Raskaudesta kertominen myöhään

no mulla on ylipainoa niin paljon että olen melko varma ettei raskaus hirveästi tossa vaiheessa näy. Tai siis ainakaan se ei erotu muun läskin keskeltä...

hmmm.. kirjoitti:

no mulla on ylipainoa niin paljon että olen melko varma ettei raskaus hirveästi tossa vaiheessa näy. Tai siis ainakaan se ei erotu muun läskin keskeltä...

Hei, pakko oli tähän sen verran sanoa, että itsellä on tuota ylipainoa ja ihan kiitettävästi, itse ajattelin ettei tuota masua kukaan huomaa ennen kuin vasta ihan lopussa.
Kappas vaan, rv 14 alko jo näkyä, vaikka taaksepäin kallellaan oleva kohtu ja siitäkin tutut sanonut et ei pitäis niin hyvin näkyä..
Mutta yksilöllistähän se masun kasvaminen ja näkyminen on.
Ja loppu peleissä asia on teidän, missä vaiheessa kenellekin kerrot. Itselle oli helpointa kertoa asiasta heti, ettei tarvii kierrellä ja kaarrella.
ja ekana kerrottii tuleville mummoille, sit sisaruksille..ja np-ultran jälkeen viestitin lopuille tutuille ja ystäville uutisen.

Vanhemmille ja muutamalla lähimmälle ystävälle kerrottiin joulun tietämissä, tällä viikolla 21 viikko ja rakenneultra - ja nyt asiasta on sitten puhuttu jo julkisemminkin.
Ei ole oikeaa tai väärää tapaa, jokainen tekee, niinkuin itse parhaaksi näkee.

On todella harmi että ajattelet tulevasta(?) lapsestasi noin, vammaisuus on rikkaus, ei mikään rasite.
Tuollaiset ihmiset niin pinnalliset pikkusieluiset ääliöt eivät saisi lapsia tähän maailmaan edes tehdä!!
Minä rakastan tulevaa lastani aivan sama onko se terve vai vammainen.
Olisipa maailma tylsä paikka jos kaikki ihmiset olisivat samasta muotista veistetty.
Oletko ikinä tavanut yhtään kehitysvammaista? Epäilempä.
Luonto hoitaa elinkelvottomat pois, jos lapsi on tarkoitettu syntyväksi se syntyy vaikka olisikin erikoislapsi.. Ihminen ei saisi tähän puuttua.

goio kirjoitti:

On todella harmi että ajattelet tulevasta(?) lapsestasi noin, vammaisuus on rikkaus, ei mikään rasite.
Tuollaiset ihmiset niin pinnalliset pikkusieluiset ääliöt eivät saisi lapsia tähän maailmaan edes tehdä!!
Minä rakastan tulevaa lastani aivan sama onko se terve vai vammainen.
Olisipa maailma tylsä paikka jos kaikki ihmiset olisivat samasta muotista veistetty.
Oletko ikinä tavanut yhtään kehitysvammaista? Epäilempä.
Luonto hoitaa elinkelvottomat pois, jos lapsi on tarkoitettu syntyväksi se syntyy vaikka olisikin erikoislapsi.. Ihminen ei saisi tähän puuttua.

Lue lisää

Et taida itsekään olla kovin kypsä kun nimittelet toista kirjoittajaa pikkusieluiseksi ääliöksi. Nämä asiat ovat jokaisen henkilökohtaisesti päätettävissä. Itse en tiedä mitä tekisin, jos selviäisi että sikiö on vammainen. On kuitenkin turha kuitata vammaisuus kommentilla "erilaisuus on rikkaus, ei rasite". Realistisesti ajatellen vammaisuus on rasite. Sillä tavalla rasite, että vammaisen lapsen kanssa voi olla todella raskasta ja hän vaatii erityishuomiota todennäköisesti koko elämänsä ajan. Vammainen lapsi ei ehkä koskaan muuta pois kotoa ja vanhemmat ovat hänessä siis ihan eri tavalla kiinni koko loppuelämänsä. Kaikki vanhemmat eivät jaksa/halua kokea sellaista. On lisäksi ihan realistista sekin, että vammainen lapsi on suunnaton rasite parisuhteelle, paljon suurempi kuin normaali lapsi. Toki joskus se voi entisestään vahvistaa parisuhdetta, mutta on turha väittää, etteikö vastoinkäymisiä vammaisen lapsen takia olisi todennäköisesti enemmän kuin terveen lapsen kanssa. Nämä kaikki seikat eivät tietenkään tarkoita, etteikö vammainen lapsi olisi vanhemmilleen ihan yhtä rakas kuin tervekin ja tärkeä ihminen siinä missä muutkin. Kaikki vain eivät silti uskalla/jaksa ottaa vammaista lasta vastaan. On turha alkaa riehua asiasta, joka ei todellakaan ole mustavalkoinen vaikka sinä sen niin näetkin.

goio kirjoitti:

On todella harmi että ajattelet tulevasta(?) lapsestasi noin, vammaisuus on rikkaus, ei mikään rasite.
Tuollaiset ihmiset niin pinnalliset pikkusieluiset ääliöt eivät saisi lapsia tähän maailmaan edes tehdä!!
Minä rakastan tulevaa lastani aivan sama onko se terve vai vammainen.
Olisipa maailma tylsä paikka jos kaikki ihmiset olisivat samasta muotista veistetty.
Oletko ikinä tavanut yhtään kehitysvammaista? Epäilempä.
Luonto hoitaa elinkelvottomat pois, jos lapsi on tarkoitettu syntyväksi se syntyy vaikka olisikin erikoislapsi.. Ihminen ei saisi tähän puuttua.

