Ruotsinkieliseen lääkikseen pääsee ainoastaan ~30 oppilasta vuodessa. Olen äidinkieleltäni ruotsinkielinen ja haen turun lääkikseen koska sinne on vaan helpompi päästä sisään...
Pisteitä EI voi verrata koska ne muutetaan pisteskaalaan 0-72 PARHAAN tuloksen mukaan (JOKA VAIHTELEE). Procentuaalisesti stadissa sijaitsevaan ruotsinkieliseen lääkikseen on toiseksi vaikein päästä(hesan suomenkielisen jälkeen) jos vertaa montako prosenttia kokeessa olevista pääsee sisään..
Esimerkki: Hesa(swe) 15% Turku 22% (siis moniko pääsee sisään)
-Niille jotka valittaa
Pisteitä EI voi verrata koska ne muutetaan pisteskaalaan 0-72 PARHAAN tuloksen mukaan (JOKA VAIHTELEE). Procentuaalisesti stadissa sijaitsevaan ruotsinkieliseen lääkikseen on toiseksi vaikein päästä(hesan suomenkielisen jälkeen) jos vertaa montako prosenttia kokeessa olevista pääsee sisään..
Esimerkki: Hesa(swe) 15% Turku 22% (siis moniko pääsee sisään)
-Niille jotka valittaa
Vastaukset 11
Vanhimmat
Raakapisteet on mahdollista laskea skaalauskertoimella ja näitä onkin menneisyydessä laskettu. Näin saadaan tietoon varsinaiset kokeesta saadut pisteet ja voidaan verrata Hkiin päässeiden koepisteisiin. Lopputulos: ruotsinkieliselle linjalle pääsee n. 20 koepistettä alemmilla kuin suomenkieliselle puolelle. Mielestäni todella merkittävä ero.
Toisiin lääkiksiin on sitten vaikeampi verrata kun kokeen arvostelu on erilaista.
Kelaa vähän mitä on kirjotettu ja mitä oot vastannu!!!
Ei vissiin olla analysoitu tekstejä vähään aikaan..?
Eip voi verrata, kun ei voi verrata!
Hesan ruotsinkieleinen linja on toisaalta "vitsi", koska todelakin Turussakin kouluuntuu hyviä ruotsia puhuvia lääkäreitä samalla lailla, samassa kiintiössä.
Helsinkiin on vaikea päästä ja suurin syy (kumpaankin linjaan) on hakijamäärät. Prosenttivertaus menee heti mäkeen. Kaikki hakijoista eivät ole hyviä tai lähelläkään pääsyä, mutta heidän osallistuminen kokeeseen laskee sisäänpääsyprosenttia.
Jos osaat tehtävät ja puhut mitä tahansa kieltä, pääset minne vaan.
laskee sisäänpääsyrajaa kyseiselle sukupuolelle:D
Tuli melkein otettua futisjoukkueeni pääsykokeisiin!X)
Totta puhut.
Vastaus "totta puhut " kuuluu siis alkuperäiselle kirjoittajalle nimimerkille
"ku tästä nyt on niin valitet...
Oleellinen kysymys on kuitenkin se, miksi ihmeessä pitää kiintiöitä olla? Senkö takia, että ruotsinkieliset eivät ole yhtä lahjakkaita kuin suomenkieliset (tämä on todettu valtakunnallisissa PISA-kokeissa joista suomenkieliset saavat aina paremmat arvosanat).
Parempi olisi poistaa kyseiset kiintiöt, jotka suosivat tiettyä erityisryhmää ilman syytä. Jos oletetaan, ettei äidinkielellä ole vaikutusta osaamistasoon, pitäisi ruotsinkielisten osuus sisäänpäässeistä vastata heidän osuuttaan hakeneista. Luennot ovat kuitenkin kaikille suomeksi (tai joskus englanniksi).
