pahoinvointi ja muut lapset

Uteliaisuudesta kyselen, kuinka te joilla on kovaa pahoinvointia 24h/7 pärjäätte jo olemassa olevien taaperoiden kanssa. Itsellä oli tosi hirveä olo rv 17 tämän esikoisen raskaudessa ja nyt mietimme jo sisarusta. (vaikka tämä esikko on 5kk) Pelottaa vain ajatus yhtä hirveästä olosta... olisin tosi kurjaa seuraa vauvalle, pelkään, että esikoinen jäisi ihan raskauspahoinvoinnin varjoon. Kuitenkin tuo n.4kk on tosi pitkä aika tuon pienen elämässä, jos äippä olisi ihan väsynyt, oksentava ja äreä. Meillä raskaaksi tuleminen ei myöskään ole ollenkaan itsestään selvyys, siksikin haluaisin melko pian antaa uudelle vauvalle mahdollisuuden tulla... mutta pelottaa siis...

On tämä vaikeaa... kertokaa muut kokemuksianne, kuinka menee?
5326
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Meillä taitaa perhe jäädä yksilapsiseksi. KOin niin kovan pahoinvoinnin raskausaikana, että ei siinä voisi lasta hoitaa. Sehän olisi jo kehittyvän lapsen psyykelle pahaksi kun äiti on 3 kk täysin zombie ja vain makaa ja oksentaa. Joku kotiavustaja pitäisi vähintään olla ja lapsen vanhempi eikä pikkuvauva.

Äänestä
  • Kaikki raskaudet eivät ole samanlaisia,eli jos ensimmäisestä oli huonoa oloa ei välttämättä ole toisesta.

    Odotelkaa hetken ja kypsytelkää ajatusta. Toivottavasti teillä on jotain tukiverkostoa joka vooi sitten mahdollisesti auttaa.

    Äänestä

  • Esikoinen oli 2v kun viime kesänä odotin lopäivä , jotta sain jalat hetkeksi ylös. Esikoinen nimittäin lopetti päiväunet 1v iässä. Ei kuitenkaan kannata etukäteen murehtia. Toisaalta aika meni nopeammin kun ei ehdi pyöriä asiat oman navan ympärillä niinkuin ekassa raskaudessa. Jos olisin ollut nuorempi olisin pitänyt pidemmän välin. Nyt tuli kiire ikäni puolesta:) Ja odotus loppuu kyllä aikanaan:)

    Äänestä

itselläni ei ollut niin hirveää pahoinvointia ensimmäisessä odotuksessa, joten en edes osannut ajatella että miten pärjään taaperon kanssa jos pahoinvointi uudessa raskaudessa iskee. no, kävi kuitenkin niin että olen kärsinyt ympäri vuorokautisesta pahoinvoinnista, eikä ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin pärjätä. kyllä sitä on monesti miettinyt että mitä tuli tehtyä, olisiko kannattanut odottaa vielä vähän aikaa. varsinkin, kun ei tuo taapero nuku vielä öitään heräämättä.
jos olisin ollut tätäkin kokemusta rikkaampi, en olisi miettinyt uutta raskautta vielä vähään aikaan, olisin odottanut ainakin siihen asti että lapsi nukkuu yöt heräämättä. on nimittäin todella raskasta ettei pysty päivisin lepäämään ollenkaan, silloinkin kun lapsukainen on päiväunilla, täytyy hoitaa kotityöt jotka on mahdoton hoitaa lapsen hereillä ollessa, ja iltaisinkin kun isä tulee töistä menee hän suoraan rakentamaan, eli siis illatkin on vaan pakko jaksaa. vähintään kerran viikossa "romahdan" ihan totaalisesti kun saan lapsen nukkumaan, en jaksa muuta kun itkeä väsymystä ja huonoa omaa tuntoa siitä että olen viikon aikana tiuskinut taaperolle jostain olemattomasta. nyt onneksi alkaa pikkuhiljaa helpottamaan tämä pahoinvointi ja jaksankin jo enemmän telmiä pojan kanssa. muuta en voi oikeastaan sanoa kun sen, että rankkaa on ollut! ja vaikka olen todellakin aborttia vastaan, on se käynyt muutaman kerran ihan oikeasti mielessä. en osaa millään tapaa nauttia masuasukista ja raskaudesta, ja tuntuu etten ole saanut minkäänlaista tunnesidettä masuasiukkiin, vaikka tunnen jo liikkeitä. se on myös henkisesti todella raskasta, tuntuu että olen huono äiti enkä ansaitse tätä uutta vauvaa. joten kannattaa ainakin miettiä sitä, että olisiko joku joka voisi auttaa lapsen hoidossa ainakin alkuraskauden, jotta saisit itse olla ja levätä. ja voihan tietysti käydä niinkin että toinen raskautesi menee todella lievillä oireilla! eihän sitä koskaan tiedä...

Äänestä
  • että isä menettää pikkulapsiajan menemällä rakentamaan.Mä en olis kyllä tollasessa tilanteessa edes harkinnut toista lasta.
    Kannattais yrittää ottaa taapero kotihommiin mukaan että saisit hetken levätä päiväuniaikaan.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


????? kirjoitti:

Uteliaisuudesta kyselen, kuinka te joilla on kovaa pahoinvointia 24h/7 pärjäätte jo olemassa olevien taaperoiden kanssa. Itsellä oli tosi hirveä olo rv 17 tämän esikoisen raskaudessa ja nyt mietimme jo sisarusta. (vaikka tämä esikko on 5kk) Pelottaa vain ajatus yhtä hirveästä olosta... olisin tosi kurjaa seuraa vauvalle, pelkään, että esikoinen jäisi ihan raskauspahoinvoinnin varjoon. Kuitenkin tuo n.4kk on tosi pitkä aika tuon pienen elämässä, jos äippä olisi ihan väsynyt, oksentava ja äreä. Meillä raskaaksi tuleminen ei myöskään ole ollenkaan itsestään selvyys, siksikin haluaisin melko pian antaa uudelle vauvalle mahdollisuuden tulla... mutta pelottaa siis...

On tämä vaikeaa... kertokaa muut kokemuksianne, kuinka menee?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu