-70 ja -80-lukujen taitteessa Lieksa-Nurmes tien varressa noin 10 km ennen Viekiä oli muistaakseni Vaaralahden Kartano-niminen yritys.Kävin siinä muutaman kerran kahvilla ja jossain koulutustilaisuudessa.Paikka jäi mieleen vauhdikkaasta vetäjästä ja silloin vielä suht.uudesta "värkistä" videonauhurista,johon olin kyllä törmännyt jo muutama vuosi aiemmin Keski-Savossa.
Mitä paikalle nykyään kuuluu?
Toinen "vauhdikas paikka" oli baari Viekissä.Jäi mieleen kun kerran kahville mennessä oven avattuani jukeboxista kuului täysillä Juicen "Ei elämästä selviä hengissä" ja meno oli hyvin yhteensopivaa musiikin kanssa.
Mitä paikalle nykyään kuuluu?
Toinen "vauhdikas paikka" oli baari Viekissä.Jäi mieleen kun kerran kahville mennessä oven avattuani jukeboxista kuului täysillä Juicen "Ei elämästä selviä hengissä" ja meno oli hyvin yhteensopivaa musiikin kanssa.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Valitettavasti kartano lopetti ajat sitten ja baari paloi.
Liikemies ystäväni soitti aikoinaan Vaaralahden kartanon pitäjälle. En muista hänen nimeään nyt. Olivaat jutelleet puhelimessa niitä näitä, kun yht'äkkiä kartanon isäntä oli sanonut että "odotappas vähän". Puhelimesta oli hetken päästä kuulunut kauheaa mäiskintää ja kolinaa. Isäntä palasi puhelimeen ja sanoi: "Et kyllä usko, mutta oli suurin rotta mitä olen täällä koskaan tavannut"
Lieksan lukion abit olivat kartanossa kevättalvella -88, sen jälkeen toiminta kartanossa taisi hyytyä?
Niilo Tunttunen?
Eipä ole pitkään aikaan kartanolla ollut toimintaa...baarin jälkeen toimi jonkinlaisena juoppohullujen parantolana vähän aikaa. Sen jälkeen vaihtunut monta kertaa omistajalta toiselle. Nytten omistajana eteläsuomalainen satunnainen kävijä. On koko rakennus melko ränsistyneessä kunnossa.
joo niilo "popu" tunttunen eli ukkini :D rauha hänen sielulleen
Vaaralahden Kartano oli aikanaan ykköspaikkoja. Siellä oli tunnelmaa ja Niilo -isäntä touhusi tohkeissaan pulskana miehenä liivi päällä ja sanat hänellä aina hallussa..Hyviä oli tanssi-ja diskoiltoja..Ja kansakoulunkin kävin aikoinaan tuossa rakennuksessa..Surullista vaan, että rakennus on päässyt ränsistymään autiona..Siinä voisi olla hyvänlaatuista hirttä, jos olis mahdollista purkaa pois...Olisin valmis ostamaan purettuna koko rakennuksen..Ja Niilon sielulle rauha, hän teki elämäntyönsä hyvin..
Semmoisia miehiä tämä kylä kaipaisi!
Sellaista olen kuullut että vaaralahden kartano olisi rakennettu samoilla piirustuksilla kuin jeron koulu kolilla. Aikalailla samannäköisiä ovatkin kyllä ulkoapäin.
Jeron koulu on rakennettu yi 50 vuotta aikaisemmin, eikä ole samoilla piirustuksilla.
Molemmat rakennettu 1948-1950
80-luku ja lieksa.
Kyllä oli elämä kivaa ja vauhdikasta teininä.
Kaiholla muistelen.
jep kyllä on 80-lukua ikävä
Minähi yritin kerran yöppyy siellä vaen ei onnistanna.
Talo oli tyhjä ja joku nuori mies laitto lakanoita pyykkinarulle kuivammaan kun oli kaikki olleet kerralla pesussa.
tulin sitten Lieksan keskustan lähelle Partalanmäen seutuville.
Olin semmosessa talossa yötä jonka isännällä oli hehtaari raparperia kasvamassa.
Nimmee en muista. Hiän oli joku muatilamatkailun pitäjiä.
Olikos Vuaralahella aekonnaan Ervastija joesta muistan Väenön ja Tapanin.
En oo ihan varma oliko just Vuaralahttee, vaen vähä väekkyy mielessä niinkun olisi ollu.