Lue lisää

hoida elinkelvottomia "ajoissa" pois, vaan joskus erittäin, erittäin pahasti vammautunut lapsi selviää syntymään asti vain kuollakseen syntymän jälkeen pois. Onko pakko antaa lapsen kärsiä yhtään ylimääräistä? Mielestäni joissakin tapauksissa raskauden keskeyttäminen on itse asiassa erittäin epäitsekäs teko.

Joskus myös saatetaan huomata niinkin paha poikkeama, että lapsella ei esim. ole aivoja tai muuten tiedetään etukäteen, että kohdunulkoisesta elämästä ei tulisi mitään. Pitääkö silloinkin odottaa, että lapsi ensin syntyy ja sitten katsoa synnytyksen jälkeen lapsen kuolemaa vierestä?

Pahasti vammainen lapsi kärsii itsekin (en nyt puhu mistään down-lapsista, vaan pahemmin vammaisista) ja tämän lisäksi esimerkiksi jo olemassa olevat tai tulevat sisarukset tulevat kärsimään. Kyllä välillä on pakko ajatella muutakin kuin vain itseään, esimerkiksi omia lapsiaan. Raskauden keskeyttäminen ei todellakaan aina ole itsekäs teko, vaan päinvastoin.

Ja lisättäköön vielä, että itse en tekisi raskauden keskeytystä, ellen olisi aivan varma, että lapsi olisi todella vammainen ja tulisi kärsimään. Kuitenkin tämä on jokaisen oma ja lainsäädännön asettamissa rajoissa tehtävä valinta. Toisten valintoja voi kunnioittaa, vaikkei itse valitsisi samoin.

Ihan lopuksi haluaisin vielä tiedustella, oletko koskaan nähnyt/hoitanut oikeasti vaikeavammaisia lapsia? Nähnyt, kuinka 15-vuotiaalle syötetään letkuilla ravinteita ja vaihdetaan vaippoja tai avannepussia tms. En tarkoita niitä vammaisia, joita näkee vaikkapa kaupungilla, heillä on asiat hyvin moniin muihin verrattuna. Itse olen hoitoalalla, ja voin kertoa, että monella vaikeasti vammaisella ja heidän kaikilla lähiomaisillaan on erittäin raskas elämä. Jos tämä olisi vältettävissä raskauden keskeytyksellä, niin paljolta säästyttäisiin.

goio kirjoitti:

On todella harmi että ajattelet tulevasta(?) lapsestasi noin, vammaisuus on rikkaus, ei mikään rasite.
Tuollaiset ihmiset niin pinnalliset pikkusieluiset ääliöt eivät saisi lapsia tähän maailmaan edes tehdä!!
Minä rakastan tulevaa lastani aivan sama onko se terve vai vammainen.
Olisipa maailma tylsä paikka jos kaikki ihmiset olisivat samasta muotista veistetty.
Oletko ikinä tavanut yhtään kehitysvammaista? Epäilempä.
Luonto hoitaa elinkelvottomat pois, jos lapsi on tarkoitettu syntyväksi se syntyy vaikka olisikin erikoislapsi.. Ihminen ei saisi tähän puuttua.

Lue lisää

edelliseen. Kirjoitit näin: "Luonto hoitaa elinkelvottomat pois, jos lapsi on tarkoitettu syntyväksi se syntyy vaikka olisikin erikoislapsi.. Ihminen ei saisi tähän puuttua."

Jos mielestäsi ihminen ei saa asiaan näin päin puuttua, niin kai olet sitten myöskin sitä mieltä, että esimerkiksi keskoslasta tai liian aikaisin maailmaan syntymässä olevaa vauvaa ei saa mitenkään "keinotekoisesti" auttaa? Jos et ole, niin on aika tekopyhää sanoa, että ihminen ei saa puuttua luonnon valintoihin, paitsi silloin kun se juuri itselle sattuisi sopimaan.

kiitos vastauksistanne. :)

Vastaan vielä kun joku kysyi: olen nähnyt vammaisia ihmisiä, sekä pahasti vammaisia että down-syndroomaa sairastavia. Nämä down-ihmiset ovat ihania, mutta kyllä hekin ovat hyvin haasteellisia mm. tunteenpurkauksineen.

Kyse ei ole siitä, ettenkö arvostaisi erilaisuutta vaan siitä, että realistisesti arvioiden meidän voimavaramme eivät riitä vaikeasti vammaisen lapsen hoitoon. Siltä ainakin tuntuu. :(

Np-ultrasta jo tuli ns. puhtaat paperit mutta rakenneultrassa sitten näkyy muita asioita. Senkin jälkeen saa vielä keskeytyksen, jos näkyy pahoja ongelmia/epämuodostumia.