Huostaanotetun lapsen huolto
Huoltajan asema lapsen edunvalvojana ja lapsen huoltajana säilyy ennallaan huostaanotosta huolimatta. Huoltajalla on edelleen oikeus käyttää lapsen puolesta puhevaltaa kaikissa lapsen omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa asioissa ja esimerkiksi nostaa varoja lapsen pankkitililtä.
Lapsen huoltajilla on oikeus päättää lapsen uskontokunnasta samassa laajuudessa kuin ennen huostaanottoa. Myös lapsen nimestä päättäminen kuuluu yksinomaan lapsen huoltajille. Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä ei ole myöskään oikeutta käyttää puhevaltaa huostaanotetun lapsen kansallisuutta koskevassa asiassa.
Huostassapidon aikana toimielimellä on oikeus päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta. Toimielimellä on myös oikeus käyttää puhevaltaa huostaan otetun lapsen passia koskevassa asiassa.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on pyrittävä sopimaan lapsen, vanhempien ja huoltajien kanssa lapsen asioista. Asiakassuunnitelmaneuvottelut on osaltaan tarkoitettu tällaisista asioista keskustelua ja sopimista varten. Onkin aina erikseen arvioitava, missä laajuudessa huoltoa voidaan toteuttaa ilman huoltajien suostumusta. Ratkaisevaa on, miten huostaanotto voidaan lapsen edun mukaisella tavalla toteuttaa.
Lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää sitoo yhteistoimintavelvollisuus. Hänen on tiedotettava ratkaisuista, jotka vaikuttavat oleellisesti lapsen elämään. Tiedotusvelvollisuutta korostetaan myös sosiaalihuollon asiakaslaissa, jonka mukaan sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan.
Tilanteissa, joissa lapsi on ollut useita vuosia sijoitettuna perheeseen perhehoitoon, perhehoitajat voidaan vanhempien suostumuksella ja oikeuden päätöksellä määrätä lapsen oheishuoltajiksi ja määrätä samalla huoltajien tehtävien jaosta. Lapsen huolto voidaan myös siirtää kokonaan perhehoitajille. Toimielimen on tehtävä asiaa koskeva hakemus käräjäoikeudelle.
Käräjäoikeuden tekemä ratkaisu ei välttämättä ole lopullinen, vaan vanhemmilla on edelleen tilanteen muuttuessa oikeus vaatia lapsen huoltoa takaisin itselleen.
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/huostaanotto/valmistelu/lapsenhuolto/
Huoltajan asema lapsen edunvalvojana ja lapsen huoltajana säilyy ennallaan huostaanotosta huolimatta. Huoltajalla on edelleen oikeus käyttää lapsen puolesta puhevaltaa kaikissa lapsen omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa asioissa ja esimerkiksi nostaa varoja lapsen pankkitililtä.
Lapsen huoltajilla on oikeus päättää lapsen uskontokunnasta samassa laajuudessa kuin ennen huostaanottoa. Myös lapsen nimestä päättäminen kuuluu yksinomaan lapsen huoltajille. Sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä ei ole myöskään oikeutta käyttää puhevaltaa huostaanotetun lapsen kansallisuutta koskevassa asiassa.
Huostassapidon aikana toimielimellä on oikeus päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta. Toimielimellä on myös oikeus käyttää puhevaltaa huostaan otetun lapsen passia koskevassa asiassa.
Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on pyrittävä sopimaan lapsen, vanhempien ja huoltajien kanssa lapsen asioista. Asiakassuunnitelmaneuvottelut on osaltaan tarkoitettu tällaisista asioista keskustelua ja sopimista varten. Onkin aina erikseen arvioitava, missä laajuudessa huoltoa voidaan toteuttaa ilman huoltajien suostumusta. Ratkaisevaa on, miten huostaanotto voidaan lapsen edun mukaisella tavalla toteuttaa.
Lapsen asioista vastaavaa sosiaalityöntekijää sitoo yhteistoimintavelvollisuus. Hänen on tiedotettava ratkaisuista, jotka vaikuttavat oleellisesti lapsen elämään. Tiedotusvelvollisuutta korostetaan myös sosiaalihuollon asiakaslaissa, jonka mukaan sosiaalihuollon henkilöstön on selvitettävä asiakkaalle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan.