Mitä sinä Ervasteista tiedät. Olisi kiva kuulla, ei millään pahalla.
No minä vain tunsin heitä ja monet kerrat keskusteltiin.
Oltiin joskus samoissa paikoissa noiden mainittujen Ervastien kanssa.
Kunnon miehiä olivat.
Merilän talo. Omistaja silloin Vilho Turunen.
Ainakin oli sanonta, lyhyt kuin Ervastin pojan kiitos. Mutta se taisi olla Enon Ervasteja.
Siellä käytiin vuosina 1979-80. Disco iltoja perjantaisin ja tanssi illat lauantaisin. Keskaria vain sai juodakseen silloin siellä. Kauniita tyttöjä oli tansseissa ja bussi kuljetus talon puolesta lieksasta. Kahvikortti systeemi oli käytössä ja maksoi 13 markkaa. Monta muistoa jäi sieltä...
Käytiin tanssimassa kartanolla.Antsun baarissa kaljalla
Nyt on tuo ns. kartano rakennus huonossa hapessa, kuka omistanee sen? Saattaapi olla rakennus jo läpilaho tapaus.
Homopaikla
Vaaralahden Kartano (ent.koulu) on hirsirakenteinen. Setäni oli ollut rakennustöissä koulua tekemässä joskus 1949-50 lukujen kieppeillä. Kävin kansakoulun siellä v.1964-1970. Muistelen, että siinä koulurakennuksessa olisi ollut tiilikatto? Naapurissa oli Alavan Hiltusen talo, josta koululle tuli maitoa sankolla, ja siitä se kauhalla ammennettiin punaisiin emalimukeihin kullekin oppilaalle. Leipää ei silloinen kouluateria sisältänyt, vaan piti olla omat eväspalaset mukana. Oppilasmäärä väheni 60-luvun lopulla taisi olla enää 27 oppilasta. Siitäpä seurasi koulun toiminnan lakkautus ja oppilaiden siirto Jamalin kouluun.....
Opettele vajakki kirjoittamaan. Olet tosiaan vain apukoulun käynyt. Ja senkin jouduit keskeyttämään.
Älykääpiö et osaa edes kirjoittaa.
Siinä mitään koulua ollut, vaan rakennus tehtiin homojen virkistyspaikaksi 1920- luvulla. Reippaammin illan päätteeksi homot eksyi metsään ja eivät koskaan palanneet. Huhujen mukaan loukkaavat Ruotsiin ja 1950 luvulla rakennus paloi jonka jälkeen tuo nykyinen rakennettiin. Minä olin molemmissa rakennusprojekteissa hirsimiehenä. Makoilin joulukuusen alla eli vedin hirsiä.
Oi niitä aikoja
Haista "homo". Olet asiallisten keskustelujen sotkija!! Painu h-vettiin ja pysy siellä.
Joo ei tämä homo muuhun pystykkään kun häiriköintiin
Tosiaankin nämä homo, homolespo ovat vain mielenterveyspotilaita.
Eipä kovin kiinnosta kirjoitella ihan mielenkiintoisista aiheista, koska hetikin tulee homo-lespo-homo-lespo -kommentit. Toivoisin näille ääliöille psykiatrista hoitoa, etteivät ole sotkemassa asiallisia keskusteluja !!!!!!!!
Muistaako kukaan kun kuoreita kauhattiin Lieksan kosken rannalla?
Kyllä jo aikaisemmin liipottiin. Minäkin 60luvun alussa.
Lipottiin ja kyllä ainakin 80-luvulla.
Minäkin lipitin viikonlopulla olutta.
Lieksassa puhuttiin, että kuoreita kauhattiin, ei niitä liipottu tai lipitty.
Juuri näin, kauhattiin, eikä mitään muuta.
Kyllä ainakin -60 luvulla sanottiin että lähdetään siikoja liippoamaan siikasuolle siikakoskelle, en ole kauhomisesta ennen kuullut kuin uimareiden keskuudessa, kun lähtivät uimaan eli kauhomaan.
Ei Lieksassa sanottu uintia kauhomiseksi. Kuoreita kauhattiin.
Kylläpä myös uinnin selostajat puhuvat kauhomisesta.
LIEKSASSA EI UINTIA SANOTTU KAUHOMISEKSI. Yritä ymmärtää!