Missä ovat sairaanhoitajien kielikiintiöt? Tai perushoitajakoulujen kielikiintiöt? Kyse on lähinnä siitä, että tietylle etuoikeutetulle ryhmälle varataan helpompi pääsy korkeakouluihin, joihin on muuten vaikea päästä. Lisäksi täytyy muistaa, että Helsingissä osa professoreista on kiintiöprofessoreita (ei oikeita professoreita), jotka ovat saaneet virkansa kielikiintiöiden perusteella. Nämäkin kiintiöt pitäisi poistaa.
"Oleellinen kysymys on kuitenkin se, miksi ihmeessä pitää kiintiöitä olla? Senkö takia, että ruotsinkieliset eivät ole yhtä lahjakkaita kuin suomenkieliset (tämä on todettu valtakunnallisissa PISA-kokeissa joista suomenkieliset saavat aina paremmat arvosanat)."
Itse asiassa ruotsinkieliset pärjäävät paremmin yo-kirjoituksissa kuin suomenkieliset.
"Missä ovat sairaanhoitajien kielikiintiöt?"
Ruotsinkieliset hakevat ruotsinkielisiin ammattikorkeakouluihin kuten Arcadiaan.
Kuka ottais asiakseen valittaa viralliselle taholle (eduskunnan oikeusasiamies? tiedekunta?) tästä, että ruotsinkieliselle linjalle tarvitaan ruotsin kielitaitotaso 5 (erinomainen), kun taas ulkomaalaisilta vaaditaan suomenkieliselle linjalle vain suomen kielitaitotaso 4 (hyvä).
Eli rautalangasta: Ulkomaalainen, joka puhuu "hyvää", mutta ei "erinomaista" suomea (eikä todnäk yhtään ruotsia) katsotaan päteväksi opiskelemaan suomenkielisellä linjalla lääkäriksi, kun taas suomenkielinen, joka myös puhuu "hyvää" ruotsia ei kelpaa opiskelemaan ruotsinkieliselle linjalle lääkäriksi. Suomenkielisen pitää osata "erinomaista" ruotsia päästäkseen ruotsinieliselle linjalle.
Etenkin, kun ottaa huomioon suurimman osan luennoista olevan suomeksi, tämä on aika räikeää ruotsinkielisen vähemmistön suosimista (halutaan suomenruotsalaisia opiskelijoita sisään, eikä ruotsin kielestä kiinnostuneita / kielellisesti lahjakkaita opiskelijoita - alkuperäisestä äidinkielestä riippumatta).
Ruotsinkielisessä lääkis ei ole sitä varten, että suomenruotsalaisia opiskelijoita haluttaisiin suosia. Se on sitä varten, että saadaan molemmilla kotimaisilla kielillä palvelevia lääkäreitä. Se lähtee tarpeesta.
Ruotsinkieliselle linjalle ei tosiaan vaadita ruotsin puhumista äidinkielenä vaan sitä pitää oikeasti osata hyvin. Yliopistojen ruotsin kielen kokeista pääsee kyllä läpi "ruotsin kielestä kiinnostuneita" ja "kielellisesti lahjakkaita opiskelijoita". Olisiko se parempi, jos ihan hyvin kouluruotsin lukenut saisi opiskelupaikan ruotsinkieliseltä linjalta? Luulen, että siitä tulisi helposti kakkosvaihtoehto. Jos sisäänpääsy suomenkieliseltä linjalta jäisi esim. pisteen päähän, voisi kokeilla ruotsinkielistä linjaa vuoden.
Suomenkielisellä linjalla ei tarvitse niinkään pohtia, oppiiko opiskelija käyttämään suomea lääkärin työssä. Hän kommunikoi ja opiskelee suomeksi jatkuvasti ja elää suomalaisessa yhteiskunnassa vuosikaudet. Suomenkielisen lääkiksen käyneenä on valmiudet käyttää suomen kieltä töissä.
Ruotsinkielinen lääkis herättää paljon keskustelua ja tuntuu, että joskus unohdetaan se, että puhutaan oikeasti koko maan tasolla 30 opiskelijasta vuosittain. Suomessa on joka tapauksessa esim. ruotsinkielisiä vanhuksia, jotka tarvitsevat lääkäripalveluja, oli kiintiötä tai ei.
Kiintiöt pois, suomenkielinen koe ja parhaat sisään.