SEITSEMÄN AJATUSTA

-Vuonna 1992 yli 90 prosenttia peruskoulun kolmannen ja neljännen luokan oppilaiden vanhemmista kannatti pakollisten kielten määrän vähentämistä

-Valittujen Palojen vuonna 2000 teettämän tutkimuksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista haluaa luopua pakollisesta ruotsin opiskelusta

- Civics-tutkimuksessa vuonna 2000 suomenkielisten koulujen nuorista 67 prosenttia kannatti ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoistamista

-Suomalaisten suhtautumista ruotsin kielen opiskelun pakollisuuteen on mitattu useita kertoja. Kaikissa mielipidemittauksissa selvä enemmistö vastaajista on aina toivonut ruotsin kielen vapaaehtoistamista koululaitoksessa. Suomalaisuuden liiton Taloustutkimus Oy:llä vuosina 1990–2003 teettämien kyselytutkimusten mukaan 66–72 prosenttia suomalaisista vastustaa ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta tai kannattaa sen vapaaehtoistamista

-Folktingetin tutkimuksessa vuonna 1997 ruotsin pakolliseen opetukseen suhtautuivat kielteisimmin korkeakoulututkinnon suorittaneet

-Helsingin Sanomien vuonna 2001 kansanedustajille tekemän mielipidetiedustelun mukaan 50 prosenttia vastusti pakkoruotsia, 46 prosenttia kannatti ja 4 prosenttia ei ottanut kantaa.

-Talouselämä-lehden haastattelututkimuksessa, jossa kysyttiin 40 Suomen suurimpiin kuuluvan yrityksen henkilöstöjohtajien näkemyksiä työvoiman riittävyydestä ja johdon sekä asiantuntijoiden osaamistarpeista, ruotsia pidettiin kolmanneksi tärkeimpänä kielenä englannin ja venäjän jälkeen


Opetushallitus:

Vuonna 2007 Tohmajärven kunta anoi kokeilulupaa opettaa venäjää B-kielenä vaihtoehtona pakkoruotsille. Hanketta perusteltiin venäjän kielen suuremmalla tarpeellisuudella Itä-Suomessa verrattuna ruotsiin. Kokeilu sai laajaa tukea muun muassa Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, yrittäjiltä sekä naapurikunnilta.[38] Opetusministeriö kuitenkin hylkäsi hakemuksen perustellen kielteistä päätöstä sillä, että kummankin kotimaisen kielen osaaminen on tärkeää koko Suomessa. Suomi–Venäjä-Seura vastasi opetusministeriön perusteluun toteamalla venäjän kielen tarpeellisuuden olevan itäisessä Suomessa selvä ruotsiin nähden.


-Eurobarometri 2006:ssa kysyttiin, mitä kahta kieltä lasten tulisi oppia. Suomessa 85 prosenttia vastasi englannin

-Työministeriön tapaustutkimuksessa haastatellut ohjelmistoyritykset mainitsivat pakkoruotsin yhdeksi haitalliseksi kilpailutekijäksi

-Talouselämä-lehden haastattelututkimuksessa, jossa kysyttiin 40 Suomen suurimpiin kuuluvan yrityksen henkilöstöjohtajien näkemyksiä työvoiman riittävyydestä ja johdon sekä asiantuntijoiden osaamistarpeista, ruotsia pidettiin kolmanneksi tärkeimpänä kielenä englannin ja venäjän jälkeen.