-Vuonna 1992 yli 90 prosenttia peruskoulun kolmannen ja neljännen luokan oppilaiden vanhemmista kannatti pakollisten kielten määrän vähentämistä
-Valittujen Palojen vuonna 2000 teettämän tutkimuksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista haluaa luopua pakollisesta ruotsin opiskelusta
- Civics-tutkimuksessa vuonna 2000 suomenkielisten koulujen nuorista 67 prosenttia kannatti ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoistamista
-Suomalaisten suhtautumista ruotsin kielen opiskelun pakollisuuteen on mitattu useita kertoja. Kaikissa mielipidemittauksissa selvä enemmistö vastaajista on aina toivonut ruotsin kielen vapaaehtoistamista koululaitoksessa. Suomalaisuuden liiton Taloustutkimus Oy:llä vuosina 1990–2003 teettämien kyselytutkimusten mukaan 66–72 prosenttia suomalaisista vastustaa ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta tai kannattaa sen vapaaehtoistamista
-Folktingetin tutkimuksessa vuonna 1997 ruotsin pakolliseen opetukseen suhtautuivat kielteisimmin korkeakoulututkinnon suorittaneet
-Helsingin Sanomien vuonna 2001 kansanedustajille tekemän mielipidetiedustelun mukaan 50 prosenttia vastusti pakkoruotsia, 46 prosenttia kannatti ja 4 prosenttia ei ottanut kantaa.
-Talouselämä-lehden haastattelututkimuksessa, jossa kysyttiin 40 Suomen suurimpiin kuuluvan yrityksen henkilöstöjohtajien näkemyksiä työvoiman riittävyydestä ja johdon sekä asiantuntijoiden osaamistarpeista, ruotsia pidettiin kolmanneksi tärkeimpänä kielenä englannin ja venäjän jälkeen
Opetushallitus:
Vuonna 2007 Tohmajärven kunta anoi kokeilulupaa opettaa venäjää B-kielenä vaihtoehtona pakkoruotsille. Hanketta perusteltiin venäjän kielen suuremmalla tarpeellisuudella Itä-Suomessa verrattuna ruotsiin. Kokeilu sai laajaa tukea muun muassa Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, yrittäjiltä sekä naapurikunnilta.[38] Opetusministeriö kuitenkin hylkäsi hakemuksen perustellen kielteistä päätöstä sillä, että kummankin kotimaisen kielen osaaminen on tärkeää koko Suomessa. Suomi–Venäjä-Seura vastasi opetusministeriön perusteluun toteamalla venäjän kielen tarpeellisuuden olevan itäisessä Suomessa selvä ruotsiin nähden.
-Eurobarometri 2006:ssa kysyttiin, mitä kahta kieltä lasten tulisi oppia. Suomessa 85 prosenttia vastasi englannin
-Työministeriön tapaustutkimuksessa haastatellut ohjelmistoyritykset mainitsivat pakkoruotsin yhdeksi haitalliseksi kilpailutekijäksi
-Talouselämä-lehden haastattelututkimuksessa, jossa kysyttiin 40 Suomen suurimpiin kuuluvan yrityksen henkilöstöjohtajien näkemyksiä työvoiman riittävyydestä ja johdon sekä asiantuntijoiden osaamistarpeista, ruotsia pidettiin kolmanneksi tärkeimpänä kielenä englannin ja venäjän jälkeen.
-Valittujen Palojen vuonna 2000 teettämän tutkimuksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista haluaa luopua pakollisesta ruotsin opiskelusta
- Civics-tutkimuksessa vuonna 2000 suomenkielisten koulujen nuorista 67 prosenttia kannatti ruotsin kielen opiskelun vapaaehtoistamista
-Suomalaisten suhtautumista ruotsin kielen opiskelun pakollisuuteen on mitattu useita kertoja. Kaikissa mielipidemittauksissa selvä enemmistö vastaajista on aina toivonut ruotsin kielen vapaaehtoistamista koululaitoksessa. Suomalaisuuden liiton Taloustutkimus Oy:llä vuosina 1990–2003 teettämien kyselytutkimusten mukaan 66–72 prosenttia suomalaisista vastustaa ruotsin kielen opiskelun pakollisuutta tai kannattaa sen vapaaehtoistamista
-Folktingetin tutkimuksessa vuonna 1997 ruotsin pakolliseen opetukseen suhtautuivat kielteisimmin korkeakoulututkinnon suorittaneet
-Helsingin Sanomien vuonna 2001 kansanedustajille tekemän mielipidetiedustelun mukaan 50 prosenttia vastusti pakkoruotsia, 46 prosenttia kannatti ja 4 prosenttia ei ottanut kantaa.
-Talouselämä-lehden haastattelututkimuksessa, jossa kysyttiin 40 Suomen suurimpiin kuuluvan yrityksen henkilöstöjohtajien näkemyksiä työvoiman riittävyydestä ja johdon sekä asiantuntijoiden osaamistarpeista, ruotsia pidettiin kolmanneksi tärkeimpänä kielenä englannin ja venäjän jälkeen
Opetushallitus:
Vuonna 2007 Tohmajärven kunta anoi kokeilulupaa opettaa venäjää B-kielenä vaihtoehtona pakkoruotsille. Hanketta perusteltiin venäjän kielen suuremmalla tarpeellisuudella Itä-Suomessa verrattuna ruotsiin. Kokeilu sai laajaa tukea muun muassa Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta, yrittäjiltä sekä naapurikunnilta.[38] Opetusministeriö kuitenkin hylkäsi hakemuksen perustellen kielteistä päätöstä sillä, että kummankin kotimaisen kielen osaaminen on tärkeää koko Suomessa. Suomi–Venäjä-Seura vastasi opetusministeriön perusteluun toteamalla venäjän kielen tarpeellisuuden olevan itäisessä Suomessa selvä ruotsiin nähden.
-Eurobarometri 2006:ssa kysyttiin, mitä kahta kieltä lasten tulisi oppia. Suomessa 85 prosenttia vastasi englannin
-Työministeriön tapaustutkimuksessa haastatellut ohjelmistoyritykset mainitsivat pakkoruotsin yhdeksi haitalliseksi kilpailutekijäksi
-Talouselämä-lehden haastattelututkimuksessa, jossa kysyttiin 40 Suomen suurimpiin kuuluvan yrityksen henkilöstöjohtajien näkemyksiä työvoiman riittävyydestä ja johdon sekä asiantuntijoiden osaamistarpeista, ruotsia pidettiin kolmanneksi tärkeimpänä kielenä englannin ja venäjän jälkeen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Luultavasti mitään muutosta tilanteeseen ei ole odotettavissa niin kauan kun Rkp istuu hallituksessa. Ensimmäinen tehtävä kansalaisilla onkin vaatia omia poliitikkojaan suoraselkäisyyteen eikä Rkp:lle kyyristelyyn. Sen jälkeen alkaa normaali demokratia toimimaan Suomessakin. Nyt on ihan liian paljon takahuoneissa "kähmimistä" maailman vähiten korruptoituneessa maassa. Rahalla kun on kummallinen voima pieneen ihmiseen. Kaikkihan me olemme vain ihmisiä ja kaikki on mahdollista kunhan vain vastineet ovat sopivan suuruisia.