Tilanteissa, joissa lapsi on ollut useita vuosia sijoitettuna perheeseen perhehoitoon, perhehoitajat voidaan vanhempien suostumuksella ja oikeuden päätöksellä määrätä lapsen oheishuoltajiksi ja määrätä samalla huoltajien tehtävien jaosta. Lapsen huolto voidaan myös siirtää kokonaan perhehoitajille. Toimielimen on tehtävä asiaa koskeva hakemus käräjäoikeudelle.
Käräjäoikeuden tekemä ratkaisu ei välttämättä ole lopullinen, vaan vanhemmilla on edelleen tilanteen muuttuessa oikeus vaatia lapsen huoltoa takaisin itselleen.
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasikirja/tyoprosessi/huostaanotto/valmistelu/lapsenhuolto/
Vastaukset 4
Vanhimmat
>esimerkiksi nostaa varoja lapsen pankkitililtä.<
Ja niitä surullisenkuuluisia tapauksia on ollut vuosien varrella, jolloin vanhemmat ovat käyttäneet oikeuttaan ja tyhjentäneet lapsen pankkitilin kokonaan....omiin tarpeisiinsa.
Ei tosin meidän kohdalla, meillä on kummallekin lapselle oma tili minun nimissäni johon kerätään rahaa tulevaisuutta varten ja josta lapset saavat itse nostaa rahaa, kunhan ovat tarpeeksi vanhoja.
"Ja niitä surullisenkuuluisia tapauksia on ollut vuosien varrella,jolloin vanhemmat ovat käyttäneet oikeuttaan ja tyhjentäneet lapsen pankkitilin kokonaan....omiin tarpeisiinsa."
Koska meidänkin tapauksessa lapsilla on kaikilla oma tili ja he saavat nostaa itse rahansa kun ovat tarpeeksi vanhoja! Minä en hyväksy sitä että kukaan vanhempi kajoaa lasten omiin tiliin.. muutoin kuin laittamalla lapsen tiliin rahaa säästöön nimenomaan tulevaisuutta varten.
antamalla oikeudella viranomaiset tyhjentävät vanhempien pankkitilin. Ja vaikka myöhemmin oikeudessa lapsi määrättäisiin palautettavaksi, ei rahoja kyllä palauteta.
Ei meilläkään lapsen nimissä oleviin säästöihin ja talletuksiin päästy, koska sentään sen verran oikeudenmukaisuutta sossuilla oli, että lapsen ei tarvinnut itse maksaa omaa laitonta huostaansa.
Työskentely vanhempien ja läheisten kanssa
Vanhemmille on selvitettävä huostaanottoon johtaneet syyt ja perustelut. Huostaanottoprosessissa on tärkeää pitää perhe ajan tasalla tapahtumista. On pyrittävä saavuttamaan vanhempien ja läheisten luottamus, mikä saattaa olla vaikeaa ainakin tahdonvastaisessa huostaanotossa. Voimakkaat tunteet ovat pinnalla ja ristiriidat yleisiä. Yhteisymmärrykseen pääseminen on monasti vaikeaa.
Huostaanottoa valmisteltaessa ja jo ennen siihen ryhtymistä asiakkaana olevan perheen on koko ajan tiedettävä vaihtoehdot ja niiden seuraamukset, jotka ovat mahdollisia asiassa. Kun perhe on tietoinen, miten työskentely etenee ja perheen jäsenillä on mahdollisuus aina tarvittaessa tuoda asioihin omia näkemyksiään tai ehdotuksiaan, ei yllätyksiä pääse syntymään.
Voimavarakeskeinen ajattelu ja ratkaisukeskeisyys ovat suositeltuja vaihtoehtoja perinteiselle ongelmalähtöiselle lähestymistavalle. Työskentelyn keskeisiä tavoitteita on nähdä asiat ja ongelmat voimavaroina ja päästä eroon toimintatavasta, joka päättyy helposti eri osapuolten syyttelyyn ja ahdistuneisuuteen.
Vanhempien täytyy kokea, että heidän mielipiteensä on aidosti otettu vastaan ja että he ovat tulleet ymmärretyiksi, jotta todellinen yhteistyö pääsee alkuun.Vanhempien kokemus siitä, että heidän näkemyksensä on huomioitu, luo edellytyksiä hyvään dialogiin huostaanottotilanteessa. Tahdonvastaiset toimetkaan eivät välttämättä tuhoa hyvää asiakassuhdetta, jos siihen sisältyy asiakkaan arvostamista.
Aiheesta lisää:
http://www.sosiaaliportti.fi/fi-FI/lastensuojelunkasiki rja/tyoprosessi/huostaanotto/tyoskentely/vanhempienkans sa/