. Onneksi ennen vanhaan luonto hoiti ne omalla tavallaan. - jhkklkjhgl
Lapin heppu kirjoitti:
Siinä se ero nyt tulee. Eli on niinsanotusti ahkeria ihmisiä joilla viitseliäisyys tai kunto ei lopu edes työpäivän jälkeen. Sitten on, tämä on siis minun suustani, laiskoja paskoja jotka töllöttävät telkkaria sohvalla jne...
Tottakai aina löytyy erilaisia syitä ihmisiltä jotka tuntevat itsensä saamattomiksi ja sen varjolla milloin mihinkin syyhyn vedoten karttavat vaivan näkemistä.
Perinteellinen ja yksinkertainen syy on tietenkin että veto pois työpäivän jälkeen yms. Helppo ratkaista, kerron sen sinullekin. Ota itseäsi niskasta kiinni ja hanki parempi kunto! Ei se riitä ainakaan minulle syyksi ettei jaksa. Onhan näitä valittavia laiskoja paskoja ollut maailman sivu. Onneksi ennen vanhaan luonto hoiti ne omalla tavallaan.olet pahasti turtunu itsekeskeinen pummi
- puuttua hiukan
Lapin heppu kirjoitti:
Siinä se ero nyt tulee. Eli on niinsanotusti ahkeria ihmisiä joilla viitseliäisyys tai kunto ei lopu edes työpäivän jälkeen. Sitten on, tämä on siis minun suustani, laiskoja paskoja jotka töllöttävät telkkaria sohvalla jne...
Tottakai aina löytyy erilaisia syitä ihmisiltä jotka tuntevat itsensä saamattomiksi ja sen varjolla milloin mihinkin syyhyn vedoten karttavat vaivan näkemistä.
Perinteellinen ja yksinkertainen syy on tietenkin että veto pois työpäivän jälkeen yms. Helppo ratkaista, kerron sen sinullekin. Ota itseäsi niskasta kiinni ja hanki parempi kunto! Ei se riitä ainakaan minulle syyksi ettei jaksa. Onhan näitä valittavia laiskoja paskoja ollut maailman sivu. Onneksi ennen vanhaan luonto hoiti ne omalla tavallaan.tähän keskusteluun. Lapin heppu on tietysti pääosin oikeassa. Tietenkään jokainen ei ehdi työpäivän jälkeen kalaan, mutta uusavuttomuus on selkein syy vollottaa elintarvikkeiden hinnoista. Ja töllön tuijottajat ovat tosian laiska sakki, joka ei juuri sääliä kaipaa.
Ja vihreällä palstalla kun ollaan, niin huomattakoon, että vihreä kateus kasvaa kaupungeissa ja näkyy viljelijöiden arvostelemisessa.
No, joo, asun kyllä itsekin pääkaupungissa, mutta arvostan ruuan tuottajia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1016299
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h814859Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv1013122Epäily: Räppäri yritti tappaa vauvansa.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/epaily-mies-yritti-tappaa-vauvansa/9300728 Tämä on erittäin järkyttävä teko täysin p302952Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska262175Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1191566Mikseivät suomalaiset kuluta? istutaan vaan säästötilirahojen päällä..
...Ihan haluamalla halutaan että maa menee konkurssiin? Ihan käsittämätöntä, ennätymäärät säästöjä sekä konkursseja sam3371131Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?921130Jos oikeasti haluat vielä
Tee mitä miehen täytyy tehdä ja lähesty rohkeasti 📞 laita vaikka viestiä vielä kerran 😚1311046- 48824